Salo pyrkii vähentämään menoja ensi vuoden budjetissa

36
Salon kaupungintalo

Salon kaupunkia aiotaan pyörittää ensi vuonna vähemmällä rahalla kuin nyt. Kaupunginhallitus hyväksyi tällä viikolla talousarvion laadintaohjeet. Lautakunnilta odotetaan, että ensi vuonna menot ovat kaksi prosenttia tätä vuotta pienemmät. Tulojen vähetessä on vähennettävä myös menoja.

– Nyt haetaan pysyvää toimintakulujen laskua vuosille 2021–2024, ja tavoitteen saavuttaminen edellyttää ilman muuta toiminnallisia muutoksia. Tehtävä on haastava, mutta kuitenkin poikkeustilanne on osoittanut, että asioita voidaan kehittää ja etsiä uusia toimintatapoja, sanoo vt. kaupunginjohtaja, talousjohtaja Anna-Kristiina Korhonen .

– Olen tuonut keskusteluissa esille, että nyt haetaan pysyviä ratkaisuja. Toimialat osallistetaan menojen karsimiseen ja tuomaan esityksiä lautakuntien kautta päätöksentekoon.

Salon tilinpäätös vuonna 2018 oli 14,8 miljoonaa euroa alijäämäinen, ja viime vuonna menoja oli 17,5 miljoonaa euroa enemmän kuin tuloja. Viime vuoden jäljiltä taseen alijäämä on 3,4 miljoonaa euroa.

Kaupungin ulkoiset toimintakulut ovat tänä vuonna noin 360 miljoonaa euroa. Kaksi prosenttia siitä on 7,2 miljoonaa euroa.

Viime vuonna säästöjä haettiin kesken vuoden. Tänä vuonna talousarvio on pitänyt vielä toistaiseksi.

– Paine siirtyy syksyyn. Silloin aikaisintaan nähdään, miten poikkeustila vaikuttaa verotulojen kehitykseen, sanoo Korhonen.

Työttömyys on lisääntynyt tämän kevään aikana, ja tilanteen arvioidaan pahenevan edelleen. Salolle arvioidaan kertyvän verotuloja runsaat 10 miljoonaa euroa budjetoitua vähemmän. Verotuloja kertyisi näin 116 miljoonaa euroa.

Ensi vuonna pienenevät myös valtionosuudet.

Hallitus on luvannut kunnille noin miljardin euron tukipaketin koronasta aiheutuvien kustannusten kattamiseksi. Siitä päätetään touko–kesäkuussa annettavan lisätalousarvion yhteydessä.

Vesa Vihriälän johtama työryhmä totesi toukokuun alussa, että kuntia on tuettava valtionapuja lisäämällä jo tämä vuode aikana. Perusteita esitettiin kaksi: verotulot vähenevät, tarve tuottaa palveluita kasvaa.

Valtion kompensaatiopäätöstä odotetaan Salossakin.

– Vielä ei ole tiedossa, miten valtion kompensaatio kunnille kohdentuu. Tällä on iso merkitys tämän vuoden talouteen. Huomioon tulee ottaa, että kunnat olivat heikossa taloudellisessa asemassa jo ennen poikkeustilannetta, sanoo Korhonen.

 

Tarkastajilta painetta poliittiselle päätöksenteolle

Salon tarkastuslautakunta toteaa vasta valmistuneessa arviointikertomuksessaan sen, mikä on luettavissa tilastoistakin: palvelujen tarpeet muuttuvat tulevina vuosina merkittävästi, kun lasten määrä vähenee ja vanhusten määrä lisääntyy.

Rakenteellisia uudistuksia talouden tasapainottamiseksi on tehtävä, ja ”poliittisen päätöksenteon tuleekin näihin ratkaisuihin pystyä”, lautakunta toteaa.

Salon on tarkoitus yhtiöittää liikelaitos Salon Vesi tänä vuonna. Asiaa käsitellään vielä ennen kesälomia.

Yhtiö olisi kokonaan Salon omistama. Muutos toisi kaupungille kirjanpidollisesti myyntivoittoa. Tarkastuslautakunta muistuttaa, että kaupunkikonsernin sisäinen omaisuuden siirto ei kuitenkaan paranna konsernin tilannetta.

Sen sijaan se arvioi, että veden hinta voi nousta, ja riskinä on, että päätöksenteko ei ole enää kaupungin hallinnassa.

Salo on järjestänyt kuntalaisten kuulemisia muun muassa Tunnin junasta ja oppimisympäristöselvityksestä. Tarkastuslautakunta muistuttaa, että kuntalaisten esiin nostamat asiat tulee dokumentoida ja ottaa mahdollisuuksien mukaan huomioon päätöksenteossa.

Tarkastuslautakunnan tehtävä on kuntalain mukaan arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet ja onko kunnan toiminta järjestetty tuloksellisesti ja tarkoituksenmukaisesti.

36
Jätä kommentti

3 Comment threads
33 Thread replies
0 Followers
 
Most reacted comment
Hottest comment thread
12 Comment authors
Allan

Jälleen säästöjä? Mistähän tällä kertaa?

Monestakaan asiasta ei voi säästää, kun vuosien varrella on vaikka mistä yritetty säästää. Säästäminen käytännössä vähentää tarjottavia palveluita.

Monia investointejakin on lykätty usein, joten niitäkään ei voi loputtomiin lykätä.

Satu

Yt:t alkaa uudelleen? Irtisanomisia? Jospa nyt vähennettäisiin viimein sitä päällikkö- ja johtaja sekä pikkujohtajaporrasta? Isoimmat palkkamenot, kun usealla se puhuttu palkka Salo-lisällä.

Pikkupalkolliset tekevät sentään aidosti työtäkin, eikä synny suuria säästöjä heidän osaltaan, vaikka lomautetaan tai irtisanotaan. Mielenkiinnolla pitää seurata, mitä nyt keksitään.

Olisiko voitu toteuttaa jo nyt loppuneilla yt:llä, jos koronan syy olisi heti myönnetty taloudelliseksi syyksi? Työntekijät hurrasivat yt-päätöksen tulosta, nyt ovat taas löysässä hirressä.

Onko tämä sitä työhyvinvointia poikkeusoloissa?

Venho

Eivät ne kaikki pikkupalkolliset tee aidosti työtä. Kyllä sinne joukkoon mahtuu näitä henkilöitä, joiden mielestä on hyvä olla kaupungin palkkalistoilla, jotta voi töistäkin olla pois tekemässä ihan jotain muuta. Ja palkka juoksee, vaikka se pieni onkin, mutta kuitenkin.

Vuoden 2019 tilinpäätöstietoja odottava

Odotellaan virallisia tilinpäätöstietoja, joista ehkä selviää, miten on kirjattu melkein sadan miljoonan laina, jonka kaupunki lainasi eteenpäin jätteenpolttolaitokselle.

Toivotaan pankkiirin homman tuottavan voittoa peittämään osan muistakin kunnan tappioista. Pelkät hajuhaitat eivät riitä.

Veronmaksaja

Miten julkisen puolen tuottavuutta saadaan kehitettyä? Nythän kaikki keskustelu liityyy vain leikkauslistojen tekoon ja lomautuksiin. Hoitotyö on jo vedetty tappiin, mutta asiantuntijatyön puolella moderneilla teknologioilla ja fiksulla johtamisella sais paljon aikaiseksi. Vielä kun julkisen puolen lomaoikeudet muutettaisiin samoiksi, kuin yksityisellä puolella, niin johan syntyisi valtaisa ”ylikapasitetti” ja siten tuottavuuden kehittämiselle suuri mahdollisuus.

pertti

Pitää yhdistää toimintoja. Toinen lääke on tätä kautta johtajiston ja esimiesten vähentämistä pysyvästi. Vastuita enemmän työn suoritustasolle, tästä on aina ollut hyöyä joka yrityksessä. Pyrokratiaa vähemmäksi. Kaikki kokoukset lopetettava, ne vain kuluttaa aikaa varsinaiselta työltä. esim. rakentamisen puolella on luvat ja säännöt sairaita. Mitä vanhempi kulttuuri, sitä vähemmän kieltoja ja rakennussekoiluja.
muutamia lomautksia suoritustasolta saatu hyöty on kirjanpidollinen ei toimi käytännössä.

Rita

Yksityisellä lomaoikeudet on 30 päivää+ pekkaset 12 pvää= yht.42 päivää. Kunnallisella on täydet lomat riittävien työvuosien jälkeen 38 päivää. Kunnallisella lomapäiviä viikossa 5 kpl, yksityisellä 6 kpl. Yksityisellä vuosilomaa 5 vkoa+ pekkaset 12 päivää, yht. 7 vkoa+ 2 päivää? Kunnallisella huimat 1 päivä enempi? Palkat on huimasti paremmat yksityisellä. Yksityinen on huomattavasti parempi työnantajana. Työntekijöitä kohdellaan myös tasa-arvoisesti eikä ole niitä sukulais- tai kaverikytköksiä ole yksityisellä kuten valitettavasti on täällä julkisella. Eikä työpaikkakiusaamista, eriarvoisuutta, vähättelyä, eristämistä. Yksityisellä osataan toimia myös tiiminä kaikki huomioiden.

pertti

Kun kirjoittelee pitää yrittää olla rehellinen. Pekkaset on laki joka on kaikilla. Pekkaslyhennykset saa tehdä viikottain tai päivillä. Yksityinen sektori on pitänyt pekkaset päivämuotoisena, kunnallisella alalla se vähennetään joka viikko. Eli kuntatyöntekijän työviikko on lyhyempi kuin yksitysellä.
Kuntapuolellella on paljon muita etuja palkan lisäksi mitä ei ole yksityisellä. Pitää ottaa huomioon myös, että terveydenalalla kunta Salöossa maksaa yli alimman taksan mitä ei tee yksityinen. Eli kunnalla on terveydenalalla korkeampi palkka kuin yksityisellä.
Rita sai tuon laskelmansa mukan kunnallisella alalla 7 viikkoa ja kolme päivää +pekkaset joita heillä on yhtä paljon kuin muillakin aloilla ”pekkaslaki”
Yksityisellä lomia 5 viikkoa ja pekkaset

Rita

Mitkä pekkaset kunta-alalla on? Onko ne niitä kaverilomiako? Tai säästövapaita ylimääräisiä? Yksityisellä on paremmat lomat kuten muutkin työjutut. Nähty ja koettu. Tyhmä se lähtee kunta-alalle päähän potkittavaksi.

Ratkaisu

Ammatinvalintakysymyksiä. Voit aina itsekin mennä kunnallisiin hommiin, ei se mikään salaseura ole. Kun olet itse kunnallisella töissä niin saat kaikki sadat jos ei tuhannet edut, hurjat palkat ja pitkät lomat joilla kuntatalous on vedetty kuralle.

Ja tietysti tärkein etu kunnallisella on ettei tarvitse kitistä verkossa kuntatyöntekijöiden helposta rikastumisesta ja lomailusta

Paukkula

Julkisen puolen hiukan pidemmät lomat eli noin 140 pv vs yksityisen 130 päivää vuodessa, 15 työvuoden jälkeen, on työnantajapuolen tahto. Kun julkinen puoli ei aikanaan halunnut maksaa kunnon palkkaa, se tarjosi pidempää lomaa, jotta työntekijä sai kasvattaa elannokseen perunaa rintamamiestalon pihassa, käydä kalassa ja kerätä sieniä suolattavaksi talven varalle. Näin sairaanhoitaja tai rakennusmestari huijattiin pitkän mutta kapean leivän ääreen.

Rita

Miten sinä noi luvut saat? Ota pekkaset huomioon. Toiset saa hyvän liksan toiset ei. Työkokemus ja osaaminen ei vaikuta mihinkään. Uudet saa heti paremmat liksat vaikka työtaito liki nolla ja työtehokin huonompi. Riittää kun sanoo että en huoli vaativaa työtä. Toiset saa siitäkin varoituksia ja uhkauksia. Eristetään ja heitetään ulkopuolelle. Ei se leipä pitkä ole nykyään, eräillä hyvinkin kapea jos oot esimiehen inhokki tai leveä kun oot suosikki ja suostut mihin pyydetään. Lirkuttelijat etenee vaikk et mitään osaisikaan!

Rita

140 pv vs 130 pv vuodessa? Mikä työnantaja niitä antaa? Laskufiba sulla?

Rita

Vuodessa 365 päivää. Onko tuo lomamäärä se vuoden saldo mitä ei merkitä lomakalenteriin tai ohjelmistoihin? Ns.puhuttu lomakin sulla Paukkulassa? En ihmettelisi, niitä riittää muillakin ja pitämättömiä lomia, niitä säästövapaita ym mitkä pidetään, mutta ei merkitä pidettyjä mihinkään. Kaverilomia?

Paukkula

Tämä ei ole minun, vaan erään ärtyneen työnantajan laskelma. Viikossa on 7 päivää. Niistä 2 on vapaata, eli kuukaudessa joutuu maksamaan palkan kuulemma koko kuukaudesta, vaikka työ ei etene viikonloppuisin. Eikä jouluna tai itsenäisyyspäivänä eikä vappuna. 52 viikonloppua + pyhät on 110 päivää pelkkää lorvimista. Ja vuosiloma päälle, vaikka kulut koneista ja halleista juoksee koko ajan.

Allan

Mistä se työnantajasi tietää, ettet ole vapaapäivinäsi muualla töissä?

Ei hän siltikään voi vähentää muualla tehtyjä tunteja palkastasi.

Sinunko puolestasi työnantaja kommenttisi kirjoitti?

Allan

Taas alkaa rallatus julkisen puolen lomista. Lukijoilla on jälleen lyhyt muisti. Kerrataan vielä. Julkisella kunta-alalla on 10 ensimmäistä vuotta 28 PALKALLISTA vuosilomapäivää. Yksityisellä on 30. Julkisella kunta-alalla kuluu 5 PALKALLISTA lomapäivää lomaviikossa ja julkisen kunta-alan lomaviikossa on 2 PALKATONTA päivää. Julkisella kunta-alalla on vasta 15 vuoden jälkeen 38 PALKALLISTA vuosiloma päivää. Kun PALKALLISTEN vuosilomapäivien tappio huomioidaan julkisen kunta puolen työuran aikana verrattuna yksityisen puolen yhtä pitkään työuraan, niin julkisella kunta puolella on saatu vielä 17 työvuoden jälkeen VÄHEMMÄN PALKALLISIA vuosilomapäiviä kuin yksityisellä. Isolla kirjoitetulla tekstillä on tarkoitus korostaa tekstin kohtia kun tällä palstalla ei ole mahdollista lihavoida tekstiä käyttämälläni kosketusnäytöllisellä… Lue lisää »

pertti

Onpa poliittinen tapa laskea. Pidän tätä laskua isona vitsinä.

Allan

Pidä vain vitsinä.

Faktalle et kuitenkaan voi mitään.

Jos et usko tarkista luvut KVTESsistä. Kuntatyönantajien sivuilta löydät KVTESsin.

Laskutapa on kuitenkin ainut oikea tapa verrata kunta-alan ja yksityisen alan lomia keskenään.

Vuosilomia verrattaessa ovat oleellisia palkallisten vuosilomapäivien määrät ja viikottaisella tarkastelulla on oleellista pakollisten palkattomien vapaapäivien määrä ja palkallisten vapaapäivien määrä.

Myös edellisessä kommentissasi oli virhe vaikka yritit mielestäsi olla rehellinen: ” kunnallisella alalla se vähennetään joka viikko. ”

Väitteesi ei pidä paikkaansa. Ole hyvä ja korjaa se oikeaksi.

pertti

Olin tosiaan vähän ylimalkainen kun kirjoitin, että joka viikko vähennetään pekkastunteja. Eihän lomaviikoista vähennetä sekä määrätty työtuntimäärä (päiviä) pitää tulla jaksottain niin lyhennysvapaan kriteeri täyttyy.

Allan

Älä arvaa.
Myönnä rehellisesti jos et tiedä.
Älä väitä tietäväsi.
Mielipiteitä saa olla, mutta ne eivät saa perustua väärään tietoon.

Vaadit muilta rehellisyyttä kirjoituksissa ja itse intät vastaan kun joku kertoo miten asiat todellisuudessa ovat.

Väärin meni edelleen se kunta- alan työajan lyhennys.

Ole hyvä ja korjaa virhe.

Allan

” Vielä kun julkisen puolen lomaoikeudet muutettaisiin samoiksi”

Kunta- alalla on 10 ensimmäistä vuotta 28 palkallista vuosilomapäivää.

Suurimmassa osassa SAK laisissa aloissa yksityisellä on 30 palkallista vuosilomapäivää ensimmäiset 10 vuotta.

Kunta-alalla on lomaviikossa 2 palkatonta vapaapäivää.

Yksityisillä SAK:n aloilla on 1 palkaton vapaapäivä lomaviikossa.

Pitkällä työura laskentatavalla vertailtuna kunta-alalla on vielä 17 vuoden jälkeen saatuna vähemmän palkallisia vuosilomapäiviä kuin yksityisellä samassa ajassa.

Kunta- alan ensimmäisten 10 vuoden vuosilomavelka tasoittuu vasta yli 17 vuoden jälkeen verrattuna yksityiseen puoleen laskettuna niillä palkallisina vuosilomapäivinä.

Alunperin kunta-alalla haluttiin pitkiä työuria.

Eikö se ole hyvä, että julkisella on niitä pakollisia palkattomia lomapäiviä, niin siellä ei ainakaan silloin syödä viineriä?

Rita

Kunta-alalla lasketaan viikonloputkin ns.työaikaan vaikka et ole töissä kuin ma-pe. Jos pidät palkattomat pe-ma, niin menetät 4 pvän palkan vaikka työ ma-pe. Vuosilomissa myös la-su palkollisia eli jos erehdyt pitämään esim.osa-aikaista työtä, menetät seuraavan vuoden vuosilomassa eli menetät la-su vuosilomapalkkaa vaikka et ikinä tee töitä tuolloin. Tuntipalkkaa laskettaessa kuitenkin mukana vain ma-pe tunnit. Eikö se ristiriitaista muuhun? Kun kerran palkka muka maksetaan myös viikonlopusta?

Allan

Rita. Voitko osoittaa KVTES kohdan jossa noin määrätään.

Vepsä

Ai että työntekijöiden lomilla on kuntatalous pistetty vinoon? Ei olisi Salon budjetti plussalla vaikka ei lomailtaisi ollenkaan.

pertti

SAk piirissä on vuosilomia yhteensä vuodessa 25 kpl. Nämä ovat töpäiviä.Laskennallisesti lasketaan 60% palkasta ja kuusi päivää viikossa. Mutta Muutamat ketkä kirjoitusten perusteella ovat luultavasti kunnan palveluksessa haluavat tietoisesti levittää väärää tietoa.koska Suomessa on viisipäiväinen työviikko, viisipäiväisessä viikossa vain 25 kpl.lomapäviä
niin lomapaiviä on käytänöössä kesällä 24 ja talvella viisi. Eli SAK:ssa on vuosilomaviikkoja 5 kpl. Näihin mahtuu nämä laskennaliset 30 lomapäivää. Ne 30 lomapäivää pidetään viidessä viikossa. Lomamäärä ei kasva palvelusajan mukaan.

Allan

Pertti.

Mistä ihmeestä tempaiset nuo lukusi? Suoralainaus SAK:n sivuilta kohdasta vuosiloma SAK: Jos työsuhde on kestänyt yli vuoden, lomaa kertyy 2,5 päivää kuukaudessa. Saat siis 24 päivää kesälomaa ja 6 päivää talvilomaa. Sivulla ei puhuta vuosilomaviikosta mitään. Kerropa Pertti: Kuinka paljon on 24+6?

Ihmettelijä

Eli SAK:ssa olevilla on 4 kesäloma viikkoa eli 24 päivää ja talvilomaviikko 6 päivää kun taas kunta-alalla 4 viikon kesäloma vie 20 päivää ja talviloma 5 päivää niin jää vielä 3 päivää lomaa pidettäväksi muuten. Aika selkeä tuo laskukaava.

pertti

Yritän nyt kirjoittaa niin, että ymmärrät. Laskennalisesti SAK liitoissa lasketan lomapäiviä viikossa kuusi. syytä en tiedä on varmaan jäänyt siitä ajsta kun oli kuusipäiväinen työviikko.
60% palkasta on lomapäivän hinta ja niitä on laskennalisesti kesällä 24 pv.Mutta koska Suomessa on viisipäiväinen työviikko on oikeita lomapäiviä 20 koska lauantait ja sunnuntait ovat vapaapäiviä.
Jos ymmärrät näin paremmin kesällä lomaa 4 viikkoa ja talvella viikko.
eli viisipäiväisessä työviikosta tulee silloin varsinaisia lomapäiviä 20+5

Allan

” syytä en tiedä on varmaan jäänyt siitä ajsta kun oli kuusipäiväinen työviikko.”

Muistelisin myös, että kyseessä on jäänne kuusipäiväisestä työviikosta.

Kunta-alalla vuosilomapäivä on koko vuorokausi. Vuosilomapäivää ei voi laittaa päällekkäin viikkolepopäivän kanssa. Nykyään viikkolepopäivän määritelmä on 36 tuntia. (Vuoden -46 työaikalaissa viikkolepo oli muistaakseni 30 tuntia)
Tästä johtuu ettei vuosilomapäiviä kulu kuin 5 täydessä viikossa kunta-alalla.

Yksityinen ala ei nytkään päättyneillä neuvottelukierroksilla halunnut muutosta vuosilomien kulumiseen.

Yksityinen ala pääsee samaan lopputulokseen lomien suhteen ottamalla palkatonta lomaa.

pertti

Kunta-alan työntekijät ovat halunneet ”pekkaset”käyttää viikottain. ei vapaapäivillä niinkuin SAK aloilla koska heillä on lomapäiviä jo niin paljon. Siksi viikkotyöaika on lyhenpi kuntasektorilla kuin SAK alaisissa yrityksissä.
Nämä ei tietenkään vie kuntien taloutta pieleen. Se menee pieleen vääristä pätöksistä ja kankeista organisatoista johtuen, siellä on pikkupomoja pajon liikaa jotka työllistävät itsensä kaupungintalolla ilman yhtään ulkoista ärsykettä

Allan

Pertti se jatkaa vain pötyn kirjoittelua.

Kunta-alan työajan lyhennys on päivittäinen ja pienempi kuin yksityisellä puolella.

Yksityisellä puolella on 12 pekkaspäivää palkallisia kokonaisia lomapäiviä, joita voi ottaa vaikka vuosilomien jatkeeksi.

Yhteensä yksityisellä puolella on 42 palkallista kokonaista lomapäivää.

Väitti Pertti mitä tahansa.

Rita

Älä unohda pekkasia 12 kpl vuodessa. Nekin vapaapäiviä.

sepi

10 vuoteen ei ole enää tehty työsopimuksia, missä on pekkaspäivät. Työaika on 37,5 tuntia, niin ei ole pekkasia.

Allan

” Työaika on 37,5 tuntia, niin ei ole pekkasia.”

Tuo on vähemmän kuin kunta-alalla on yleistyöajassa ilman kiky sotkuja.

Mölö

Ei toimihenkilöillä yksityisellä puolella ole pekkasia. Lomaa on viikko talvella ja neljä viikkoa kesällä. Suurin osa yksityisen puolen toimihenkilöistä ns. ylempiä toimihenkiläitä, jolloin ylitöistä ei makseta, eli viikkotyötunnit on ihan jotain muuta, kuin mitä soppareissa lukee.