Live-leivonnasta tuli perjantai-iltojen ilo – Janita Kylänpää neuvoo seuraavaksi villiyrteistä

0
Janita Kylänpää sämpylöihin nokkoset löytyvät kotipihasta.

Lilliputin kokoiset villiyrtit on pakattu täyteen makua, vihreyttä, vitamiineja ja antioksidantteja.

Kuusjoella asuvan Janita Kylänpään ympäristö on pullollaan vihreyttä. Nips ja naps, pihasta voi napsia lisämausteet sämpylöihin, juustoon ja pestoon. Autotiestä etäällä olevan kodin pihalla yritit ovat puhtaita ja turvallisia syödä.

– Meillä on aina liikuttu luonnossa. Minulla on ollut lapsesta asti tieto, mistä ruoka tulee, lähiruokaa ja perusjuttuja pidän tosi tärkeinä.

Hän hankkii suurimman osan elintarvikkeista läheltä. Tinkimaito tulee tädin navetasta, jauhot Paijan tilalta ja kananmunat naapurista.

Viime viikkoina Kylänpään on voinut tavata Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten ruokaneuvo-liveissä Facebookissa ja Instagramissa. Kun järjestön normaali kurssitoiminta pysähtyi, Kylänpää ja kollega Anna Kari alkoivat heitellä ideoita siitä, mitä tilalle. Syntyivät kokeilumieliset live-lähetykset, joiden suosio on yllättänyt.

– Ensimmäisellä livellä oli 6 000–7 000 katsojaa. Nyt ne ovat tavoittaneet jopa 18 000 katsojaa, Kylänpää iloitsee.

Maa- ja kotitalousnaiset järjestönä ei hänen mielestään ole kovin mediaseksikäs. Nyt tilanne on uusi ja näyttää siltä, että järjestön tunnettavuus paranee poikkeusolojen takia pysyvästi.

Tunnin kestävissä, ilmaisissa ruokaneuvo-liveissä on leivottu pullaa ja pizzaa, tehty munkkeja ja tortilloja. Kotikeittiössä tekemisen meininkiin pääsee helposti mukaan, kun kaikki ainekset ovat valmiina käden ulottuvilla. Kauppalista julkaistaan edeltävällä viikolla Facebook-tapahtumassa.

– Lähdimme suunnittelemaan perusjuttuja, joita voi tehdä kotona. Kaikilla arjen taidot eivät ole hallinnassa. Facebookissa oli valkovuokon kuva ja kysymys, onko tämä nokkonen.

Kylänpää ja Kari ovat saaneet hyvää palautetta lähetyksistä, jotka tulevat suorana molempien kotikeittiöistä. Heidän hyväntuulisuutensa ja luonteva jutustelu tempaavat mukaansa. Mutkattomien tekijöiden tahtiin leipovat teinit ja varttuneemmat.

– Yksi äiti kertoi, että hänen tullessaan iltavuorosta kotiin, kotona odottivat tuoreet, gluteenittomat tortillapohjat. Perjantai-ilta on tosi hyvä livelle, kun jengi ei pääse mihinkään, Kylänpää naurahtaa.

Live-lähetykset jatkuvat ainakin kesäkuun loppuun asti. Villiyrtit ovat aiheena 22. toukokuuta.

Neuvoja villiyrttien käyttöön ja tunnistamiseen on tarjolla runsaasti. Luonnon ilmaiseen antiin voi perehtyä etukäteen esimerkiksi Arktiset Aromit ja LuontoPortti -sivustoilta.

Kylänpää neuvoo aloittamaan tunnistamisen kasvupaikasta. Ulkonäköä tarkasteltaessa on katsottava miltä kasvi näyttää päältä ja alta. Aina pitää olla varma siitä, mitä poimii.

Janita Kylänpää työskentelee Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten matkailu- ja ruoka-asiantuntijana. Tämän lisäksi hän toimii uimaopettajana, joita töitä ei tänä keväänä koronaviruksen takia ole ollut.

Työtään maa- ja kotitalousnaisissa hän kutsuu unelmatyöksi.

– Työ on aika paljon hanketyötä, joka liittyy ruokaan ja maaseutumatkailuun. Varsinais-Suomen koululaisille alkaa syksyllä kalahanke, jossa yläasteikäisiä pyritään saamaan kalan pariin ammattimielessä.

Lisäksi hän pitää ruokakursseja maa- ja kotitalousnaisten paikallisyhdistyksille, yksityisille ja yrityksille.

Kylänpää on koulutukseltaan restonomi ja ammatillinen opettaja.

– Olen löytänyt oman juttuni ja viihdyn työssäni mainiosti.

Tulevat ruoka-livet klo 19–20 Facebook-live @maajakotitalousnaisetlansi, klo 20–21 lg-live @maajakotitalousnaiset.

Aiheet: 22.5. villiyrtit, 28.5. voileipäkakut, 5.6. lihapiirakka, 12.6. karjalanpiirakat, 17.6. grillaus, 26.6. piknik.

Sämpylätaikina on kohonnut hyvin.

Nokkossämpylät (15 – 20 kpl)

5 dl vettä tai kotijuuston heranestettä
1 pussi kuivahiivaa
1–2 tl suolaa
1½ dl pähkinöitä tai siemeniä
2 dl pieniä nokkosenlehtiä
5–6 dl vehnäjauhoja
5– 6 dl grahamjauhoja
½ dl rypsiöljyä

Sekoita kädenlämpöiseen veteen hiiva ja suola. Rouhi pähkinät tai siemenet hienommaksi ja lisää joukkoon. Pilko pesty nokkonen pienemmäksi.
Sekoita jauhot taikinaan ja vaivaa lopuksi. Lisää öljy.
Anna taikinan kohota noin puoli tuntia. Pyörittele sämpylöiksi ja paista 175 asteessa noin 15 minuuttia.

Pestossa on voikukanlehtiä ja vuohenputkea, piimäjuustossa ketunleipää.

Luonnonyrttipesto

½ dl nuoria voikukanlehtiä
1 dl vuohenputkea
½ dl ruohosipulia
valkosipulinkynsi
1 dl auringonkukan siemeniä
ripaus suolaa
1 dl rypsiöljyä

Mittaa kaikki ainekset sauvasekoittimen mittakannuun ja hurauta sauvasekoittimella tasaiseksi tahnaksi. Ohenna halutessa öljyllä.

Ketunleipäjuusto

1½ l maitoa
½ l piimää
2 kananmunaa
1–2 dl ketunleipiä
1 tl suolaa

Kuumenna maito höyryävän kuumaksi, mutta älä anna sen kiehua. Sekoita piimä ja munat ja lisää kuuman maidon joukkoon. Kuumenna uudelleen lähelle kiehumispistettä.
Kun herottuminen alkaa, nostele juustomassa reikäkauhalla harsolla vuorattuun lävikköön tai juustomuottiin. Lisää kerrosten väliin suolaa ja ketunleipiä. Anna juuston valua kylmässä vähintään 4–6 tuntia. Koristele yrteillä ennen tarjoilua.

Raparperi-paahtokermavanukas (4–5:lle)

3 kananmunan keltuaista
1 dl sokeria
1 vaniljatanko
2 ½ dl kuohukermaa
½ dl maitoa
2 raparperinvartta

Pinnalle fariinisokerin ja sokerin sekoitusta.
Halkaise vaniljatanko ja kaavi sisus sokerin ja keltuaisten joukkoon. Vatkaa seos kovaksi vaahdoksi.
Lämmitä kerma, maito ja vaniljatanko kiehumispisteeseen. Kaada kermamaito keltuaisvaahtoon ja sekoita hyvin. Jaa seos uuninkestäviin annosvuokiin tai isoon uunivuokaan. Lisää kuoritut ja pieniksi paloitellut raparperit.
Kypsennä 100 asteessa 1–1½ tuntia. Jos vanukas tuntuu juoksevalta, jatka kypsennystä nostamalla lämpötilaa, kunnes vanukas on kiinteä.
Anna jäähtyä. Ripottele pinnalle fariinisokeriseosta juuri ennen tarjoilua ja polta pinta kaasupolttimella tai uunin grillissä rapean ruskeaksi.

Pihlajanlehtijuoma

10 l tuoreita pihlajanlehtiä
6 l vettä
50 g sitruunahappoa
1 kg sokeria

Keitä vesi, lisää sitruunahappo. Kaada liemi pihlajanlehtien päälle ja anna olla vuorokauden. Siivilöi lehdet pois. Keitä juoma ja lisää sokeri. Pullota kuumennettuihin pulloihin ja täytä piripintaan.
Juoman voi myös pakastaa. Nautitaan laimennettuna.

Kuusenkerkkäjuoma

4 l vettä
2 l kuusenkerkkiä
½ kg sokeria
25 g sitruunahappoa

Laita kerkät kulhoon ja kaada päälle kiehuva vesi. Lisää sitruunahappo ja anna seoksen jäähtyä yön yli.
Siivilöi juoma ja lisää sokeri. Kiehauta. Kun juoma on jäähtynyt, pullota se ja siirrä jääkaappiin. Juoma säilyy kylmässä kaksi viikkoa.
Kuusenkerkät eivät kuulu jokamiehenoikeuksien piiriin. Lupa keräämiseen on kysyttävä maanomistajalta.