Laboratorio etsii huumeita nyt Salon jätevedestä

0
Huumejäämät analysoidaan jätevedestä, josta otetaan näytteet Salon keskusjätevedenpuhdistamolla.

Salon keskusjätevedenpuhdistamolta lähti maaliskuussa seitsemän pullollista jätevettä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laboratorioon. Näytteistä selviää, mitä huumausaineita Salossa käytetään ja paljonko.

– Salo on mukana jätevesitutkimuksessa nyt ensimmäistä kertaa, laboratoriopäällikkö Teemu Gunnar THL:sta toteaa.

Jätevedestä analysoitavat huumejäämät antavat huumausaineiden käytöstä riippumatonta tietoa, jota on muutoin hyvin vaikea saada. Otos on edustava – tutkimalla vessavesiä tavoitetaan nekin ihmiset, joita ei muuten tavoitettaisi.

Satamakadun puhdistamolla otettiin näyte yhden maaliskuisen viikon aikana jokaisena päivänä. Keskusjätevedenpuhdistamo on jo saanut uuden pyynnön osallistua seuraavaan viikkokeräykseen toukokuussa.

THL:n tutkimus on tänä vuonna laajempi kuin koskaan – näytteitä kerätään 27 kaupungin jätevedestä.

Salon Seudun Sanomat on avannut näkökulmia Salon huumetilanteeseen helmikuussa alkaneessa juttusarjassa. Tänä aikana on tavattu salolaisia huumeidenkäyttäjiä ja heidän läheisiään, päihdetyöntekijöitä sekä viranomaisia.

Tämä on Koukussa-sarjan kuudes ja viimeinen osa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen jätevesitutkimuksen ulottaminen Saloon on hyvä uutinen. Kaupungin huumetilanteesta voidaan vihdoin saada kokonaiskuva, jota on muilla tavoin lähes mahdoton hahmottaa.

Koukussa-sarjassakin on kysytty, paljonko Salossa on kovien huumeiden käyttäjiä. Vastausta ei ole osannut antaa kukaan.

Hoitotilastot saattavat kertoa käyttäjäkunnan kasvusta, mutta yhtä lailla myös siitä, että kynnys avun hakemiseen on madaltunut. Lainvalvontaviranomaisten tilastot huumausainerikoksista ja huumetakavarikoista antavat nekin vain osviittaa, sillä ne kertovat ainoastaan tietoon tulleista tapauksista.

Poliisin paljastamien huumausainerikosten määrä on noussut Suomessa vuodesta toiseen. Viime vuonna niitä kirjattiin jälleen ennätysmäärä.

Salossa poliisin tietoon tuli viime vuonna yhteensä 279 huumausainerikosta, joista suurin osa oli käyttörikoksia. Se on enemmän kuin koskaan, mutta onko se paljon vai vähän?

Salon Seudun Sanomat selvitti poliisin tilastoista huumerikosten määrää eri kaupungeissa vuosina 2015–2019.Vertailuun valittiin asukasmäärän mukaan yhdeksän kaupunkia, joiden väkiluku on lähinnä Saloa. Ryhmään valikoituivat Hyvinkää, Kokkola, Kotka, Lohja, Mikkeli, Porvoo, Seinäjoki ja Rovaniemi.

Salo sijoittuu kaupunkien joukossa keskimmäiseksi. Pienin on Lohja ja suurin Seinäjoki.

Poliisin kirjaamien huumerikosten paljous on vaihdellut kaupungeissa vuosittain. Kasvu on ollut jatkuvaa vain Seinäjoella, jossa juttujen määrä on yli kaksinkertaistunut viidessä vuodessa.

Ennätyksiä on Salon lisäksi rikottu viime vuonna Kokkolassa, Kotkassa, Mikkelissä, Seinäjoella ja Rovaniemellä.

Kun huumausainerikokset suhteutetaan asukaslukuun, Salo päätyy verrokkikaupunkien joukossa paremmalle puolella. Vain Hyvinkäällä, Lohjalla ja Porvoossa kirjattiin viime vuonna vähemmän huumejuttuja kuin Salossa.

Tämän perusteella Saloa voitaisiin pitää keskivertona suomalaisena huumekaupunkina. Poliisi on aiemmin Salon Seudun Sanomissa arvioinut, että Salon huumetilanne tuskin poikkeaa muista.

Huumerikollisuus on kuitenkin piilorikollisuutta, joka ei paljastu, ellei sitä kaiveta esiin. Valvonnan ja tutkinnan määrä ja laatu ovat puolestaan sidoksissa poliisin ja Tullin käytössä oleviin voimavaroihin.

Esimerkiksi käy Rovaniemi, jossa poliisin tietoon tulleiden huumejuttujen määrä on kasvanut tämän vuoden tammi–helmikuussa peräti 322 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna.

”Kun huumausainerikosten valvontaan lisätään resursseja, paljastuu usein rikostutkinnan yhteydessä toisiinsa liittyviä muita laajoja kokonaisuuksia, jotka tuovat päivänvaloon uusia huumausainerikoksia. Tämä satsaus näkyy myös kohonneina lukuina tilastoissa,” Lapin poliisilaitos on tiedottanut.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on tehnyt jätevesitutkimuksia vuodesta 2012 alkaen. Alussa mukana oli vain kymmenen isoa kaupunkia, mutta kaksi vuotta sitten näytteitä kerättiin 23 kaupungin jätevedenpuhdistamoilta.

”Amfetamiinia käytetään ennätyksellisen paljon”, THL kertoi tuolloin.

Kotkassa ja Mikkelissä käytettiin enemmän amfetamiinia kuin Turussa. Rovaniemi puolestaan nousi ekstaasin käytössä kolmanneksi heti Helsingin ja Tampereen jälkeen.

THL on aiemmin yhdistellyt jätevesitutkimusten tietoja myös huumetakavarikoiden määrään. Siitä on syntynyt arvio, jonka mukaan Suomessa on käytetty amfetamiinia, metamfetamiinia ja kokaiinia jopa 5–10 kertaa takavarikoitua määrää enemmän.

Jätevesitutkimuksen valtakunnalliset tulokset ovat THL:n mukaan olleet yleensä yhteneviä erityisesti huumerattijuopumusten määrien kanssa. Salossa huumekuskien määrä on poliisin tilastoissa nelinkertaistunut 2010-luvulla. Viime vuonna jo yli puolet rattijuopumuksista johtui Salossa muusta kuin alkoholista.

Tänä vuonna THL aikoo kerätä näytteitä kahden viikon sijasta poikkeuksellisesti neljänä viikkona. Syynä on koronapandemia. Tutkijoita kiinnostaa esimerkiksi se, miten valtioiden rajojen sulkeminen mahdollisesti näkyy jätevesien huumejäämissä.

– Tilanne on niin harvinainen, että voisi olettaa, että se vaikuttaa jotain. Kysymys mietityttää paitsi meillä Suomessa myös maailmalla, laboratoriopäällikkö Teemu Gunnar sanoo.

THL julkistaa kahden ensimmäisen viikon jätevesitutkimuksen tuloksia myöhemmin tänä vuonna. Tiedot amfetamiinista, metamfetamiinista, kokaiinista ja ekstaasista kerrotaan milligrammoina päivässä tuhatta asukasta kohti.

Kannabis puuttuu tutkimuksesta, koska sen käyttöä ei voida arvioida tällä hetkellä jätevesistä luotettavasti. Jäämistä on myös vaikeaa erotella aukottomasti lääkeaineiden väärinkäyttöä laillisesta käytöstä.

Huumerikosten määrä kasvaa

Poliisin tietoon tulevien huumausainerikosten määrä paikkakunnittain vaihtelee vuosittain. Koko maassa kasvu on ollut tasaista. Vertailussa vuodet 2015 ja 2019.

Porvoo -22,5 %.
Lohja -4,3 %.
Kotka +10,9 %.
Rovaniemi + 26,4 %.
Hyvinkää + 31,2 %.
Koko maa +41,2 %.
Salo + 54,9 %.
Kokkola + 104,82 %.
Mikkeli + 115,31 %.
Seinäjoki + 117,17 %.

Lähde: Poliisin tulostietojärjestelmä PolStat