Koronavirukselle altistuminen on pakottanut karanteeniin yli kaksisataa salolaista

0

Yli kaksisataa koronavirukselle altistunutta salolaista on ollut kevään kuluessa kahden viikon karanteenissa. Osa heistä on karanteenin aikana myös sairastunut covid-19-tautiin.

Tartuntatautihoitajat soittavat koronaa kotona sairastaville salolaisille joka päivä kyselläkseen heidän vointiaan. Eristys ja huoli taudin etenemisestä voi olla monelle myös henkisesti raskas kokemus. Heille tarjotaan puhelimessa psykososiaalista tukea.

– Nämä ovat tärkeitä puheluita, vaikka voi tuntua hassulta, että joku soittaa joka päivä ja kysyy, mitä kuuluu, terveydenhoitaja Pia Vatola sanoo.

Vatola on yksi kolmesta hoitajasta, jotka ottavat Salossa vastaan viranomaispuheluita, jäljittävät koronavirukselle altistuneita sekä soittavat työkseen vointipuheluita potilaille. Tehtävään on pahimman varalle koulutettu myös hammaslääkäreitä ja hammashoitajia, joilta on jo tullut apua.

– Jäljittäminen on välillä aikamoista salapoliisityötä, mutta siinä on onnistuttu hyvin, Vatola toteaa.

Yli kaksisataa salolaista on jo ollut koronaepidemian aikana karanteenissa altistumisen takia. Osa heistä on karanteenin aikana myös sairastunut covid-19-tautiin.

Covid-19 yhdisti Pia Vatolan, terveydenhoitaja Mari Jokirannan sekä psykiatrinen sairaanhoitaja Johanna Kuustosen koronaryhmäksi. Kolmikko on tullut kevään aikana puhelintutuksi jo kymmenille salolaisille koronapotilaille, jotka ovat sairastaneet eristettynä kotonaan.

– Soitamme heille päivittäin ja kysymme vointia. Millaisia oireita heillä on, ja onko heidän vointinsa muuttunut paremmaksi tai huonommaksi vai onko se pysynyt samana, Vatola kertoo.

Vastaukset kirjataan Vatolan mukaan tarkasti potilastietojärjestelmään. Jokaisesta potilaasta syntyy henkilökohtainen sairauskertomus, jossa terveydentilan muutokset näkyvät päivä päivältä.

– Tauti on erikoinen. Ensimmäisellä viikolla oireet voivat olla niin lieviä, ettei potilas edes koe olevansa kovin kipeä. Sairastamisen puolivälissä vointi voi romahtaa niin, että potilas on valtavan väsynyt. Pelkkä wc-reissu voi olla hänelle jo todella uuvuttava.

Oireiden kirjo on laaja: yskää, kuumeilua, ripulia, päänsärkyä, haju- ja makuaistin menettämistä sekä iho-oireita.

Hoitajat eivät huolehdi vain sairaiden terveydentilasta. He antavat neuvoja ja ohjeita sekä vastaavat potilaita askarruttaviin kysymyksiin. Puheluiden aikana kuulostellaan myös arkielämän sujumista, vaikkapa ruokahuollon hoitumista.

– Eristys voi olla henkisesti kova paikka, kun ei saa tavata ketään. Siihen voi liittyä myös suuri huoli taudin kehittymisestä. Toiset tarvitsevat keskusteluapua enemmän kuin toiset, Pia Vatola sanoo.

Psykiatrinen sairaanhoitaja Johanna Kuustonen puhuu välillä pitkiä puheluita.

– Henkisen tuen antaminen kotiin on tosi tärkeää, Vatola korostaa.

Koronapotilaan eristys kotona kestää kaksi viikkoa. Sitä voidaan kuitenkin jatkaa, jos on vähänkin syytä epäillä, ettei potilas ole vielä hyväkuntoinen.

Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitus on linjannut, että Suomi siirtyy koronakamppailussa hybridistrategiaan, joka sisältää iskusanat testaa, jäljitä, eristä ja hoida.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä on jäljitetty koronavirukselle altistuneita epidemian alusta asti. Kun Salon ensimmäinen koronatartunta 10. maaliskuuta varmistui, sairastuneen lähikontaktit selvitettiin ja määrättiin karanteeniin kahdeksi viikoksi.

– Teemme tiivistä yhteistyötä tartuntataudeista vastaavan lääkärin sekä Tyksin hygieniayksikön kanssa. Altistuneet on Salossa ja Varsinais-Suomessa pystytty jäljittämään. Meille on myös koko ajan sanottu, että saamme lisävoimia jäljitystyöhön, jos tilanne pahenee, Vatola toteaa.

Jäljittäminen alkaa heti, kun koronavirustartunta on testissä varmistettu. Tavoitteena on kartoittaa ensin kaikki ihmiset, joita sairastunut on tavannut 24 tunnin aikana ennen oireiden alkamista. Tästä joukosta poimitaan niin sanotut lähikontaktit.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeiden mukaan lähikontaktiksi luokitellaan ”yli 15 minuuttia kestävä kohtaaminen kasvotusten alle 2 metrin etäisyydellä”.

–  Koronapositiiviset muistavat ja tietävät päivittäiset kuvionsa aika hyvin ja pystyvät antamaan jopa yhteystietoja, mutta välillä jäljittäminen on haastavaa. Yhden koronapositiivisen kontaktien jäljittämisessä voi mennä koko päivä, terveydenhoitaja Pia Vatola kertoo.

Koronavirukselle altistuneille soitetaan ja kerrotaan, että heidät määrätään tartuntatautilain perusteella karanteeniin ja annetaan ohjeet, miten toimia. Salon tartuntataudeista vastaava ylilääkäri Kaisa Ellä kirjoittaa karanteenitodistuksen, jonka perusteella voi hakea Kelalta tartuntatautipäivärahaa.

THL:n mukaan Salossa on kuuden viime päivän aikana varmistunut vain yksi uusi koronatartunta. Sairastuneita on koko kevään aikana ollut Salossa yhteensä 49. Heistä vain muutama sairastaa tällä hetkellä.

Varsinais-Suomessa covid-19-tauti on todettu tähän mennessä yhteensä 308 ihmisellä.