Lauri Innan tynkäpesti

2

ANTERO LEPPÄNEN. Salosta tuli kaupunki 60 vuotta sitten, vaikka nykyinen hallinto onkin vasta yksitoistavuotias. Täällä on ollut kuusi kaupunginjohtajaa: kaksi on kuollut, ja kolme heistä on aktiivisia eläkeläisiä.

Poislähtevästä Lauri Innasta tulee ensimmäinen täkäläinen kaupunginjohtaja, joka siirtyy toiseen tehtävään. Hänen virkakautensa jää kolmen vuoden mittaiseksi tyngäksi, edeltäjät toimivat virassa 8-22 vuotta. Poikkeuksena kuitenkin kaikkein nuorimpana tehtävään valittu Viljo Mertano, joka menehtyi kesken virkakautensa vuonna 1964.

Lauri Inna valittiin virkaansa käsipallolukemin 28–23. Alle nelikymppisellä Innalla oli johtajakokemusta vain kahdesta pikkukunnasta.

Salolaiset päättäjät arvelivat, ja jotkut jopa uskoivat, että uusi ja entistä haasteellisempi tehtävä saisi vastavalitun pysymään virassa jonkun tovin.

Tuskin yksikään päättäjä olisi vuonna 2017 uskonut, että uusi valintaprosessi jouduttaisiin käynnistämään jo kolmen vuoden kuluttua. Ei, vaikka tiedossa oli, että edellinen virka Hattulassa oli kiinnostanut vain vajaan vuoden.

Toivottiin, että nuori ja dynaaminen Inna kypsyisi suuren kaupungin johtajaksi, mutta hän kypsyikin kuntajohtajuuteen.

Kolmea vuotta voi syystä pitää sangen lyhyenä virkakautena; onhan valtuustokauden pituuskin neljä vuotta. Sekin on monelle uudelle päättäjälle aivan liian lyhyt oppimisaika, jotta he voisivat hoitaa merkittäviä luottamustehtäviä. Määräaikaiset julkishallinnon virat puolestaan ovat viiden tai seitsemän vuoden mittaisia.

Eroava Inna siirtyy Keskon palvelukseen, eikä hän ainakaan juuri nyt pyri hyödyntämään Salon kolmen vuoden kokemusta pyrkiäkseen eteen- ja ylöspäin julkisella sektorilla. Mutta voihan sekin aika vielä koittaa.

Innan edeltäjät olivat eri sukupolven edustajia, eivätkä he surffailleet julkisen ja yksityisen sektorin välissä. Tämän päivän katsannossa sitä kai pidetään vanhakantaisena ja jopa dismeriittinä.

Yksilön näkökulmasta siirtyminen uppoavasta kunta-aluksesta vakavaraiseen Keskoon on ymmärrettävä ja perusteltu loikka.

Kesko on juuri ilmoittanut, että sen liikevoitto tammi-maaliskuussa oli noin 65 miljoonaa euroa. Viime vuoden viimeinen kvartaali oli tuplasti tätäkin tuottoisampi.

Salon kaupungin talous puolestaan oli sangen huonoissa kantimissa jo ennen koronaa. Sopeuttamistarve vuositasolla on 15 miljoonasta ylöspäin vastaajasta riippuen. Viruksen aiheuttamaa lopullista ahdinkoa ei varmaan edes talousjohtaja lähde tässä vaiheessa tarkaksi euromääräksi muuttamaan.

Innan henkilökohtaista tilinpäätöstä kolmen vuoden tynkäpestistä on objektiivisesti vaikea tehdä. Kolmesta vuodesta vähintäänkin ensimmäinen kuluu kaupunkiin ja työtovereihin tutustuessa sekä uuden opettelussa.

Tehokasta työkautta ei jää kahtakaan vuotta, sillä nyt ajatukset ovat jo olleet tulevassa haasteessa. Moni salolainen liittää kaupunginjohtaja Innan Tunnin junaan joko hyvässä tai pahassa mielessä. Jakolinja näkyy aivan varmasti seuraavien kunnallisvaalien tuloksissa.

Kuinka moni vielä muistaa Hyperloopin, jonka noin 600 asukkaan Hajala hävisi 470 asukkaan espanjalaiselle Pueblo Bobadillalle tai sähköauton latausalusta-aihion? Entä tavoitteen nousta Suomen älykkäimmäksi kaupungiksi?

Kirjoittaja on salolainen entinen kunnallispoliitikko.

2
Jätä kommentti

2 Comment threads
0 Thread replies
0 Followers
 
Most reacted comment
Hottest comment thread
2 Comment authors
Veronmaksaja

Artikkelissa ei huomioitu arvokasta osuutta Salon vastuiden lisääntymistä kunnallisissa osakeyhtiöissä. Sata miljoonaa jätelaitokseen takuihin, viisi miljoonaa Tunnin juna -hankkeeseen jne. Mitähän maksoi remontti akkutehtaaseen?

Joten saavutuksiakin on, ja odotetaan tuottoisaa vesilaitoksen yhtiöittämistä.

It Senior

Luin juuri artikkelin, että Microsoft perustaa miljardilla Puolaan it-centerin.

Missä ovat ne Salossakin Ms:ää hehkuttaneet asiantuntijavirkamiehet ja luottamushenkilöt? Melkein kaikki häipyneet muihin ympyröihin.

Jäihän meille sentään miljoonatappioita tuottava Iot Center.