Salo lähtee mukaan Tunnin junan hankeyhtiöön

76

Salo lähtee osakkaaksi Turun Tunnin juna Oy:öön ja sitoutuu hankeyhtiön pääomittamiseen enintään 3,74 miljoonalla eurolla. Kaupunginvaltuusto päätti osakkuudesta maanantaina etäkokouksessaan kahden äänestyksen jälkeen äänin 35-15 (1 poissa).

Turun Tunnin juna Oy:n tehtävä on suunnitella Turun ja Helsingin välinen nopea ratayhteys rakentamisvalmiuteen saakka. Muut radanvarsikunnat ovat jo päättäneet mukaan lähdöstä.

Asko Määttänen (kesk.) esitti kokouksessa, ettei yhtiöön lähdetä mukaan. Määttäsen mukaan Salolla ei ole varaa hankkeeseen.

Saku Nikkanen (sd.) esitti hankeyhtiöön lähtöä sillä ehdolla, että ratalinjaus muutetaan moottoritien yhteyteen.

Muutosesitykset äänestettiin toisiaan vastaan, jolloin Määttäsen esitys hävisi äänin 7-12 (31 tyhjää, 1 poissa).

Kaupunginhallituksen esitys voitti ratkaisevassa äänestyksessä Saku Nikkasen esityksen 35-15 (1 poissa). Näin hankeyhtiöön osallistuminen hyväksyttiin.

 

 

Idiootit ympärilläni

Lainarahalla hankkeeseen, joka ei Saloa hyödytä yhtään. Rata tulee on Salo mukana tai ei, vai meinaako radan rakentajat nostaa raiteet Salon kohdalla ylös? Ja radan reittikin on jo melkein taputeltu, niin mitä tässä enää suunnitellaan? Voittoa ei yhtiö jaa, joten se siitä investoinnista. Eikö yleensä investoinnista tule voittoa tai tappiota? Tässä tappio on jo taattu. Ja mikä äänetys tuo Määttäsen ehdotus oli, äänestivät tyhjää. On tämä hieno, tälläinen demokratia. Ja tiedänpä jo etukäteen, kuka äänesti miten. Salossa aina samat porukat äänestää samalla tavalla, ei käytetä omaa harkintaa, vaan mennään lauman mukana. Tällaisia ihmisiäkö me ollaan valittu päättäjiksi? Lopetetaan päiväkodit ja… Lue lisää »

Eerik

Paljonko kaupungin työntekijöitä nyt lomautetaan enemmän tällä summalla vai peräti irtisanotaanko jo? Yt päättyi tänään? Mikä tulos?

Hyvä päätös

Sekoitatko nyt yritysmaailman ja julkisen sektorin tehtävät? Yrityksen tehtävä on tuottaa omistajilleen voittoa. Julkisen sektorin tehtävä on tuottaa palveluita. Investoimalla rahaa hankkeeseen, Salo kertoo halusta sijoittaa tulevaisuuteen, elinvoimaan, Saloin ja salolaisiin. Rahallista voittoa ei ole tarkoitus hakea, koska kunnan tehtävä ei vaan ole tuottaa voittoa. Investoimalla Salo myös mahdollistaa hankkeen toteutumista. Kunnan tehtävä on tuottaa meille palveluita ja yksi niistä on hyvät liikenneyhteydet. Valtio pärjää varsin hyvin ilman hyviä liikenneyhteyksiä Saloon. Salo ei pärjää ilman hyviä liikenneyhteyksiä muuhun Suomeen. Ei ole valtion tehtävä tuottaa salolaisille palveluita. Valtion tehtävä on kuntien osalta mahdollistaa ja tukea kuntia tuottamaan kuntalaisille palveluita. Toki valtiolla… Lue lisää »

MDI

Samaa mieltä. Nämä tuulipukunaukujat vaan elävät jossain menneisyydessä, kun pyöräiltiin pajalle töihin ja kesät olivat aurinkoisia.

Jarmo J.

Mitä vikaa on tuulipuvussa (nykyisin ulkoilupuku) ja polkupyörässä sekä ”pajassa” 5-karaisine CNC-koneineen ja laserleikkaus- ja merkkauslaitteineen?

Turhasta

Salon hyöty on minimaalinen kun nopein juna ei Salossa pysähdy. Salosta pääsee edelleen joka suuntaan ja nyt etätyö tulee varmasti yleistymään. On se kumma kun mikään eri riitä, ensin piti saada moottoritie halkomaan maisemaa ja nyt junarata. Olis edes suunniteltu samaan käytävään, mut ei piratotaan oikein Salon seutu. Ja edelleen mistä Salo voi olla päättämässä? Lähiliikenteestä kumminkin päättää liikennöitsijä, jos se katsoo et Salo ei tarvii kuin yhden pysäkin, niin mikä hyöty? Tässä olis pitänyt tehdä uudet matkustajaennusteet, luulen että väki tulee käyttämään vähemmän rautateitä. Ja tosiaan kunnan tehtävä ei ole olla bineksessä mukana vaan taata palvelut. Mut koko ajan… Lue lisää »

Pendeli

Kyllä tämä hyödyttää Saloa paljon enemmän kuin osataan arvatakaan. Asuntojen hinnatkin lähtevät nousuun – etenkin Lukkarinmäessä.

Aikaa valitettavasti vielä menee, ennen kuin rata on valmis. Sitä odotellessa pitää pendelöidä 1,5 tuntia suuntaansa. Mitä kaikkea sillä lisääntyneellä vapaa-ajalla joskus vielä tekeekään? Ehtii jopa torikahveille?

Maakuntalainen

Kalliiksi tulee pienen porukan torikahvit yhteiskunnalle.

Allan

60 prosenttia työtätekevistä tekee tällä hetkellä etätöitä. Matkaan aikaa ei kulu yhtään.

Mitähän he tekevät lisääntyneellä vapaa-ajalla?

Eiköhän lisääntyvä etätyö ole tulevaisuuden trendi.

Make

Lisääntyvä etätyö on hyvä asia. Eri asia miten yritykset suhtautuvat sen tekemiseen, jos on esim. 10 vuoden vuokrasopimus toimistotiloista, vaikkapa pk-seudulla.

Pitääkö puolityhjää toimistoa, josta maksetaan törkyhintaa, vai velvoittaako työntekijät tulemaan toimistolle, jos niin on ennenkin toimittu.

Haloo Salo

Toivomani järki ei voittanut,

Oikein

Vesa Vihriälän sanoin suurin virhe olisi leikata tulevaisuuden kasvusta. Valtuusto päätti oikein.

Maakuntalainen

Kankkulan kaivoon menivät rahat! Menetämme luontoa ja kultturiympäristöä muita osallisia enemmän ja vielä maksamme tästä. Mitä saadaan tilalle? Aseman ympäristön 11-kerroksisiin kerrostaloihin satakunta pääkaupuniseudulle pendelöijää, joiden varassa kaupunkimme tulevaisuus lepää? Tuoreimman, riippumattoman tutkijan ”Turun tunnin junasta” esittämän arvion mukaan (K. Riukula: Liikennehankkeiden työmarkkinavaikutukset – mitä niistä tiedetään ja voidaan tietää?) ”olemassa olevan empiirisen tutkimuksen pohjalta on kuitenkin vaikea uskoa, että pendelöivien määrä kasvaisi puolella.” Mutta saavathan paikalliset grynderit ja kauppaliikkeet aloittaa mittavat, tyhjiksi jäävät rakennushankkeensa aseman ympärillä. Koska tästä unelmasta herätään todellisuuteen? No, eiköhän huomattavasti suurempia ihmisjoukkoja palvelevan Suomi-radan tarpeet valtakunnan tasolla kuitenkin panna ”Turun bisneslounasjunan” edelle. Viis siitä, mitä… Lue lisää »

Hankeyhtiö

Tässä siis äänestettiin hankeyhtiöön liittymisestä. Ei esimerkiksi ratalinjauksesta.

Eikä Salon poisjääminen ratahanketta olisi peruuttanut. Mistä sellainen kuva on monen päähän jäänyt?

Maakuntalainen

Katse vähän kauemmas tulevaisuuteen. Mitä siellä häämöttää?

Pieni kasvu junalla pendelöivien ja tyylitajuttomasti joka asiaa kommentoivien insinöörien määrään? Ihmisiä, joilla on mahdollisuus tehdä myös etätöitä ja muutenkin joustavat työajat. Nyt tämän hyvin toimeeen tulevan joukkion on mielestään saatava tämä juna itselleen hinnalla millä hyvänsä ja verovaroin kustannettuna.

Kuka muuttaa kaupunkiin, jossa ei ole työpaikkaa edes puolisolle ja josta palvelut ajetaan alas? Muutama täältä kotoisin oleva perheellinen, joka saa lastenhoitoapua isovanhemmiltaa. Siinä se.

Ei tämä rata yksistään ratkaise Salon tulevaisuutta. Tarvitaan työpaikkoja, palveluita ja viihtyisyyttä.

Kyllä Salo tässä vetovoimakilpailussa putoaa Turun ja Lohjan väliseen kuoppaan kasvukäytävässä.

Vertailija

No minä olen ainakin ollut tyytyväinen uusmaalainen osa-aika-etätyömuuttaja. Kiitokset halvasta talosta Turun ja Helsingin välissä. Jotkut frendit ovat lähteneet Nurmijärjelle kyräilemään.

Kaupungin markkinoinnissa pitäisi omasta mielestä näkyä vieläkin paremmin nämä liikunta- ja kulttuurimahdollisuudet mitä täällä on. Tekemistä riittää niin kaupungissa kuin sen ulkopuolellakin.

Toivottavasti ei tarvitse muuttaa pois.

Maakuntalainen

Muutitko siksi, että tänne mahdollisesti tulee uusi oikorata? Kuljetko junalla vai siirrytkö siihen vasta mahdollisen uuden oikoradan myötä?

Vertailija

Kuljen junalla, mutta ei siitä varsinaisesti haittaakaan ole, että nopeammin pääsisi – ja tärkeimpänä – luotettavammin. Jos joku erehtyy sieltä kehien sisältä tänne päin vierailulle, niin pääsee järkevässä ajassa Saloon saman päivän aikana. Muutin tänne siksi, että arki olisi helpompaa. Jos asiaa nyt oikein miettii, niin elämähän on kutakuinkin paikasta A paikkaan B siirtyilyä päivästä toiseen. Oli se sitten töihin menemistä, lääkäriin, kauppaan eli juuri noita kiinteitä juttuja. Mitä paremmin hoidat peruspaketin, sen enemmän ”idle-aikaa” jää muuttuville: käytät sen idle-ajan vaikka rantsulle menemiseen Hankoon, Teijoon, frisbee-golfradalla, golf-kentällä, metsässä, pellolla jne. Nyt täytyy muistaa, että minä tulen sieltä ns. ruuhkien keskeltä… Lue lisää »

Entinen kustannuslaskija

Nimilistasta on helppo poimia nimi, jota ei ainakaan seuraavissa kunnallisvaaleissa äänestä. Eihän näitä rahoja hankita tekemällä vesilaitoksesta kunnallinen yhtiö. Eihän tuo kuitenkaan maksa kuin puolet siitä mitä kustantaan kaukolämpöputkien veto jätelaitokselta keskustaan.

Silmänlumetta on maininta, että sen maksaa Lounavoima. Mielenkiintoinen on Lounavoiman omistusrakennekin, junayhtiössä sentään tiedämme menettävämme rahat lopullisesti.

Paukkula

Suomessa raha liikkuu Uudellamaalla. Salolaistenkin on pakko päästä liikkumaan ja töihin sinne.
Katsokaa tuoreet tiedot verokertymistä. Ehkä eläkeläinen, joka painoi koko ikänsä töitä sorvin ääressä salolaisessa verstaassa, ei ymmärrä nykytilannetta.

Esko

Saloon valittiin juuri johtava hammaslääkäri Helsingistä. Ilmoitti, että kyllä juna kulkee ja asuinpaikka säilyy Helsingissä.

Usea kaupungin johtohenkilö asuu muualla kuin Salossa, onhan Saloon niin hyvät yhteydet. Minkähän takia itse Salo asuinpaikkana ei viehätä? Se on tuhannen taalan kysymys.

Käykö niin, että Tunnin junan myötä entistä suurempi osaa pitää Saloa vain työpaikkanaan ja asuu muualla?

Me-henki puuttuu

Ehkä Salo ei viehätä asuinpaikkana, kun jokaisesta asiasta nousee valtava kitinä. Kaikkia asioita vastustetaan äänekkäästi, kaikki päätökset ovat huonoja ja kaikki, mitä missäkin tehdään, on jollakin tavalla väärin. Näyttää siltä, että Salossa puuttuu me-henki ja yhteenkuuluvuus oman paikkakunnan kanssa.

Salosta löytyy vielä huomattava määrä ihmisiä, jotka eivät vieläkään voi hyväksyä nykyistä Salon kaupunkia, vaikka oli ilmiselvää, etteivät Kuusjoet ja Perniöt tulleet toimeen omillaan.

Ei riitainen ja taaksepäin katsova kaupunki ole houkutteleva asuinpaikka.

Tarkkailija A

Olisiko parempi rehellisesti kertoa Salon kaupungin strategia, sen sijaan että valheellisesti luodaan imagoa hyvinvoivasta maaseudusta ja vihreästä kaupungista? Eli kaikki palvelut: koulut, päiväkodit, terveyskeskukset, hammashoitolat jne. säilytetään vain vanhan Salon keskustassa ja muualta palvelut ajetaan alas. Jos joku onneton haluaa asua keskustan ulkopuolella, niin tekee sen sitten omakustanteisesti ilman kaupungin palveluja. Kun strategia on rakentaa kerrostaloja keskustaan ja näivettää ympäristö, niin kyllä se pitäisi pystyä rehellisesti sanomaan. Jos todellisuus on muuta kuin juhlapuheet, niin kyllä ihmiset tajuavat pysyä Salosta poissa. Miksi Salo ei viehätä asuinpaikkana? Uutisointi on huumehörhöjä, rattijuoppoja, pahoinpitelyjä, koulujen ja päiväkotien jokavuotista alasajoa, virkamiesten jatkuvaa puuhastelua palvelujen lakkauttamiseksi,… Lue lisää »

Just

En ymmärrä, miksi metsässä asuvan pitäisi saada kaikki palvelut omalle takapihalleen.

Se ei vain ole mahdollista, koska kaikilla ei voi olla kaikki palvelut kävelymatkan päässä kotoa, vaikka ihan itse päättää asua metsässä.

Ei yhteiskunnan tarvitse käyttää satoja miljoonia euroja ympäri Suomea, koska muutama haluaa asua jossain Perniössä. Eikä tarvitse omakustanteisesti palveluita ostaa, hyppää siihen autoonsa ja ajaa ihmisten ilmoille, jossa ne palvelut ovat.

Ei tämä ole vaikeaa.

Heikko käyttöliittymä

Just näin – metsä on vakituiseen asumiseen melkoisen heikko käyttöliittymä. Mökkeilyt asia erikseen.

Olli

Luultavasti tarkkailija A tarkoittaa lähinnä keskustan aluetta, säteellä 4-6 kilometriä, ja on muuten aivan oikeassa uutisoinnin suhteen.

Ei salolainen, vaan edelleen halikkolainen

Ehkä suurin osa ei halunut kuntaliitosta, mutta siihen eivät päässeet kuntalaiset vaikuttamaan, kun päättäjät oli valittu jo ennen kuin puhuttiin kuntaliitoksesta. Moni kunta olisi pärjännyt ilman kuntaliitosta. Eivät kaikki liitoskunnat olleet velkaisia, vaan toivat rahaa tullessaan. Se oli Salo, mikä veti muut kunnat mukanaan, kun Nokialla meni huonosti. Ja sitten oli pakko rakentaa mauttomuuden mausoleumi. Sitä maksetaan vieläkin, kun melkein joka vuosi sen verran ollaan alijäämäisiä. Ja kun kumminkin palveluissa on koko ajan ollut vanhat kuntarajat, ja kuntalaisia kohdellaan palveluissa eriarvoisesti, niin totta kai sellainen pistää vihaksi. Aina vaan keskusta-alue on se, mitä kehitetään ja pidetään homeiset koulut väkisin pystyssä.… Lue lisää »

Kielipoliisi

Näin ulkopaikkakuntalaisen – ei paljasjalkainen pölhö – silmin katsottuna Salo, Halikko yms. ovat samaa peltoa.

Sitä paitsi juurihan Perniöön ja Märylle tehdään uusia kouluja. Sopivasti unohdit ne, kun eivät tarinaasi sovi.

Asun keskustassa, kaukana herrasta. Opiskelija joku voisi sanoa. Lapsi kävelee kouluun.

Keskustaan on muuttanut ihmisiä reuna-alueilta, kun eivät jaksa autioilla pelloilla poukkoilua. Eivät vaikuta herroilta. Tavallisia ihmisiä.

Ei salolainen, vaan edelleen halikkolainen

Jos olemme samaa peltoa, niin pitäisi sitten olla samat edellytykset saada palvelua. Monesti ole kuullut sen, että kun meillä on nämä alueet. Eli et pääse keskusta-alueen palveluihin, vaan oman vanhan kunnan alueella oleviin palveluihin ja usein on että esim. lääkäriä ei sitten olekaan. Sit sanotaan, et voi, voi, mene vaikka yksityiselle. Ei sanota et katsotaan, onko jossain muualla lääkäreitä vapaana. Eli keskusta-alueella pääsee paremmin lääkäriin kuin reuna-alueilla. Ja mikäköhän on syy et Perniöön ja Märyyn tulee uudet koulut? Koska kuntaliitoksen jälkeen on laimiinlyöty kiinteistojen huolto ja nyt kaikki homehtuu pystyyn. Ja monesta paikasta on viety hammashoito, esim. Perniö, ja joka… Lue lisää »

Mankeli

Vihdoinkin jotain hyvää ja piristävää Saloon.

It Senior

Tulevaisuuden investointi, jota me emme enää ehdi eikä tarvitse käyttää. Junan käyttö on paikallaan kenelle se sopii. Korona-aikana teimme jo digiloikan ja paikallisestikin siirryttiin etäyhteyksiin. Kun tuo rata on valmis, Salostakin kulkee vaihtoehtona itsekulkevia sähköbusseja jatkoyhteyksineen muuallekin kuin Pasilaan.

Helsingin keskustan pussinperään tuskin silloin enää kaukojunatkaan kulkevat. Tällaisilla rahoilla olisi pitänyt kehittää ykköstiestä älytie. Telematiikkayhteyksiähän on jo valmiina.

Salossa tuntuu nyt löytyvän suuriin hankkeisiin rahaa sellaisia summia, ettei niitä pysytä rahoittamaan koulujen supistuksilla ja muita hoitolaitoksia kuristamalla.

Onneksi sähköautojen autoverot toistaiseksi ovat alhaiset, ja itsekulkeva henkilöauto on liikkuvilla seuraava autohankinta. Tunnin junallakaan ei Salosta mennä tunnissa töihin muualle kuin korkeintaan Pasilaan.

Kiitos!

Microsoftin jälkeen Salo oli vaipumassa takaisin vanhan ajan kauppalaksi autioine katuineen. Pikapyrähdyksellä Salossa Inna riuhtaisi kaupungin kuitenkin takaisin kasvun tielle, ja enemmistö päättäjistä ymmärtää tulevaisuuden näkymistä oleellisen.

Kuntavaalit ovat vuoden kuluttua, ja jos Salon tulevaisuutta yhtään ajattelee, valtuustossa on 35 potentiaalista jatkajaa.

Surullista

Suomen kauneimpiin asuinalueisiin kuuluva Lukkarinmäki tuhotaan täysin turhan ratahankkeen vuoksi.

Paukkula

Miten niin Lukkarinmäki tuhotaan täysin? Muutama talo lähtee, rata pistetään tunneliin. Jotain rajaa liioittelullakin.

Salon asuntomarkkinat tervehtyvät, kun jokunen ok-talo lähtee markkinoilta pois.

Maakuntalainen

Että asuntomarkkinatkin tervehtyvät, kun Lukkarinmäestä puretaan taloja. Antakaa nyt kaikki kestää. Varmaan sairaatkin nousevat vuoteiltaan.

Tässä ratakiihkossa alkaa olla jo uskonnollisia piirteitä.

MDI

Onneksi maakuntalainen itse kommentoi niin tyylitajuisesti ja yhtään kiihkoilematta hanketta.

Pertti

Tämä Salon ongelma, joka on olemassa koko ajan, johtuu juuri samasta ilmiöstä kuin Tunnin juna -hanke. Kehnoja päättäjiä, jotka jatkavat Salon viemistä konkurssiin. Tunnin ratahankkeesta ei hyödy Salossa kuin muutama yrittäjä rakennusvaiheessa.

Tämä ongelma on Salossa jo muhinut kauan. Veronmaksaja maksaa.

Z.Z.Zalolainen

Sori vaan, mutta Lukkarinmäki ei ole mitenkään erityisen kaunis lähiö. Samankaltainen kuin tuhannet muutkin pientaloalueet.

Oho

Nyt on kyllä Lukkarinmäki-väriset lasit päässä. Muutaman tönön purkaminen ei juuri muuta Lukkarinmäkeä, ja alue ei ole lähelläkään Suomen kauneinta asuinaluetta.

Alue ei ole edes erityisen kaunis asuinalue.

JT

Ehdottomasti oikea päätös. Sulkeutumalla muusta mailmasta ei sen paremmin Salo kuin Suomikaan tule koskaan pärjäämään.

Maakuntalainen

Hieman suhteellisuudentajua, kiitos. Ei se, että toivotaan linjauksen muutosta tai tyydytään vanhan radan korjaukseen ole ”maailmalta sulkeutumista”. Ei täällä missään motissa olla nytkään.

JT

”Kalliiksi tulee pienen porukan torikahvit” kuvaa erinomaisesti sitä suhteellisuudentajua, jota juuri peräänkuulutat.

Mitä itse asiaan tulee, niin pyörän keksimisen jälkeen on liikkuminen eri tavoin aina vain kehittynyt aikojen kuluessa eikä höyryvetureitakaan aktiivisessa käytössä enää näy.

Nykyisen rantaradan osalta ei muuta tehdäkään kuin jatkuvasti korjata, eikä siltikään saada toimivaa puhumattakaan junien aikataulussa pysymisestä. Lisäksi minusta on parempi olla, etenkin suurissa hankkeissa, saman pöydän äärellä, jossa suunnitellaan ja päätetään.

Maakuntalainen

Kerro JT, mitä tämä ”saman pöydän äärellä” oleminen tässä yhteydessä tarkoittaa? Paikalliset poliitikot eivät ole osanneet tai halunneet vastata kysymykseen.

Linjaus on päätetty, ja suunnitelmiin on joka vaiheessa ollut (ainakin teoriassa) mahdollisuus vaikuttaa tähänkin asti ilman erillistä maksua. Varmaan sinäkin olet antanut YVA-palautetta, ollut sähköpostise yhteydessä ja tavannut kasvotusten Väylän suunnittelijoita yleisötilaisuuksissa ja sidosryhmätapaamisissa?

Luulenpa, että ainoa asia mihin noissa pöydissä on mahdollisuus vaikuttaa, on se, paljonko lisää rahaa Salo saa vielä laittaa tähän hankeyhtiöön ja suunnitteluun, kun seuraava tarve tulee.

Allan

Olen samaa mieltä, että Salo saa vain jatkossa hyväksyä mahdolliset lisäkulut.

Hankeyhtiön osakkeista pääsee teoriassa eroon, myymällä ne. Käytännössä sopimuksen mukaan muilla osakkailla on etuosto-oikeus, ja hinnaksi on päätetty etukäteen 1 euro. jonka muut osakkaat maksaisivat hankeyhtiön osuuksista.

Jos päätetään, että hankeyhtiö toteuttaa rakentamisen, niin rahoitus kerätään osakkailta tai ehkä jollain muulla tavalla.

Kotiläksyt tekemättä

Vastustajat eivät edes viitsineet perehtyä suunnittelun nykytilaan. Radan suunnittelu etenee koko ajan maakuntakaavassa vahvistetulla linjauksella, ja suunnitelmissa on asemavaraukset Muurlaan ja Suomusjärvelle.

Radan linjauksesta on perusteelliset keskustelut käyty kymmenen vuotta sitten, ja nyt on toteutuksen aika. Lukkarinmäessä voi olla rakennusaikaista haittaa, mutta siitä muutaman vuoden päästä kiivasta vastustusta tuskin kukaan edes muistaa.

Kuntalainen

Kehottaisin näitä keskustelijoita perehtymään hankkeen YVA-ohjelmaan Väyläviraston sivulla, siellä on tietoa hankkeesta aika paljon sekä haitoista että hyödyistä.

Ja onpa siellä Salon väkilukukin arvioitu v. 2040 olevan 43 900, joten hankkeen maksajat vaan vähenevät.

Jerppu

Paras uutinen pitkään aikaan, onnea hyvästä päätöksestä Salon valtuusto!

Saadaan vipinää Salon talouselämään moneltakin kantilta katsottuna. Infrarakentaminen sinänsä jo tuo töitä monelle ja lisää kauppojen ja ravintoloiden myyntiä. Ja kun rata aikanaan saadaan käyttöön, integroituu Salo osaksi pääkaupunkiseudun ja Turun alueen muodostamaa suurta työssäkäyntialuetta aivan olennaisella tavalla.

Lisäksi nopea rata yhdistää Salon Eurooppaan, kun myös Baltian rata ja ehkä myös Helsinki-Tallinna tunneli rakennetaan.

Tulevaisuuden liikenne on raiteilla ja Salo on mukana. Kerrankin Salossa järki voitti.

Nyt ei torilla tavata, mutta kohotetaan maljat ainakin hengessä kotosalla.

Salo ei uponnut sittenkään!

Ilman muuta kohotetaan maljat! Tämä on parasta mitä Salon kohdalle voi nyt tulla!

Urpo

Toivottavasti hintalappu on tiedossa, jotta asiaa on edellytykset arvioida. Hankeyhtiön rahoilla ei saada kiskoa metriäkään.

Allan

Jos kustannusarvio 2,3 miljardia toteutuu ja Salon jyvitys on edelleen 4,8 prosenttia ja valtion osuus on 51 prosenttia, niin Salon rakennusaikainen kustannus olisi reilut 54 miljoonaa euroa, ilman EU:n tukea.

Veikkaan kuitenkin, että se 2,3 miljardia ei riitä.

Maakuntalainen

Väylä on jo hyvän aikaa arvioinut koko Helsinki-Turku nopea junayhteys -hankkeen kustannuksiksi noin 3,5 miljardia euroa. Pelkkä Espoo-Salo -oikoratakin kustantaa nykyisen arvion mukaan 2,7 miljardia.

Kuka uskoo, että tämä riittää?

Allan

Siispä Salon osuus olisi reilut 82 miljoonaa euroa.

Tulee jotenkin Oulu mieleen. Oulu otti melkein ilmaista lainaa Euroopan keskuspankilta yhteensä 500 miljoonaa euroa muutama vuosi takaperin.
Eräs täältä Ouluun muuttanut ex-salolainen kehui Salkkarin keskusteluosiossa, kuinka Oulu on aikaansa edellä ja kehittää kaikenlaista kivaa, kun lähes ilmaista rahaa satoi ovista ja ikkunoista. Investointilainan ei pitänyt olla mistään muusta pois.

Eipä ole kehuskellut enää.

Oulussa on käyty kaupungin työntekijöille yt-neuvotteluja yt-neuvottelujen perään, ja Oulu on niin kriisissä, ettei siellä ehditä käydä yt-neuvotteluja edes lakia noudattaen.

Oulussa on sentään enemmän asukkaita ja yrityksiä kuin Salossa maksamassa viuluja.

Salon Matti ja Talouskukkaro

Kustannuksissa pitäisi kuitenkin ottaa huomioon todelliset kustannukset, mitä hanke loppujen lopulta maksaa veronmaksajille. Kyseessä on hanke, jonka kotimaisuusaste on varsin suuri ja jolla on selkeä alueellinen suora sekä välillinen työllistävä vaikutus. Sen kustannuksista merkittävä osa palautuu takaisin yhteiskunnalle verojen muodossa sekä myös alentuneina muina työllisyyskustannuksina. Hankkeeseen lisäksi saatava EU:n tuki, jota tietysti veronmaksajat taas maksavat välillisesti, tekee laskelman todellisista kustannuksista vaikean laskea. Mutta hankkeen kustannukset veronmaksajille ei lopultakaan ole miljardeja, ei lähelläkään. Kun lisäksi huomioidaan radan käyttäjiltä saatavia maksuja sekä välillisiä alueellisia hyötyjä, niin rahalliset kustannukset veronmaksajille ovat lopulta yllättävän pienet. Näiden lisäksi radan tärkein tehtävä on nopeuttaa yhteyksiä ja… Lue lisää »

Maakuntalainen

Työllistävä vaikutus olisi myös vuosikausia laiminlyötyjen, olemassa olevien ratojen ja muun infran kunnostuksella. Ei ole minun keksintöäni, että ”raideinvestoinnit osoittautuvat yhteiskuntataloudellisesti kannattamattomiksi, vaikka niihin kytkeytyy merkittävää asuin- ja työpaikkarakentamista ja suurehkoja liikennemääriä.” Voit muista kommenteistani tai googlamalla selvittää, mistä on kysymys, jos tämä on jäänyt epäselväksi. Onneksi näitä liikenteen kehittämisen laajempia taloudellisia vaikutuksia nyt on Suomessakin ryhdytty perusteellisemmin LVM:n ja valtioneuvoston toimesta selvittämään, jotta poliittinen päätöksenteko perustuisi enemmän empiiriseen tietoon, ei teoreettisiin toiveisiin. Ymmärtääkseni tämä matkustajan ajansäästö lasketaan hyöty-kustannusanalyyseissä. Laajempia taloudellisia vaikutuksia selvitettäessä pyritään juuri siihen, ettei tuota mainitsemaasi ajallista hyötyä lasketa kahteen kertaan. Kukaan ei kiistä, etteikö olisi erittäin… Lue lisää »

Make

Ei rataa ole tarkoitus tehdä kaupunkien rahoilla. Rakentamiseen voisi kylläkin sitouttaa hankeyhtiön ostamisen, eli sen joka rakentaa radan, on lunastettava kaupunkien osuudet yhtiöstä.

Tuskin reilun kolmen miljardin hanke kaatuu 37 miljoonan tms. lunastukseen.

Allan

Mistä tiedät, ettei sitä ole tarkoitus tehdä kaupunkien rahoilla?

Miksi sitten suunnitteluun tarvitaan kaupunkien rahoja, kun suunnittelun hinta on muruja hankkeen kokonaishinnasta?

Ihmettelijä

Ei kyllä Saloon tule radan rakentamisesta töitä. Korkeintaan muutama kuorma-autokuski saa töitä. Muuten nuo tekijät tulevat kyllä muualta.

Toivottavasti saavat radan siihen kuntoon, että siinä pystyy ajamaan reippaasti, että hätähousu ehtivät töihin.

Jos ajansäästö on päivässä yhteensä 20 minuuttia, ja se tekee jollekin hyvää, niin täytyy sanoa, että silloin kannattaisi harkita muuttoa lähemmäs työpaikkaa.

Hmm

Mistä se 20 minuuttia tulee, jos säästö on jopa noin puoli tuntia per suunta?

Oikein päättivät

Muistelen, että moottoritien rakentamisen yhteydessä tänne muutti myös yrityksiä pysyvästi, jotka työllistyivät mt:tä rakentaessa.

Mitä jos salolainen mentaliteetti taipuisikin nyt vaan ajattelemaan, että tässä voi käydä vielä hyvinkin. Jos vain nielee sen oman katkeran ylpeyden, kun ratahankkeen vastustajia ei lopuksi löytynytkään, vaan pieni ja äänekäs vastustajien joukko jäi nuolemaan näppejään.

Ei hätää, tulee uusia aiheita, ja meuhkaaminen voi alkaa. Seuraavaksi aiheena varmaan kaupungin uuden veturin hankinta, siis kaupunginjohtajan rekry.
Sitä odotellessa.

Maakuntalainen

Paljonko Jerppu uskot tänne Saloon muuttavan uusia asukkaita mahdollisen uuden radan myötä? Paljonko junalla pendelöijien määrä kasvaa mahdollisen uuden radan myötä? Olisi vihdoinkin aika saada vastauksia ja arvioita näihin olennaisimpiin kysymyksiin edes joltain suunnalta. VR:hän kieltäytyy kertomasta nykyisten pendelöijien ja heidän matkustustiheytensä määrää ”kilpailusyistä”. Rautatieaseman parkkipaikkojen lukumäärä ei nyt riitä arvioinnin perusteeksi. Tuoreimmassa silmiini osuneessa Tunnin junan työmarkkinavaikutuksia käsittelevässä artikkelissa ”Liikennehankkeiden työmarkkinavaikutukset – mitä niistä tiedetään ja voidaan tietää?” tutkija K. Riukula arvioi, että ”Olemassa olevan empiirisen tutkimuksen pohjalta on kuitenkin vaikea uskoa, että pendelöivien määrä kasvaisi puolella”. Riittääkö tämä alle puoleen jäävä kasvu pelastamaan Salon tulevaisuuden? Ilmeisesti suurin osa… Lue lisää »

Jerppu

Junan vaihtohan kyllä valitettavasti siinä välissä on, ei täältä suoraan Saksaan pääse junalla tietenkään niin kauan kuin raideleveys on eri. Meillähän on tsaarin Venäjän raideleveys edelleen, mutta esimerkiksi Baltian radalle on tulossa eurooppalainen raideleveys, joten yksi junanvaihto Helsingissä tulisi riittämään sitten kun tunneli aikanaan on valmis. Ei se nyt minusta ole mikään ihmeellinen juttu, pitäähän sitä junaa vaihtaa Suomen sisäisessäkin liikenteessä. Vaikka olisi samakin leveys, niin tuskin Salosta pääsisi yhdellä junalla Berliiniin tai Roomaan muutenkaan 🙂 hupaisa ajatus siinä. Toki edellyttää Helsinki-Tallinna tunnelia, mutta sen rakentamiseksihan on jo vireillä kaksikin kilpailevaa hanketta, eiköhän se jossain vaiheessa saada. En nyt lähde… Lue lisää »

Maakuntalainen

Eiköhän meitä täällä Suomessa ole yksinkertaisesti liian vähän, jotta voisimme ainakaan lähitulevaisuudessa haaveilla mistään rajoja ylittävistä tunneleista ja junista. Ei riitä matkustajat, eivätkä rahat. Minä vedän ja tulen vetämään tuo artikkelin esiin siksi, että se on ainoa Tunnin junaa tutkimuspohjalta arvioiva artikkeli, johon olen viime aikoina suomen kielellä törmännyt. Kuten varmaan näistä asioista kiinnostuneena tiedät, se on osa liikenteen kehittämisen laajempia taloudellisia vaikutuksia koskevasta tutkimusten sarjasta. Kyseisessä työmarkkinavaikutuksia selvittävässä osassa ”keskeinen kysymys on, tulevatko kaikki merkitykselliset vaikutukset otettua huomioon viranomaisten teettämissä vaikutusarvioinneissa ja lopulta päätöksenteossa. Suomessa keskustelu arviointien puutteista on syntynyt pääasiassa siksi, että raideinvestoinnit osoittautuvat yhteiskuntataloudellisesti kannattamattomiksi, vaikka niihin… Lue lisää »

Komiikkaa kerrakseen

Valmistautuminen hankeyhtiöön on ainakin sen osoittanut, että Salo on täynnä ratasuunnittelun ammattilaisia ja vielä kovan luokan sellaisia. Tragikoomista on ollut seurata.

Nyt se vaihe on Luojan kiitos ohi, ja hanke etenee ministeriövetoisesti.

Rokka

Ne, joiden oikeasti pitää päästä Salosta Helsinkiin tunnissa, tienaavat sen verran, että asuvat jossain muualla kuin Salossa.

Leena

Toivottavasti tunnin juna ajaa täysillä Salon ohi. Huonoja kokemuksia koko kaupungin päättäjistä.

Asia on sillä selvä

Tunnin junan linjauksen kyljestä on ollut maaseudulla paljon asuinrakennuksia myynnissä, myyntipuheilla ”ei täällä Salossa ratahanke etene, eikä ainakaan pitkiin aikoihin”.

Nyt on hyvä aika myöntää, että kyllä etenee. Ja kyllä vaikuttaa niiden kiinteistöjen arvoon, joissa ei nykyään junaa näy eikä kuulu, mutta jatkossa kuuluu tai näkyy.

Toistasataa paahtavan sähköjunan metakka kantaa kevyesti kilometrin päähän, vaikka olisi tiukkaa kuusimetsää välissä.

Hajattelija

Oletko koskaan matkustanut junalla Salosta Helsinkiin? Kauniaisissa on rakennettu korkea kerrostalo arviolta alle 20 metrin päähän radasta. Radan ja rakennuksen välissä on ainoastaan aita ja kevyenliikenteen väylä.

Jos radalla kulkevien junien melusta tai tärinästä olisi katsottu koituvan haittaa rakennukselle tai asukkaille, ei se olisi koskaan saanut rakennuslupaa.

Alueellinen nopeus ratkaisee

Pitää huomioida myös se, millä nopeudella junaa ajetaan asuinrakennusten sijaintialueella. Keskusta-alueilla ja taajamissa nopeudet ovat tavallisesti matalia ja melu sekä tärinä sen vuoksi vähäisempää.

Maaseutualueilla, joissa sijaitsee runsaasti mm. pientilojen rakennuksia ja vapaa-ajan asuntoja, jo nykykaluston 160 km/h norminopeus kantaa kauaksi myös sisätiloihin iäkkäissä ja kesäasumiseen suunnitelluissa lämpöeristämättömissä rakennuksissa.

Kuntalainen K

Aivan oikea järkipäätös. Tulevaisuudessa ei tarvitse tulla pois bussilla jostain metsätaipaleelta sen takia, että juna on rata- tai sähkövian takia siellä juntturassa.

Paukkula

Uudessa radassa on parasta juurikin kaksiraiteisuus. Iankaikkiset häiriöt ja epäluotettavuus poistuvat. Etätyöt tulevat yleistymään, ja junassa voi myös tehdä hommia. Bussissa tai autossa se ei onnistu. Kaikkea kanssakäymistä etäpalaverit eivät voi toisaalta korvata.

Mutta eläkeläisille hanketta ei pysty perustelemaan, kun he eivät koe asiaa omakseen. Salohan on aina ollut ikäihmisten kaupunki, ja nämä kokevat liike-elämän ja työssäkäyvät kilpailijoikseen.

Samalla tavoin ikäihmiset vastustavat korkeaa rakentamista Salon keskustaan.

Vihreä

Ei auta kaksoisraiteisuus, jos on ongelmia ohjausjärjestelmissä tms. Ilman sähköä ei liiku yksikään juna, vaikka olisi 10 rataa vierekkäin. Mielestäni huono peruste, niin kauan kun VR:llä on ongelmia kaluston kanssa.

Kyllä rataa vastustavat myös nuoret, varsinkin, jos rata on tulossa oman tontin lähelle. Jos on työ Salossa, niin mitä teet junalla? Silloin on ihan sama kulkeeko se ylipäätään. Lisäksi etätyö tulee yleistymään, niin tuollainen pendelöinti junalla on vanhanaikaista.

Tässä on kaikista pahinta, että pilataan maisemat. Moottoritie teki sen jo osittain, nyt pilataan lisää.

Pysähtyykö Salossa?

Eikö tämän Tunnin junan pitänyt olla Turusta Helsinkiin tunnissa eikä Salosta Helsinkiin? Olisi kiva nähdä, pysähtyykö Tunnin juna Salossa.

Muillakin pääsee

Salosta Helsinkiin pääsee tulevaisuudessa alle tunnissa. Suurnopeusjuna Turun ja Helsingin välillä ei ole ainoa kiskoilla liikkuva juna.

Pendeli

Ihme, ettei vieläkään ymmärretä, että se pikavuoro ei nytkään pysähdy Salossa. Muut vuorot kyllä. Rataoikaisu nopeuttaa kaikkia vuoroja.

Tarkkailija A

Suomen henkilöliikenteestä 5% tehdään junalla. Tutkimusten mukaan suurin osa matkoista tehdään paikallispysäkkien välillä. Salon seudulle tai edes lähistölle paikallispysäkkejä ei ole tulossa.

Ei ole sen väärti

Tunnin juna ei pysähdy Salossa, express-junat pysähtyvät eli Salon kohdalla säästetty aika on pieni verrattuna siihen, että maisemat pilataan, ja osa joutuu luopumaan kodeistaan.