Palokuolemat vähentyvät – Salon seudulla tulipalot vaatineet ainakin 25 kuolonuhria

0
Salon seudun tulipaloissa on kuollut ainakin 25 ihmistä 2000-luvulla.

Palokuolemat ovat pitkään synkistäneet Suomen mainetta, mutta käänne parempaan on käsillä. Kuolinpalot ovat vähentyneet kolmena vuonna peräkkäin.

Poliisi jatkaa parin viikon takaisen kuolinpalon tutkintaa Somerolla. Tulipalot ovat vaatineet Salossa ja Somerolla ainakin 25 ihmisen hengen 2000-luvulla. Edellisestä palokuolemasta on Salon seudulla aikaa puolitoista vuotta.

”Yksin asunut mies kuoli tulipalossa Salossa – omakotitalo tuhoutui täysin”, Salon Seudun Sanomat kertoi marraskuussa 2018.

Palokuolemat ovat pitkään synkistäneet Suomen mainetta turvallisena maana, mutta käänne parempaan on nyt näkyvissä.

–  Vahingossa sattuneiden palokuolemien määrä on vähentynyt huimasti , e rityisasiantuntija Esa Kokki sisäministeriön pelastusosastolta sanoo.

Uhriluvut junnasivat Suomessa 2000-luvulla paikoillaan toisin kuin useimmissa teollisuusmaissa, joissa ne olivat vähentyneet. Suomi pysyi vuodesta toiseen kärkipaikalla vakuutusalan tutkimuslaitos Geneva Associationin tilastoissa.

Asukaslukuun suhteutettuna Suomessa oli 2008–2010 enemmän palokuolemia kuin vaikkapa Bulgariassa, Puolassa ja Romaniassa. Tulipaloissa menehtyi meillä kolmen vuoden aikana yli kolmesataa ihmistä, kun väkiluvultaan samankokoisessa Singaporessa palokuolemia oli vain kolme.

Palokuolemien vähentäminen oli yksi tavoite, kun valtioneuvosto vuonna 2004 hyväksyi ensimmäisen sisäisen turvallisuuden ohjelman. Siihen kirjattiin, että tulipaloissa saisi kuolla korkeintaan 30 ihmistä vuonna 2012.

Tavoite jäi kauaksi toivotusta – uhreja oli yli 80.

Vuonna 2008 valtioneuvosto asetti päämääräksi korkeintaan 50 palokuolemaa vuoteen 2015 mennessä. Siihenkään ei päästy. Kuolleita oli edelleen kahdeksankymmentä.

Käänne parempaan tapahtui vasta kolme vuotta sitten. Ensin 61, sitten 51 ja viime vuonna enää 49 palokuolemaa. Tapaturmaisia palokuolemia ei ole Suomessa kirjattu yhtä vähän sinä, kun niitä alettiin tilastoida vuonna 1952.

Kokki näkee kolme syytä, miksi palokuolemat ovat vihdoin kääntyneet laskuun: palovaroittimet, itsekseen sammuvat savukkeet ja pelastuslaitosten turvallisuusviestintä.

– Lainsäädännölliset muutokset ovat olleet oleellisia.

Palovaroitin on ollut pakollinen jokaisessa kodissa jo vuodesta 1999, mutta säädöksiä on tiukennettu. Asunnon jokaista alkavaa 60 neliömetriä kohti pitää olla vähintään yksi palovaroitin. Makuuhuoneissa syttyneissä tulipaloissa on sen jälkeen kuollut vähemmän ihmisiä.

Suomi oli ensimmäinen Euroopan maa, joka alkoi vaatia paloturvallisia savukkeita. Kymmenen vuotta sitten voimaan tulleessa laissa edellytettiin, että savukkeet sammuvat itsekseen. Tuolloin vain Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Australiassa oli vastaava säädös.

– Tupakointi on syttymissyistä edelleen yleisin, mutta liki kaksi kolmasosaa niistä on tippunut pois, Kokki toteaa.

Pelastuslaitokset kouluttavat ja kampanjoivat. Vietetään paloturvallisuusviikkoa, palovaroitinpäivää ja 112-päivää. Yläkoululaisille suunnatusta NouHätä!-kampanjasta on kehkeytynyt hoku. Kotihoitajia koulutetaan maksutta tunnistamaan vaaranpaikat vanhusten kodeissa.

– Pelastuslaitosten parantunut turvallisuusviestintä on yksi merkittävimmistä syistä palokuolemien vähenemiseen, Esa Kokki sanoo.

Myös tekniikan kehitys auttaa. Tulikuumaksi lämpenevien halogeenivalaisinten vaihtuminen ledlampuiksi vähentää sekin paloriskiä.

Kaikkeen ei kuitenkaan voida vaikuttaa – tahallaan sytytettyjen palojen määrä ei ole vähentynyt. Niitä on ollut kymmenkunta vuodessa.

–  On jätetty viimeinen viesti ennen tulipalon sytyttämistä ja riistetty henki tarkoituksella. Vain aivan yksittäisissä tapauksissa paloissa on kuollut joku muu kuin on tarkoitettu.

Erityisasiantuntija Esa Kokin mielestä kolmenkymmenen palokuoleman tavoite ei ole kunnianhimoinen. Siihen voidaan hänen mukaansa päästä 5–10 vuodessa.

–  Onnettomuuksia sattuu, mutta niiden seurauksia pystytään vähentämään. Tavoitteeseen pääseminen riippuu tahallisista paloista, joita on vaikea ehkäistä ennalta.

Pitkällisten päätelmien tekeminen on vaikeaa, sillä kuolinpaloissa on aiemmin ollut suuria vuosittaisia vaihteluita. Pelkästään Varsinais-Suomessa palokuolemien määrä on 2010-luvulla vaihdellut peräkkäisinä vuosina jopa yhdestä kymmeneen.