”Tarvitaan entistä kovempia ja vaikeampia ratkaisuja” – korona lisää entisestään kuntien säästöpaineita myös Salon seudulla

7
Kemiönsaaressa on neljä kirjastoa. Kuvassa olevan Kemiön kirjaston lisäksi kirjasto löytyy Taalintehtaalta, Kemiöstä, Västanfjärdistä ja Hiittisistä. Nyt myös kirjastopalveluihin kohdistuu säästöpaineita. Kuva SSS/Minna Määttänen

– Kuva tulevaisuudesta on sumuinen. Kemiönsaaren kunnan talous ei ollut kestävällä pohjalla ennenkään ja nyt tuli tämä kriisi päälle. Korona ei olisi voinut tulla pahempaan paikkaan.

Kemiönsaaren kunnanjohtajan Anneli Pahdan kommenttiin tiivistyy monen kuntapäättäjän tunnot. Koronan tapaiselle epidemialle ei ole koskaan hyvää aikaa, mutta kuntakentälle kriisi osui huonoimpaan mahdolliseen saumaan.

– Takana on historiallisen huono kuntatalouden aika, joten kunnilla ei ole puskureita ongelmia vastaan, Salon kaupunginjohtaja Lauri Inna huomauttaa.

Kuntien heikentynyt tilanne näkyy myös Salon seudulla. Vuosina 2018 ja 2019 yksikään seudun seitsemästä kunnasta ei yltänyt positiiviseen tilinpäätökseen. Alijäämiä kirjattiin niin Salossa, Somerolla, Paimiossa, Kemiönsaaressa, Koskella, Marttilassa kuin Sauvossa.

Salon kaupunki teki viime vuonna yli 17 miljoonaa euroa alijäämää ja joutui ottamaan lähes kolme miljoonaa euroa syömävelkaa arjen toimintakuluihin. Säästöjä ja leikkauksia on etsitty ja esitetty ennenkin, mutta Inna sanoo vaatimusten nyt kasvavan selvästi.

– Tarvitaan entistä kovempia ja vaikeampia ratkaisuja. On selvää, että valtion tukitoimista huolimatta kunnille jää valtava lasku, kun verotulot romahtavat.

Koronakriisin lopullista hintaa ei tiedä vielä kukaan. Inna korostaa, että Salossa puhutaan yli kymmenen miljoonan euron summista.

– Salossa ylittyy nyt se kriittinen raja, että henkilömenoja koskevia ratkaisuja on pakko tehdä. Pahimpaan akuuttivaiheeseen voidaan ottaa velkaa, mutta samalla pitää olla suunnitelmat siitä, miten tilanne tasapainotetaan.

Inna ei halua käyttää ainakaan vielä sanoja irtisanominen tai lomautus.

– Henkilöstöä voidaan vähentää myös eläköitymisten kautta. Koronan tuomien rajoitusten keskellä lomautukset olivat tässä taloustilanteessa ainoa vaihtoehto.

Inna korostaa, että Salon kaupungin velkamäärä on kohtuullinen, joten tärkeitä investointeja voidaan tehdä.

– Se, että käyttömenoihin otetaan velkaa, ei voi jatkua.

Salon kaupungin taseen loppusumma, jossa näkyy edellisten vuosien tulokset, painui viime vuonna miinukselle. Kuntalain mukaan kaupungin on tasapainotettava talous seuraavan neljän vuoden aikana.

– Toivottavasti tämä on se tarvittava piiskuri ja summeri, joka herättää kaikki näkemään tilanteen, Inna sanoo.

Kemiönsaaren kunta ilmoitti helmikuussa koko henkilöstöä koskevista yt-neuvotteluista. Kunnan tarkoituksena oli päättää touko-kesäkuussa palveluverkkoon tehtävistä muutoksista, joilla on myös henkilöstövaikutuksia. Korona siirtää päätöksiä, mutta ei poista leikkausten tarvetta.

– Päinvastoin, kriisi tuo kertoimia lisää. Kieltämättä mietityttää, miten tästä selvitään, Anneli Pahta huokaa.

Pahta korostaa, että koulu-, päiväkoti- ja kirjastopuolelta on löydettävä säästöjä, jotta sosiaali- ja terveystoimen kasvavista kuluista selvitään.

– Muuta keinoa ei ole.

Kemiönsaaressa on kaksi suomenkielistä ja viisi ruotsinkielistä peruskoulua ja yksi ruotsinkielinen lukio. Kirjastoja on neljä.

Somerolla pohditaan niin ikään parhaillaan, mitkä koulut ja päiväkodit jätetään toimimaan. Kaupunginjohtaja Sami Suikkanen korostaa, että koronakriisin pituudesta riippuu, kuinka ahtaalle kunnat joutuvat.

– Vielä ei tiedetä, miten valtio korvaa kunnille menetyksiä mutta toistaiseksi esillä olleet ehdotukset eivät riitä mihinkään. Mitä valtio sitten tekeekin, on selvää, että kunnille jää iso taakka, toteaa Suikkanen Innan tavoin.

Myös Someron vuosia kestänyt vahva talous kääntyi alamäkeen kaksi vuotta sitten.

– Pahaan saumaan kriisi osui. Onneksi jonkin aikaa voimme pyörittää palveluita myös velaksi, kun kaupungin tase on vahva, Suikkanen huomauttaa.

Seudun kunnista selvästi eniten velkaa on Paimiolla, jossa lainaa oli viime vuoden lopussa 5610 euroa asukasta kohden. Paimio on omassa sarjassaan.

– Velkaa on liikaa. Toivon todella valtiolta toimia, jotta uutta velanottoa ei sysätä kuntien niskaan, Paimion kaupunginjohtaja Jari Jussinmäki sanoo.

Paimiossa taloutta on tasapainotettu pitkään ja kaupunki on yksityistänyt muun muassa ruokahuollon ja vanhustenhoidon. Jussinmäki toteaa, että toiminnasta on vaikea löytää enää säästöjä.

– Maksuja meillä on varaa korottaa ja saada sitä kautta lisätuloja.

Seudun lainajanan toisessa päässä on Kosken kunta, joka oli viime vuoden lopussa velaton. Tänä vuonna lainaa otettiin uuden paloaseman tekemiseen.

– Haluan vielä uskoa, että valtio tukee kuntia vähintään kohtuudella. Toisaalta ongelmana on se, että valtion tuki voi koskea hyvin eri tavalla eri kuntia, Kosken kunnanjohtaja Jukka Matilainen sanoo.

Sauvo joutui seudun kunnista ottamaan viime vuonna Salon tavoin syömävelkaa, kun tulot eivät riittäneet selvästi kasvaneisiin toimintamenoihin.

– Lyhytaikaisia luottoja tullaan varmasti tarvitsemaan. Palveluverkosta on vaikea karsia, kun koulujakin on vain yksi, kunnanjohtaja Seppo Allén sanoo.

Seudun kunnat ovat varautuneet lomauttamaan osan työntekijöistään koronan suljettua toimintoja. Marttilassa ei päätöstä ole toistaiseksi tehty.

– Yritämme selvitä ilman lomautuksia. Päivähoidosta on siirretty väkeä kotihoitoon ja vanhustenhoitoon, kunnanjohtaja Carita Maisila kertoo.

Maisila huomauttaa, että koronakriisi tietää todennäköisesti myös Marttilassa leikkauksia.

– Laskelmat näyttävät hurjilta. Kuntaliiton alustavan arvion mukaan Marttilassa vaikutus olisi 600 000 euron luokkaa. Se on kahden tuloveroprosentin tuotto.

– Toistaiseksi esillä olleet ehdotukset valtion tuesta kunnille eivät riitä mihinkään, Someron kaupunginjohtaja Sami Suikkanen sanoo. Kuva: SSS-arkisto/Kirsi-Maarit Venetpalo

Kommentti: Sama maksaja

Kunnat odottavat nyt malttamattomina ja kasvavien huolien keskellä sitä, miten valtio auttaa niitä kriisin keskellä. Korona lisää menoja ja vähentää tuloja, joten talouskurimuksessa kärvistelevillä kunnilla riittää mietittävää.

Korona tietää joka tapauksessa velkaantumista niin valtiolle kuin kunnille. Myös lopullinen maksaja on lopulta aina sama eli veroja maksavat ihmiset ja yritykset.

Velan ottajalla on kuitenkin merkitystä. Valtion velanotolla pystytään kokonaisuutta säätelemään ja kriisin vaikutuksia tasaamaan eri puolilla maata.

Jos kuntien taakka kasvaa liian suureksi, on kunnilla hyvin erilaiset mahdollisuudet selvitä tilanteesta. Kuntien kyky ylläpitää palveluita taas näkyy jokaisen opetusta, päivähoitoa, sairaanhoitoa, hoivaa ja muita palveluita tarvitsevan ihmisen jokapäiväisessä arjessa.

Herätys

Mahtavatko Salon päättäjät herätä nytkään. Tosiasia vain on, että ilman palvelujen karsimista ei syömävelkaa saada loppumaan.

Tähän ei vain tunnu olevan rohkeutta. Joko kuntalaki ja korona pistävät yhdessä hälytyskellot soimaan. Epäilen.

Kaimaani

Toden totta! On käsittämätöntä, että kunnanvaltuusto ei ymmärrä asiaa. Meillä on ollut huomattavan monta vuotta aikaa tehdä päätöksiä asiassa.

Kuntalaki tuntee kriisikuntamenettelyn. Se tarkoittaa, että ellemme itse osaa tai kykene tekemään tarvittavia päätöksiä, meille tulee saneeraus, joka tekee ne päätökset meidän puolestamme. Sen jälkeen asia ei enää ole avoin poliittiselle prosessille.

Todella, todella toivon että uusi kunnanjohtaja ymmärtää tämän ja että vuoden päästä valittava valtuusto ymmärtää tämän.

Hyvänä esimerkkinä oppimisympäristöselvityksen koulukortit. Jos kriisikuntamenettelyn arviointiryhmä lukisi niitä, mitä epäilisitte tapahtuvan?

Marko

Johan se oli kokoomuksen johtokaksikko pyytämässä koronan ehkäisyyn valtiolta 15 miljoonaa.

Oliskohan rahat mennyt koronaoireiden paikkailuun vai kaupungin kassavajetta täyttämään?

Veronmaksaja

Pitäisikö anoa Salolle vapaaehtoinen kriisikunnan status, että saadaan ulkopuoliset asiantuntijat tekemään tarvittavat päätökset?

Kuntaliitoksen jälkeiset päättäjät eivät ole päässeet yksimielisyyteen siitä, miten Saloa pitäisi kehittää ja miten talousasioita hoidetaan, niin tuskinpa koronakriisin jälkeisessä syvässä lamassa osataan senkään vertaa. Eihän sitä osattu hulluina Nokia-vuosinakaan muuta kuin hassata rahat. Kaiken kruunaa se, että osa sen ajan päättäjistä on yhä remmissä.

Vesilaitoksen ”myynnillä” kikkailu on virtuaalirahan siirtoa taskusta toiseen, eikä se pelasta taloutta, mutta saattaa poliitikkojen mielestä pelastaa maineen ja siten tulla uudelleen valituksi.

Karmeata touhua!

Marco

Allekirjoitan joka sanan.

Vertailua

Kuntien lukujen vertailu kertoo kyllä kaiken Salon tilanteesta. Lihavat vuodet oli äkkiä syöty.
Sekin jäi mietityttämään, että mitä Paimio on mahtanut oikeasti säästää yksityistämällä palveluita.
Someron päättäjille pakko nostaa hattua. Tase on vahva ja erinomaiset palvelut. Nytkin kansalaisopisto ja nuorisopalvelut toimivat etänä ja koulunkäynninohjaajat töissä uutisten mukaan. Kertoo siitä, että siellä on keskitytty oleelliseen.

Huoltaja

Somero on myös koronan aikana huolehtinut siitä, että tärkeitä palveluita ja tukea on saatavilla sähköisesti. Tämä voi tulla lopulta halvemmaksi kuin Salon linja laittaa kaikki kiinni.