Miten kevään talkoosesonki hoidetaan ilman kokoontumisia? Muurlassa keksittiin vastaus

0
Fiulmaakarin vanha mylly on rakennettu vuonna 1897. Kuva: SSS/Marko Mattila

Vielä ei näy valkovuokkoja, mutta Fiulmaakarin myllyn alueen keväisen kauneuden voi jo kuvitella. Vuodelta 1897 olevan myllyn alitse solisee padon kautta vuolas virta.

Ennen vihreyttä pitäisi kuitenkin siivota alue. Haravoitavaa riittää, ja puskat kaipaavat karsintaa. Tavallisesti hommat hoituvat Muurlan kotiseutuyhdistyksen talkoissa, mutta koronakriisin vuoksi talkoita ei sovi kutsua koolle.

– Pohdin jo, miten meidän käy, sanoo kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja Hanna-Maija Saarimaa.

Sitten Saarimaa sai idean omatoimitalkoista.

Muurlan kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja Hanna-Maija Saarimaa iloitsee siitä, että väki on lähtenyt vauhdikkaasti mukaan omatoimitalkoisiin. Kuva: SSS/Marko Mattila

Omatoimitalkoot ovat osoittautuneet menestyskonseptiksi.

Ensimmäisenä kohteena oli Kankareen riihen pihamaa. Riihi sai viime syksynä uuden kolmiorimahuopakaton, ja kattotyömaan jäljiltä pihamaalla oli paljon roskaa. Myös rakennuksen muutaman hirren vaihto jätti jälkensä pihaan.

Saarimaa ja yhdistyksen varapuheenjohtaja Sanna Ajomaa päättivät kirjoittaa muutama viikko sitten yhdistyksen Facebook-sivuille, että halukkaat voisivat mennä paikalle pitämään omatoimitalkoita. Se toimi: piha puhdistui ilman toista kehotusta.

Sama kuvioi toistui kotiseutumuseon pihan siivoamisen kanssa, ja perinteiset talkoot vaihtuivatkin omatoimitalkoiksi.

– Omatoimitalkoissa on se etu, ettei tarvitse sitoutua mihinkään kellonaikaan ja voi tehdä oman jaksamisensa mukaan. Jos vaikka ystävän kanssa tekee, pystyy ulkohommissa pitämään turvavälinkin, sanoo Saarimaa.

Jos Fiulmaakarin myllyn talkoot hoituvat samalla etätalkooreseptillä, Muurlan kotiseutuyhdistys on tehnyt koronakeväänä perinteiset talkoohommansa pienemmillä patisteluilla ja ponnistuksilla kuin koskaan aiemmin.

Muurlalaiset voivat mennä siivoamaan myllyn aluetta omatoimisesti ja kirjoittaa nimensä vieraskirjaan. Myllyn alta löytyy myös geokätkö niitä keräileville.

– On kiva nähdä, tuleeko vieraskirjaan ihan uusia nimiä, sanoo Saarimaa.

Fiulmaakarin mylly

  • Fiulmaakarin mylly sijaitsee metsän keskellä, puronnotkossa, Muurlan kirkonkylästä pari kilometriä Kaukolan suuntaan. Myllyn nimi tulee ruotsinkielestä ja se tarkoittaa pyöräntekijää. Myllyn lähellä on ennen ollut pyöräntekijän torppa.
  • Nykyinen mylly rakennettiin vuonna 1897, mutta samalla paikalla on ollut mylly ennenkin. Niitä oli kaksi, mutta toisen tulvavesi vei mukanaan 1800-luvun lopulla. Tulvan jälkeen mylly rakennettiin uudestaan ja se toimi paikkakuntalaisten yhteismyllynä 1950-luvulle asti.
  • Myllyn kunnossapidosta vastaa Muurlan kotiseutuyhdistys.