Risujenpoltto kuriin – leväperäisestä tulien sytyttelystä saa sakot entistä herkemmin

0
Risujen poltosta tai kulotuksesta karanneet maastopalot työllistävät poliisia ja pelastuslaitosta.

Holtittomasta risujen poltosta ja peltojen kulotuksesta saa entistä herkemmin sakot, kun pelastuslaitokset tiivistävät tiedonkulkua poliisin kanssa.

– Pelastusrikkomuksia on pidetty vähäpätöisinä, mutta on aivan kohtuullista, että niistä annetaan rapsut, projektipäällikkö Päivi Mäkelä Pelastusopistosta sanoo.

Viranomaiset puhuvat tuottamuksellisuudesta. Se tarkoittaa, että tulta on käsitelty huolimattomasti, varomattomasti tai piittaamattomasti.

”Jokakeväinen ilmiö on taas esillä. Ihmisten kummallinen vimma polttaa risuja tai heinikkoa työllistää pelastuslaitosta ja poliisia ympäri maakunnan” , ylikonstaapeli Mika Virolainen Salon poliisista kirjoittaa Facebookissa.

Maastopalojen lisäksi tuottamuksellista voi olla sekin, että ruoka käryää hellalla sillä välin, kun kotikokki itse on sammunut sohvalle. Ruuanlaitto juoksuttaa palokuntia pelkästään Varsinais-Suomessa likemmäs sata kertaa vuodessa.

Poliisin kirjaamien pelastusrikkomusten määrä on yli nelinkertaistunut viidessä vuodessa. Viime vuonna niitä päätyi tilastoihin yli sata. Määrät eivät vieläkään ole kovin suuria, mutta suunta on selvä. Lounais-Suomen poliisi on kirjannut tänä vuonna jo lähes yhtä paljon pelastusrikkomuksia kuin koko viime vuonna yhteensä.

”Salolainen viljelijä sai keskiviikkona sakot pelastusrikkomuksesta, kun hän oli sytyttänyt sänkipeltonsa tuleen ruohikkopalovaaran aikana”, Salon Seudun Sanomat uutisoi 22. huhtikuuta.

Tuli oli levinnyt parin hehtaarin alueelle Kiskontien ja Mahtinaisentien tuntumassa, kun sivullinen silminnäkijä soitti hätäkeskukseen. ”Peltoa palaa. Leviää nopeasti”, hätäkeskuksen välittämässä tehtäväilmoituksessa luki.

Varsinais-Suomen pelastuslaitos riensi paikalle, sammutti palon ja kasteli pellon. Yksin tiluksilla ollut isäntä oli samana päivänä polttanut toisessa paikassa myös risukasaa. Poliisi huomioi myös sen päiväsakkoa laskiessaan.

Pelastusviranomaisilla on vuodesta 1999 lähtien ollut velvollisuus ilmoittaa kaikki tahallisiksi ja tuottamuksellisiksi arvioimansa palot poliisille.

– Velvollisuutta on täytetty vaihtelevasti, ja ilmoituksia on jäänyt aiemmin paljon tekemättä, Päivi Mäkelä sanoo.

Tieto on kulkenut isommissa paloissa, joita poliisi on voinut tutkia esimerkiksi yleisvaaran tuottamuksena tai tuhotyönä. Iso osa vähäisemmistä paloista ja palonaluista on jäänyt palokunnilta ilmoittamatta poliisille.

Pelkästään Varsinais-Suomessa pelastuslaitos on pitänyt satojen palojen syynä tahallisuutta tai laiminlyöntiä, mutta tieto ei ole välttämättä aina välittynyt poliisille. Syyt ovat olleet moninaisia ja osin inhimillisiäkin.

– Sekä poliisin että pelastuslaitosten puolella on kiinnitetty tähän nyt enemmän huomiota, Mäkelä toteaa.

Varsinais-Suomen pelastuslaitos, Lounais-Suomen poliisilaitos ja Pelastusopisto kehittivät pari vuotta sitten yhteistyössä ilmoituslomakkeen, joka on jo tutkitusti parantanut tiedonkulkua pelastuslaitosten ja poliisin välillä. Ilmoitusten määrä on Mäkelän mukaan kasvanut merkittävästi.

Päivi Mäkelä muistuttaa, ettei viranomaisten tarkoitus ole jahdata pelastusrikkomuksiin syyllistyneitä. Pyrkimys on saada ihmiset ymmärtämään, että pienikin palo väärässä paikassa väärään aikaan voi karata kohtalokkaasti.

– Tavoitteena on ennaltaehkäisevä vaikutus, kun näihin toilailuihin tartutaan. Jos naapuri saa poliisilta sakot pelastusrikkomuksesta, alkaa itse miettiä, kannattaako riskiä ottaa.

Risujen poltosta ja peltojen kulotuksesta on Salon seudullakin syttynyt tulipaloja, joissa on tuhoutunut rakennuksia. Tämän kevään maastopaloissa on Suomessa kuollut ainakin yksi ihminen ja yksi saanut vakavia palovammoja.

Toisinaan ainoastaan sattuma tai valppaan sivullisen tekemä hätäilmoitus pelastavat suuremmilta vahingoilta.

Avotuleen liittyvistä pelastusrikkomuksista on poliisin sakkokäsikirjassa määritelty rangaistukseksi 4–10 päiväsakkoa. Perustelut ovat selviä:

”Rikkoi avotulen sytyttämiskieltoa olosuhteissa, joissa metsäpalon, ruohikkopalon tai muun tulipalon vaara on ilmeinen kuivuuden, tuulen tai muun syyn vuoksi.”

”Ei ilmoittanut pelastuslaitokselle kulotuksesta.”

Tyypillinen päiväsakkojen lukumäärä on viime vuosina ollut kuusi. Se tarkoittaa suomalaisen keskipalkalla yli 300 euroa.