Sairaanhoitopiiri niskuroi ministeriön ohjetta vastaan kotihoidossa – hoitajat eivät käytä Salossa suu-nenäsuojuksia oireettoman työntekijän ja oireettoman asiakkaan välisessä kontaktissa

3
Salon kotihoidossa ei käytetä suu-nenäsuojusta oireettoman asiakkaan ja oireettoman hoitajan välisessä kontaktissa. Ohjeistus on saatu Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriltä. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ei noudata sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ohjetta, jonka mukaan kotihoidossa olisi käytettävä suu-nenäsuojuksia myös oireettoman työntekijän ja oireettoman asiakkaan välisessä kontaktissa.

Sairaanhoitopiirin johtajaylilääkärin Mikko Pietilän mukaan suojaimien käyttö kotihoidossa on tavoitteena hyvä ja kannatettava, muttei mahdollista ennen kuin Suomeen saadaan tuotua lisää suojaimia.

– Mikäli nyt noudatamme ohjeistusta, on suuri pelko siitä, että suojaimet loppuvat hyvin nopeasti. Kulutus kasvaisi yli kaksinkertaiseksi verrattuna pelkkään terveydenhuollon kulutukseen. Kahden oireettoman ihmisen kohtaamisessa riski saada tartunta on edelleen kohtuullisen pieni, Pietilä sanoo.

STM:n linjauksessa kotihoidossa on käytettävä koronavirusepidemian aikana hengityssuojainta asiakkaan suojaamiseksi mahdolliselta henkilökunnan kantamalta taudilta. Terveiden ja oireettomien asiakkaiden kanssa STM:n mukaan voidaan käyttää kertakäyttöistä kirurgista suu-nenäsuojusta tai kertakäyttöistä kankaista suojainta, esimerkiksi huivia.

– Ohjeistus on annettu kunnille, jotka sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä vastuullisina huolehtivat palvelujen asianmukaisesta toteuttamisesta. STM ei kuntakohtaisesti seuraa ohjeistusten toteuttamista. Valvontaviranomaisten tehtävänä on seurata palvelujen toteuttamisen laillisuutta ja asianmukaisuutta, neuvotteleva virkamies Satu Karppanen STM:stä kertoo.

Karppasen mukaan nykytiedolla myös oireettomat henkilöt voivat olla tartuttajia.

Salon kaupungin vanhuspalveluiden johtajan Salla Lindegrenin mukaan Salon kotihoidon on toimittava suu-nenäsuojusasiassa sairaanhoitopiirin ohjeiden mukaisesti.

– Meillä ei ole muita vaihtoehtoja. Asia on aiheuttanut kyselyitä ja on päivän puheenaihe. Soittoja asiakkaiden omaisilta tulee paljon ja sähköposteja myös, Lindegren kertoo.

Lindegren sanoo keskustelleensa asiasta Varsinais-Suomen alueen muiden vanhuspalveluiden johtajien kanssa.

– Huoli on yhteinen, mutta sairaanhoitopiirin hygienia- ja infektiontorjuntayksikkö on se, joka tilannetta arvioi ja jolla on parhaat asiantuntijat.

Salon kotihoidossa ei käytetä myöskään vaihtoehtoista mallia eli kankaista suojainta.

– Ne eivät suojaa tarpeeksi. Niiden pitäisi olla erityiskangasta, josta eivät virukset pääse läpi. Ongelmana on myös se, että huiveja pitäisi vaihtaa jokaisen potilaan välissä. Niiden peseminen oikealla tavalla ja kuljettaminen on kova työ, Salon terveyspalveluiden johtaja Kaisa Nissinen-Paatsamala kertoo.

Salon kotihoidossa on pyritty minimoimaan asiakkaan ja henkilökunnan välistä vaihtuvuutta mahdollisimman paljon. Salon kotihoidossa on henkilöstöä reilut 200, ja asiakasmäärä on kuukaudessa noin tuhat.

– Kokonaan se ei ole mahdollista, sillä hoitajat tekevät viisi päivää viikossa töitä ja tarve kotihoidolle saattaa olla seitsemänä päivänä viikossa aamulla, päivällä ja illalla ja joskus myös yöllä. Muutenkin nyt on sellainen kausi menossa, kun on flunssaa ja muuta sairastelua. Hoitajat jäävät herkästi pois töistä, jos on vähänkin sairauden tunnetta, kuten kuuluukin tässä tilanteessa. Tämä tuo oman lisänsä vaihtuvuuteen, Lindegren toteaa.

Lindegrenin mukaan Salossa ei olla jouduttu pisteeseen, jossa kotikäyntejä olisi vähennetty tai käyntiaikoja lyhennetty.

– Olemme vielä pystyneet turvaamaan kaikki palvelut.

Etänä kotihoitoa on lähes mahdotonta toteuttaa.

– Puhelimella voidaan kysellä kuulumisia, mutta muuten kotihoitoon liittyy yleensä fyysisen avun tarve. Asiakkaat tarvitsevat konkreettista apua lääkkeiden saannissa, ruokailussa, pukeutumisessa ja peseytymisessä. Nämä ovat asioita, joita ei pysty etänä hoitamaan, Lindegren painottaa.

Keijo K.

Moniko johtavassa asemassa oleva lähtee kentälle ilman suojauksia, kun se tilanne tulee?

Miksi sairaanhoitopiirin johtokaan ei voi myöntää, että on töpätty viimeisen päälle varautumisessa tämänkaltaiseen tilanteeseen?

On ikävää seurata tiedotusvälineistä, kun johtajat heittelevät paikkaansa pitämättömiä kommentteja hyvästä varautumisesta tämän kaltaseen kriisiin.

Olli

Täysin samaa mieltä, tyhjiä puheita ”isoja pomoja” myöden.

Mirka Mojel

Kotihoidossa ei ole edes käsidesiä joten miten kukaan voi edes kuvitella että olisi suojaimia. Riskiryhmäläiset altistaa itsensä ja asiakkaat koko ajan lähikontaktissa ja satoja ihmisiä viikossa.