Tuonelan virta syntyi punaisesta imurista ja kulmasohvasta – katso kuvat, miksi karanteenitaidetta-haaste on ollut menestys

0
Aino-Mari ja Jussi Tuuri loivat omaan olohuoneeseensa Akseli Gallen-Kallelan klassikkoteoksen Lemminkäisen äiti. Punainen virta syntyi pölynimurista ja pojan kasvoille on aseteltu vessapaperia. Kuva: Aino-Mari ja Jussi Tuuri / Museokortti.

#karanteenitaidetta-haaste on innostanut sadat suomalaiset tekemään kekseliäitä ja mielenkiintoisia versioita suomalaisista taideklassikoista.
Haasteen takana on Museokortti, joka kehottaa julkaisemaan omat versiot tunnetuista taideteoksista omalla sosiaalisen median tilillään karanteenitaidetta-tunnisteella. Teokset löytyvät kootusti Karanteenitaidetta-Instagram-tililtä.
– Kompastuin mattoon, kun nauroin selatessani teoksia. Kerrassaan mahtavaa heittäytymistä ja ideointia, kuvailee kehitysjohtaja Seppo Honkanen haasteen teoksia.

Jutun pääkuvana on Lemminkäisen äiti kotoisasti olohuoneen lattialla. Sen tekijät ovat Aino-Mari ja Jussi Tuuri. He päättivät tuoda Akseli Gallen-Kallelan klassikon olohuoneeseen arkisilla tavaroilla.
– Teos on niin voimakas ja asetelma niin tuttu, että valinta oli helppo. Löysimme siitä arkiset itsemme, Tuurit kertoivat Museokortin edustajille teosvalinnastaan.
Idea Lemminkäisen äiti -teoksen versiointiin tuli hetkessä, mutta vaikeinta Tuureille oli ilmentää Tuonelan virran punaiseksi värjäytyneitä kiviä. Lopulta kotoa löytyi punainen pölyimuri ja punaisia leluja.
Alkuperäisessä teoksessa Lemminkäisen äiti on peittänyt liinalla poikansa kasvot. Tuurin perheen versiossa kasvoille on aseteltu huolellisesti korona-ajan ilmentymänä vessapaperipaloja.
Kuvan ottaminen oli tiimityötä: kuvan ohjasi ja otti Tuurien keskimmäinen lapsi.

Karanteenitaidetta-haaste on saanut inspiraationsa alankomaalaisen Anneleos Officierin maaliskuun puolivälissä luomasta @tussenkunstenquarantaine-Instagram-tilistä. Officier ideoi haasteen, jossa kannustetaan ihmisiä tekemään omia teoksia vanhoista klassikoista käyttämällä rekvisiittana kolmea kotoa löytyvää tavaraa.

 

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

 

Vrees niet 💪🏼 #tussenkunstenquarantaine @marjettamse

Henkilön Tussen Kunst & Quarantaine (@tussenkunstenquarantaine) jakama julkaisu

 

Tanja Kankaanpäälle Helene Schjerbeckin teokset tulivat tutuiksi jo 20 vuotta sitten taidekoulussa. Kuva: Tanja Kankaanpää / Museokortti.

Suomalaisten versioissa näkyvät tietysti kotimaiset klassikkoteokset. Karanteenitaideversioita ovat innoittaneet muun muassa Helene Schjerfbeckin omaleimaiset omakuvat.
Tanja Kankaanpää teki version Schjerfbeckin teoksesta Mustasuinen omakuva (1939).
– Helenen teokset ja jostain syystä erityisesti tämä teos kolahti niin, että kun mielessäni tovin suunnittelin toteutusta, ajattelin tämän saisi toteutettua aikalailla näköiseksi. Sitten heittäydyin, kuvailee Kankaanpää Museokortin tiedotteessa.
– Nyt erityisesti tässä karanteenissa ja pandemiasumussa olen ajatellut, että tällaisina aikoina ihmisten luovuus nousee esiin ja on iso valttikortti tämän ajan yli selviämisessä.

 

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

 

Ai miten niin on tekemisen puutetta? #karanteenitaidetta @museokortti @karanteenitaidetta #tussenkunstenquarantaine @tussenkunstenquarantaine

Henkilön Kaisa Hernberg (@kaisamirjam) jakama julkaisu

Kaisa Hernbergin uudelleenversiointi on Gallen-Kallelan kuuluisasta Symposion-maalauksesta koko perheen voimin. Maalauksessa pöydän ääressä ovat taiteilijan lisäksi Oskar Merikanto, Robert Kajanus ja Jean Sibelius.
– Minä puvustin, meikkasin, kuvasin ja käsittelin kuvan, ja mies ja lapset toimivat malleina. Hauskasti keskimmäisellä lapsella on yhtä villit kiharat kuin Sibeliuksella, ja mies on kuin ilmetty Robert Kajanus, Hernberg kertoo haasteesta.
Uudessa versiossa istutaan ruokapöydän ääressä samassa asetelmassa, mutta ketsuppipurkki ja soijakastike korvaavat alkuperäisen teoksen pulloja.
– Päädyimme ilmentämään karanteenin tylsyyttä ja korvasimme pullot ketsupilla ja soijakastikkeella.

 

Hugo Simbergin klassikkoteoksen karanteenitaideversion nimeksi tuli Kuolema pankkiautomaatilla. Kuva: Tea Ikala / Museokortti.

Tea Ikala osallistui haasteeseen yhdessä miehensä Jussi Mäkiperen kanssa versioimalla yksityiskohdan Hugo Simbergin teoksesta Talonpoika ja kuolema taivaan ja helvetin portilla (1897). Uudelleenversion nimeksi on annettu Kuolema pankkiautomaatilla. Humoristisessa versiossa Kuolemaa esittää Ikalan veli.
Luokanopettajana toimiva Ikala kuuli haasteesta vasta sen jälkeen, kun kuva oli jo otettu. Alunperin kuva oli tarkoitettu vinkkikuvaksi oppilaille vastaavaan tehtävään, joten kilpailun ajoitus oli täydellinen.

Suomalaisten keskuudessa suosittuja taideteoksia uudelleen versiointiin ovat olleet myös Akka ja kissa (1885) ja Kullervon kirous (1899) Akseli Gallen-Kallelalta.
Albert Edelfeltin rakastettuja klassikoita, kuten teosta Kuningatar Blanka (1877), on versioitu moneen otteeseen.

Katja Ylisiurua innostui #karanteenitaidetta-haasteesta ja loi uudelleen Edelfeltin teoksen Laulajatar Aino Acktén muotokuva (1901). Hänen haastekuvansa valokuvasi avopuoliso Janne Nousiainen.
– Halusin tehdä teoksen jostakin suomalaisesta muotokuvasta, joten selailimme Kansallisgallerian sivuilta sopivia teoksia. Edelfeltin teos herätti heti miettimään, mitä vaatekaapista löytyy, Ylisiurua kertoo.
Ylisiurua kertoo, että myös muiden haastekuvia on ollut hauska selailla ja haaste on tuonut karanteeniarkeen iloa.
– Haaste vaikutti hulvattomalta idealta, joten pakkohan siihen oli osallistua. Saimme hyvää vaihtelua arki-iltoihin ja koronauutisiin.

Myös Eetu Iston Hyökkäys (1899) sekä Eero Järnefeltin Raatajat rahanalaiset / Kaski (1893) ovat inspiroineet monia suomalaisia tekemään teoksista omia versioitaan.
Karanteeniajan hengessä monessa teoksessa on käytetty luovasti vessapaperia rekvisiittana ja asusteina.

 

Osallistu näin
Karanteenitaidetta

  • Kilpailuun voi osallistua merkitsemällä oman teoksen tunnisteilla #karateenitaidetta, @karanteenitaidetta ja @museokortti ja jakamalla version omalla, julkisella sosiaalisen median tilillä.
  • Osallistujan omalla vastuulla on huomioida alkuperäisteoksen tekijänoikeudet. Taiteilijan tekijänoikeus on voimassa 70 vuotta taiteilijan kuolinvuoden päättymisestä.
  • Vapaasti versioitavia ovat siis teokset, joissa tekijän kuolemasta on yli 70 vuotta tai versioijalla on tekijänoikeuksien haltijan antama kirjallinen lupa teoksen hyödyntämiseen.
  • Kuvakilpailu on käynnissä huhtikuun loppuun asti. Museokortti palkitsee joka viikko kaksi teosta.
  • Lähde: Museot.fi.