Halla-aho kritisoi vappupuheessaan globalisaatiota, poliittisia virkanimityksiä, poliittisten erityisavustajien määrää ja maahanmuuttoa

0

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho roimi vappupuheessaan globalisaatiota. Halla-aho kritisoi niin tuotannon siirtämistä pois Suomesta kuin ulkomaalaisen työvoiman käyttöä esimerkiksi suomalaisessa maataloudessa.
– Suomen ja koko Euroopan pitää tukea omaa teollisuuttaan ja maatalouttaan tullipolitiikalla, joka tekee halpatuonnista kannattamatonta.
Halla-aho kritisoi esimerkiksi suojatarviketuotannon siirtämistä kannattavuuden vuoksi muihin maihin.
Halla-ahon mukaan globalisaation varjopuolet ovat eräitä rakenteellisia ongelmia, joita koronakriisi on nostanut esille. Samassa yhteydessä hän suomi myös parlamentarismia demokratian muotona. Halla-aho kritisoi esimerkiksi sitä, että hänen mukaansa ministereitä tai korkeita virkamiehiä ei nimitetä tehtäviinsä pätevyyden vaan poliittisten voimasuhteiden perusteella. Hän myös kritisoi poliittisten erityisavustajien määrää.
Korvaavaa mallia suomalaisille poliittiselle järjestelmälle hän ei esittänyt.
– Mikään järjestelmä ei ole täydellinen, mutta kunkin järjestelmän heikot kohdat on tärkeää tunnistaa, Halla-aho sanoi.
Perussuomalaisten puheenjohtaja kritisoi myös maahanmuuttoa eri muodoissaan.
Koronakriisin hoitamisessa hän kuvaili päättäjien asemaa epäkiitolliseksi, kun näiden pitää löytää tasapaino taloudellisten seurausten minimoinnin ja sosiaalisen vahingon välttämisen välillä.
– Hallitus on tehnyt kevään aikana lukuisia virheitä, joista sitä on perustellusti kritisoitukin. Totuuden nimissä on kuitenkin sanottava, että hallitus toimii tässä tilanteessa yhtä sokkona kuin muutkin.

Vasemmistoliitto ehdottaa ”elvytysseteliä” kaikille suomalaisille palvelualojen tukemiseen

Vasemmistoliitto ehdottaa koronakriisiin yhtenä elvytyskeinona kaikille suomalaisille jaettavaa ”elvytysseteliä”, kertoi puolueen puheenjohtaja Li Andersson vappupuheessaan.
”Seteli” voisi olla esimerkiksi sadan euron suuruinen, ja sitä voisi hyödyntää kulttuuri- ja palvelualoilla, esimerkiksi ravintoloissa, keikkapaikoilla, parturi-kampaamoissa ja kivijalkaliikkeissä.
– Tämä olisi kaikki suomalaiset huomioiva tapa vauhdittaa palvelualojen elpymistä siinä vaiheessa, kun rajoitustoimia voidaan laajemmin purkaa, Andersson perustelee.
Yrityksille jaettavia tukia kehitetään Anderssonin mukaan vastaamaan paremmin koronakriisistä kärsivien yritysten tarpeita. Tämän osana tuet on rajattava pois suuria osinkoja maksavilta tai veroparatiiseja hyödyntäviltä yrityksiltä. Aiemmin tänään samaa on vaatinut vihreiden puheenjohtaja, sisäministeri Maria Ohisalo.
– Näin ovat linjanneet myös muut pohjoismaiset hyvinvointivaltiot kuten Tanska, Andersson sanoi.
Andersson kiisti, että hallitus olisi aikeissa lähteä leikkausten tielle koronakriisin vuoksi. Tämä olisi Anderssonin mukaan varmin tapa syventää kriisiä. Hänen mukaansa leikkauslistojen laatiminen olisi ristiriidassa kotimaisen kysynnän vauhdittamisen ja konkurssiaallon välttämisen kanssa.

Ministeri Henriksson toivoi vappupuheessaan iäkkäille turvallisia keinoja tavata perhettään

RKP:n puheenjohtaja, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson toivoo uusia ratkaisuja, joilla ikäihmiset voivat turvallisesti tavata läheisiään.
– Sydämeni särkyy, kun ajattelen niitä vanhuksia, jotka eivät voi tavata lapsiaan ja lapsenlapsiaan palvelukodissa. Meidän on oltava luovia ja löydettävä turvallisia ratkaisuja, jotka mahdollistavat sosiaalisia kontakteja, hän sanoo vappupuheessaan.
Henrikssonin mukaan erityisesti saattohoitoon pitäisi löytää keinoja tapaamisiin. Esimerkkeinä hän mainitsee rajatut lievityshoidon osastot ja turvalliset tilat.
– Myös vaikeissa olosuhteissa on jokaisella oltava oikeus arvokkaaseen loppuun läheistensä ympäröimänä.
Hallitus on kehottanut välttämään tarpeettomia vierailuja yli 70-vuotiaiden luona, jotta koronaviruksen leviäminen pystytään estämään.

Ohisalo vappupuheessaan: Elvytystoimet voivat torjua ilmastonmuutosta

Koronakriisin vuoksi käynnistettävät elvytystoimet voivat auttaa myös ilmastokriisin torjunnassa, sanoi vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo vappupuheessaan.
Ohisalo kertoi esimerkkinä, että energiaremontit auttavat ihmisiä pienentämään lämmityskuluja ja osallistumaan ilmastotalkoisiin niin kerrostaloissa, rivitaloissa kuin omakotitaloissa. Vastaavasti rataverkon kehittäminen vähentää päästöjä ja helpottaa ihmisten liikkumista koko Suomessa, Ohisalo jatkoi.
– Me olemme jo koronakriisin yhteydessä osoittaneet, että pystymme yhteiskuntana päättäväisiin toimiin. Samaan on pystyttävä myös ilmastonmuutoksen torjunnassa, Ohisalo sanoi.
Ohisalo toisti viikkoa aiemmin vihreiden puoluevaltuustossa kertomansa näkemyksen siitä, että koronakriisi on korostanut tarvetta sosiaaliturvan uudistamiselle ja perustulon käyttöönotolle.
Automaattisesti maksettavan perustulon saamiseen ei vihreiden puheenjohtajan mukaan liity byrokratiaa, joka voisi myöskään ruuhkautua kriisitilanteessa.
– Olemme ottaneet askelia kohti perustuloa, esimerkiksi tarjoamalla myös yrittäjille työttömyysturvaa ja helpottamalla lomautettujen tilannetta niin, että lomautuksen aikana on mahdollista opiskella, Ohisalo perusteli vappupuheessaan.

Essayah tukee ”merkittävää korotusta” hoitoalan palkkoihin

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah tukee merkittävää korotusta hoitoalan palkkaukseen.
Essayah tunnustaa vappupuheessaan, että poliitikot eivät päätä palkkoja, mutta hänen mukaansa ilman hoitoalan palkankorotusta alan houkuttelevuudesta ja hoitohenkilökunnan riittävyydestä on vaikea huolehtia vastaisuudessa.
– Jo ennen koronapandemiaa terveydenhuoltoa on uhannut pula ammattitaitoisista osaajista. Sairaanhoitajaliiton mukaan yli kolmannes sairaanhoitajista on harkinnut alanvaihtoa ja arviolta puolet nykyisistä sairaanhoitajista eläköityy vuoteen 2030 mennessä, Essayah sanoi.
Puheessaan Essayah jakoi hallitukselle kritiikkiä yrityksille koronakriisin keskellä myönnetyistä tuista. Oppositiojohtaja kritisoi ensinnäkin tuen tarjoamista kehittämistukina ja lainoina.
– Yritykset tarvitsevat suoraa tukea muun muassa palkkoihin ja kiinteisiin kuluihin, kuten vuokriin, selvitäkseen kriisin yli.
Hän myös nosti esille tuen kohdistumisen sitä tarvitseville tahoille. Essayahin mukaan yritystukien kohdentamisessa tulee ennen kaikkea painottaa työllistämisvaikutusta työpaikkojen pelastamiseksi.
– Hallituksen tulee selvittää tarkasti, miten Business Finland ja ely-keskukset ovat myöntäneet tukia ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin tukiprosessin korjaamiseksi, oppositiojohtaja vaati.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) on kertonut jo viime viikolla, että työ- ja elinkeinoministeriö käynnistää sisäisen tarkastuksen Business Finlandin myöntämästä yritysrahoituksesta.

STT

Kuvat: