Valtaosa kokeneista kausityöntekijöistä jää tulematta maatiloille – Hyvin hyvin hankala tilanne, Esa Rannikko sanoo

2
Rannikon Puutarhan mansikkamaalla kevään hoitotöitä tehdään tavallista pienemmällä työntekijäporukalla. Kuva: SSS/Marko Mattila

– Hyvin, hyvin hankala tilanne, viljelijä Esa Rannikko Rannikon Puutarhalta Halikosta huokaa.

Maa- ja metsätalousministeriö on hyväksynyt 1 500 ulkomaalaista kausityöntekijää, jotka saavat tulla suomalaisille tiloille välttämättömiin töihin viljelykautta käynnistämään. Rannikon hakemuksessa oli 74 työntekijää, joista hän sai kolmanneksen, 25. Osa tiloista jäi haussa kokonaan ilman.

Suomeen tulevat ovat kokeneita, tiloilla vuosia muun muassa työnjohdollisissa tehtävissä työskennelleitä. Rannikkoa harmittaa, että ministeriössä ei kuultu tilojen toiveita, vaan listalta on pudotettu tärkeitä ammatti-ihmisiä.

– Nämä ovat sellaisia töitä, joita ihmiset ovat vuosia rakentaneet, esimerkiksi kastelujärjestelmää. He ymmärtävät, mitä työ vaatii ja osaavat hommat. Työn organisoinnin täytyy olla tehokasta. Ei auta, että otetaan noviisia porukkaa, mutta heitä ei pystytä johtamaan.

Koronavisusepidemian rajoittaessa ulkomaalaisen työvoiman saatavuutta, TE-palvelut on aloittanut Kausityö2020 -kampanjan. Lomautetuille, työttömille, opiskelijoille ja maahanmuuttajille suunnatun kampanjan kautta Rannikko on saanut tähän mennessä kymmenkunta potentiaalista yhteydenottoa. Hän ei laske kampanjan varaan kovin paljon.

– Ei ole henkilöitä, joilla on ammattitaitoa näihin töihin, eikä uusia pystytä kouluttamaan. Lomautetut menevät takaisin töihinsä, hän harmittelee.

Rannikosta on taivastelua sanoa, että työvoimaa olisi tulossa. Hän tietää, että hyviä tyyppejä on, mutta myös pettymyksiä on tullut monta kertaa.

– Ihminen ei ole tullut, vakka on luvannut. Hän on voinut soittaa ja sanoa, että nyt on liian kylmä ilma. Varmasti löydetään myös hyviä tyyppejä, mutta heidätkin täytyy opettaa.

Rannikon Puutarha viljelee muun muassa mansikkaa, hernettä ja kurkkua. Työntekijätarve pelloilla, pakkaamossa, kuljetuksessa ja myynnissä on yhteensä noin 600, joista suomalaisia runsaat sata ja ulkomaalaisia yli 500. Suurimmillaan työntekijöiden tarve on touko-kesäkuun vaihteessa.

Juuri nyt tilanne on Rannikon mielestä hallitsematon kaaos.

– Kesäkuun porukka on täysin ilmassa. Emme ole pystyneet edes ilmoittamaan tarvetta.

Työntekijähaun hän laittoi vireille joulukuussa.

– Työlupia on haettu ja ne on maksettu, mutta Migri (Maahanmuuttovirasto) ei ole käsitellyt niitä koronan takia. Nyt leikitään. Elintarvikkeiden tuonti sakkaa ja oma tuotanto sakkaa. Nyt nopeasti päätöksiä, että saataisiin porukkaa tänne.

Hallituksen tämän hetken linjauksen mukaan lisää ulkomaalaista kausityövoimaa ei tänä keväänä ole tulossa.

Parhaillaan Rannikon mansikkapelloilla on 12 ulkomaalaista työntekijää tekemässä hoitotöitä. He avaavat harsoja ja perkaavat rikkaruohoja.

– Tälle porukalle on täystyöllisyys, Esa Rannikko vakuuttaa.

Työntekijät ovat olleet tilalla kaksi viikkoa karanteenissa ja työskennelleet sen aikana valvotusti.

Hän on tehnyt tarkat suunnitelmat, miten työntekijät, tuotteet ja pakkaamo suojataan koronavirukselta.

– Henkilökunnalle tulee pleksit. Ne ovat ainoat, joita pystyy pitkäaikaisesti käyttämään.

Suomalaisia houkutellaan töihin tiloille


Te-toimiston s+ivulla runsaat 30 tilaa haki tiistaina työntekijöitä Varsinais-Suomessa.

Oletko työtön tai lomautettu? Reipas ja työintoinen? Huolestunut rahojesi riittävyydestä?

Tällaisia suomalaisia haetaan nyt kausitöihin maatiloille, joilla on huutava puute ulkomaalaisista työntekijöistä koronaviruksen takia.

Idea kaiken mahdollisen avun saamisesta tiloille käynnistyi Varsinais-Suomen TE-toimistosta, josta se on laajentunut valtakunnalliseksi Kausityö2020 -kampanjaksi.

Tietoa kampanjasta levitetään laajasti. TE-toimistoihin työnhakijoiksi rekisteröityneille on lähetetty sähköpostia ja koululaisia on lähestytty Wilman kautta. Työntekijöitä haetaan myös yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden joukosta sekä vastaanottokeskuksista.

– Suomalaisilla on herännyt auttamishalu. Meidän on pakko mennä auttamaan, että sato saadaan kerättyä, kampanjaa ideoiva EURES-asiantuntija Tuula Matikainen Varsinais-Suomen TE-toimistosta sanoo.

Hän kertoo, että osa palvelualoilta kesätöitä vaille jääneistä nuorista on jo hakeutunut omatoimisesti maatiloille.

Työntekijän ja työnantajan kohtaaminen on tehty helpoksi. TE-palveluiden sivuistoilta löytyy oman maakunnan maatiloja, jotka etsivät työntekijöitä. Työtä haluava ottaa suoraan yhteyttä työnantajaan, eikä alle kahden viikon pestistä tarvitse tehdä ilmoitusta TE-toimistoon.

Peltotöiden lisäksi tarjolla on työtä myös karjatiloilla.

Tiistaina sivustolla ilmoitti runsaat 30 varsinaissuomalaista tilaa kausityöstä. Ilmoitustilanne elää koko ajan, ja tilojen tarve vaihtelee muutamasta työntekijästä useampaan sataan.

– Yksi marjatila sai yli 300 hakemusta ja hakuilmoitus suljettiin. Joukossa oli suomalaisia ja maahanmuuttajataustaisia hakijoita, Matikainen iloitsee.

Hän uskoo, että tiloille saadaan työvoimaa tätä kautta. Vaikka viljelijät haluaisivat töihin vanhoja ja kokeneita työntekijöitä, on Matikaisen mielestä nyt on otettava tosiasiat huomioon.

– Jos rajat eivät aukea, ulkomaalaiset työntekijät eivät tule. Nyt on kyse isoista asioista, joista kansanterveys on isoin. Viljelijöiden on tartuttava tilaisuuteen ja otettava töihin suomalaisia, jotka ovat halukkaita tulemaan.

Lisää aiheestaTöitäSuomesta.fi, TE-palvelut.fi, #kausitöitä

Allan

Eikö nykyään saakaan tehdä vähennyksiä asumisesta ja ruuasta?

Ennen sai siitä asumisesta ja ruoasta periä maksun kausityöntekijältä.

Niistä ei hiiskuta mitään.
Mikä on tilanne nyt?

Suosi Suomalaista

Työllistämällä suomalaisia viljelijät voisivat käyttää tätä myös etua markinoidessaan tuotteita eteenpäin kuluttajille sillä se voisi myös osto tilanteessa vaikuttaa ostopäätökseen kotimaisen tuotteen eduksi.