Karja laskettiin laitumelle Märynummella Myllyojan notkossa, katso video!

0
Naudat nauttivat piehtaroimisesta. Kuvat: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Kuiva tanner vain pölisi, kun suuret naudat ottivat riemuaskeleita ja hieroivat itseään maata vasten Märynummella perjantaina. Paimiolainen karjankasvattaja Heli Rosvall laski aberdeen angus -lihakarjansa laitumelle, ja eläinten ilo oli käsin kosketeltava.
– Meillä on tällä laitumella karjaa jo kuudetta kesää. Osa näistä eläimistä on ollut täällä ennenkin, Rosvall kertoo.
– Vasikoille tämä on ensimmäinen kerta laitumella. Siksi niillä on niin paljon tutkittavaa, hän naurahtaa.
Rosvall toi Myllyojan notkoon yhteensä seitsemän emolehmää, yhden sonnin sekä viisi vasikkaa. Samana päivänä Rosvallin nautoja vietiin laitumelle myös Kemiönsaareen. Hänen koko karjansa pääsee kesällä ulos laiduntamaan, ja laitumia on yhteensä kuudessa eri paikassa.
– Yleensä laitumelle päästään laskemaan tällä tai ensi viikolla. Syys-lokakuussa naudat haetaan taas laitumelta pois, hän kertoo.

Perinnemaisemayhdistyksen Eriika Lundström (keskellä) ja Eija Hagelberg nostavat hattua karjankasvattaja Heli Rosvallille (vas.), koska hän vie karjansa laitumelle hoitamaan perinnebiotooppia. Yhdistys kannustaa muitakin karjankasvattajia tekemään samoin.

Heli Rosvall ja Perinnemaisemayhdistys järjestivät perjantaina medialle mahdollisuuden päästä seuraamaan karjan laitumelle laskua Myllyojan notkoon. Perinnemaisemayhdistys haluaa muistuttaa karjatilojen tekemästä tärkeästä työstä ja nostaa hattua kaikille karjatiloille, jotka vievät eläimiä laiduntamaan perinnebiotoopeille.
– Perinnemaisemayhdistys kannustaa maanomistajia ja karjankasvattajia yhteistyöhön laidunnuksen aloittamiseksi, jotta mahdollisimman monet arvokkaat perinnebiotoopit saataisiin säilytettyä, sanoo yhdistyksen puheenjohtaja Eriika Lundström.
Perinnebiotoopit eli kedot, niityt, hakamaat ja metsälaitumet ovat Suomen uhanalaisin elinympäristötyyppi. Ne säilyvät vain aktiivisella hoidolla. Neljäsosa Suomen uhanalaisista eliölajeista on riippuvaisia perinnebiotoopeista.
Lundström korostaa, että laiduntavat eläimet ovat parasta hoitoa perinnebiotoopeille. Samalla kun laitumen kasvillisuus tarjoaa laiduneläimille monipuolista ravintoa, muuttuu kasvilajisto vuosi vuodelta monimuotoisemmaksi.
Eläimet syövät pois rehevää kasvillisuutta, maaperä köyhtyy ja harvinaisemmat niittykasvit viihtyvät paremmin. Kasvien myötä myös monet eläinlajit, kuten lantakuoriaiset ja kottaraiset sekä pölyttäjät, hyötyvät laidunnuksesta.

Heli Rosvallin lihakarja laiduntaa Myllyojan notkossa, joka on maakunnallisesti ja maisemallisesti arvokas, noin 15 hehtaarin suuruinen laidunkokonaisuus. Alueella esiintyy useita harvinaisia kasvi- ja eläinlajeja, kuten kevätesikko, sikoangervo, tuulihaukka ja ruisrääkkä.
– Tällä notkoalueella on laiduntanut nyt viiden vuoden ajan lehmiä ja sitä ennen kymmenen vuoden ajan lampaita. Sitä ennen laidunnuksessa oli 30 vuoden tauko, mutta siihen asti täällä on laidunnettu satojen vuosien ajan, kertoo Perinnemaisemayhdistyksen hallituksen jäsen Eija Hagelberg.
Alue koostuu useiden omistajien maista. Mukana on yksityisten omistajien maata sekä Salon kaupungin ja Metsähallituksen maata. Alueella on myös Perinnemaisemayhdistyksen vuokraama hoitokohde Kotiniitty.
– Minusta tämä on hieno yhteistyö, kun tässä on monta maanomistajaa ja vielä tiekin vieressä, eli monet pääsevät ihastelemaan laiduntavia eläimiä, Hagelberg hymyilee.
Valtaosa laiduntavasta karjasta on nykyään lihakarjaa. Maailman luonnonsäätiön WWF:n mukaan luonnonlaidunten hyödyntäminen lihantuotannossa on ainoa luonnon monimuotoisuutta lisäävä lihantuotannon muoto. Ruotsissa luonnonlaidunlihalle on jo käytössä sertifikaatti, ja myös Suomessa ollaan rakentamassa sille toimivaa myyntiketjua.

Jätä kommentti