Salossa ihmetellään vaatimusta koulun väljentämisestä – miten etäisyyttä pidetään bussissa ja ruokailussa?

12
Uskelan koulun Kavilankadun yksikön vararehtori Ann-Mari Piensalo ihmettelee, miten tiiviiseen luokkaan saa järjestettyä normaalia väljemmät olot.

Salon koululaiset palaavat vielä kerran koulun penkille kevään aikana. Sanna Marinin (sd.) hallitus päätti purkaa perusopetusta koskevat rajoitteet, ja kaikki perusopetuksen oppilaat palaavat lähiopetukseen 14. toukokuuta alkaen.

Koronaepidemia jyllää yhä, ja sen takia kouluissa pitäisi välttää tarpeettomia fyysisiä kontakteja ja järjestää opetustilat normaalia väljemmiksi.

Miten se käytännössä tapahtuu, siitä odotetaan muun muassa opetushallituksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeita lähiaikoina.

Salon perusopetusjohtajalle Inkeri Lahdelle hallituksen päätös ei tullut yllätyksenä, koska julkisessa keskustelussa koulujen avaamista oli jo ennakoitu.

Salossa lähiopetuksen jatkaminen koskee noin 5 200 perusopetuksen oppilasta ja lähes 600 työntekijää, joiden pitäisi nyt palata etäopetuksesta normaaliin lähiopetukseen.

– Toki tässä on kaksi viikkoa aikaa suunnitella, mutta toisaalta emme palaa mihinkään normaaliin. Edelleen tautitilanne on olemassa, ja tilanne herättää huolta sekä henkilökunnassa että huoltajissa, Lahti sanoo.

Perusopetusjohtaja ihmettelee, miten lähiopetuksessa pystytään järjestämään aiempaa enemmän väljyyttä opiskeluun. Oppilaat ovat tiiviisti yhdessä esimerkiksi täysissä koulubusseissa ja ruokailuissa. Ja miten väljyyttä järjestetään esimerkiksi satojen oppilaiden Armfeltin ja Moision kouluissa?

– Olen vielä vähän kysymysmerkkinä, miten väljyys järjestetään ja miten esimerkiksi ruokailu järjestetään. Uskon, että tästäkin selvitään, mutta paljon on suunniteltavaa. Opetushallitus on luvannut tarkempia ohjeita. Odotetaan niitä rauhassa ja laaditaan sen jälkeen Salon omat ohjeet, hän sanoo.

Inkeri Lahden mukaan ajatus vuoro-opetuksesta kuulostaa Salossa vaikealta jo yksin kuljetusten ja ruokailun kannalta. Lähtökohta hänestä pitää olla, että koulua käydään normaalin lukujärjestyksen mukaan.

Kysymysmerkki lähiopetuksen jatkamisessa on, moniko huoltaja päästää lapsensa kouluun. Normaalioloissa lapsen jättäminen kotiopetukseen on huoltajan ilmoitusasia.

– Odotan tästäkin opetushallituksen ohjeita, enkä halua kommentoida siksi asiaa vielä tarkemmin. Asia puhuttaa koko Suomen huoltajia, ja siihen otetaan varmasti kantaa ohjeistuksessa, Lahti uskoo.

Hän muistuttaa, että koulujen henkilöstössäkin on koronaviruksen riskiryhmään kuuluvia. Heidän tilanteensa on pystyttävä ottamaan huomioon lähiopetuksen käynnistyessä.

– Meillä on jo sovittu ensi torstaiksi palaveri rehtorien kanssa, ja mietimme sitä yhdessä.

Teijon koulun rehtori Mikko Linna piti henkilökunnalle etäkokousta torstaina vapputunnelmissa. Linnaa mietityttää, kuinka moni huoltaja päästää lapsensa toukokuussa lähiopetukseen.

 

Pajulassa on tilaa järjestellä, Uskelassa ja Teijolla vaikeampaa

Vaatimus väljistä opetustiloista ja tarpeettomien kontaktien välttämisestä aiheuttavat päänvaivaa rehtoreille, jotka joutuvat miettimään tilannetta kouluissaan.

Esimerkiksi Teijon kyläkoulun rehtori Mikko Linna on ohjeistuksesta ihmeissään.

– En tiedä, miten olisi mahdollista saada väljyyttä. Meillä on kaksikymmentä 4.–6.-luokkalaista samassa luokassa, etäisyys oppilaasta toiseen puolesta metristä metriin ja naulakot 30 sentin päässä toisistaan. Meillä ei ole liikuntasalia eikä muita tiloja, joita voitaisiin ottaa käyttöön, Linna sanoo.

Pajulan koulun rehtori Matti Piensalo sanoo koulunsa taipuvan uusiin määräyksiin jopa yllättävän helposti. Järjestelyt syntyivät jo torstaiaamuna.

Pajulassa on 145 oppilasta ja tiloja neljässä erillisessä rakennuksessa. Ruokala on väljä, ja käytössä on erilaisia tiloja liikuntasalista käsityöluokkiin.

– Joka luokalle löytyy oma poistumisovi, ja pystymme aloittamaan koulun porrastetusti, koska kuljetusoppilaita on vain pari. Ruokailu ja välitunnit voidaan järjestää porrastetusti. Kaikki yli 20 oppilaan ryhmät pystytään jakamaan kahtia siten, että jokaiseen tilaan riittää yksi aikuinen. Pystymme täyttämään vaatimukset aika hyvin Pajulassa, Piensalo vakuuttaa.

Keskustan suurista kouluista Uskelan koulun Kavilankadun yksikössä on 400 lasta, ja vararehtori Ann-Mari Piensalo ihmettelee tilojen riittävyyttä.

– Esimerkiksi ruokailuajat on meillä tarkkaan jaettu. Jos sitä pitää pystyä väljentämään, järjestely vaikuttaa keskuskeittiön työaikoihin asti.

Ministerien ohjeet koulun muiden tilojen ottamisesta käyttöön ihmetyttävät Ann-Mari Piensaloa. Hänen mukaansa Uskelan koulussa ei ole kauheasti tiloja otettavaksi liikuntasalia ja käsityöluokkia lukuun ottamatta.

– Omassa pienryhmässäni on 12 oppilasta ja kaksi aikuista, ja olemme pienessä luokassa. Ei sitä ole mahdollista väljentää. Ei tässä mitään paniikkia ole, mutta ajatustyötä joku saa aika lailla tehdä, ennen kuin tämä toimii.

Piensalo näkee kaikesta huolimatta lähiopetuksen jatkamisessa hyviäkin puolia.

– Ei siinä opetuksen kannalta ihmeitä tehdä, mutta positiivista on, että saadaan porukka haltuun vielä viime metreillä ja saadaan toivottaa hyvää kesälomaa.

Teijon rehtori Mikko Linna ihmettelee ylipäätään lähiopetukseen palaamista ja arvelee hallituksen tehneen ratkaisunsa THL:n ohjeistuksen takia.

– THL on sanonut, että epidemiaa pitää saada kiihdytettyä. Perusteet ovat oudot: ei kouluja pitäisi avata sillä perusteella, että lapsia saadaan tartutettavaksi. Virkamiehenä tottelen tietysti linjausta, mutta ihmettelen tätä, Linna toteaa.

Hän miettii myös, kuinka moni vanhempi päästää lapsensa kouluun kahdeksi viikoksi.

– Kuinka moni äiti, joka on kantanut lastaan yhdeksän kuukautta sisällään, on valmis antamaan tämän tartutettavaksi?

12
Jätä kommentti

5 Comment threads
7 Thread replies
0 Followers
 
Most reacted comment
Hottest comment thread
7 Comment authors
Keijo K.

THL:n ja HUS:n lastenlääkäreiden asiantuntemus on sitä luokkaa, että sitä ei meidän tavallisten tallaajien pidä lähteä kritisoimaan. Jos nyt joitain lisätartuntoja tulee, niin nuo tahot ovat ilman muuta valmiita kantamaan vastuunsa?

Pelottelua

”Kuinka moni äiti, joka on kantanut lastaan yhdeksän kuukautta sisällään, on valmis antamaan tämän tartutettavaksi?” Aika tylysti sanottu. Ei kai se nyt ole tarkoitus, että lapset sairastutetaan tahallaan? Ovathan päiväkodit ja koulut olleet auki, 1-3 luokkalaiset ja erityisoppilaat ovat saaneet olla koulussa koko ajan tai päiväkotilapset päiväkodissa. Onko tauti lähtenyt leviämään? Ei. Kun nyt vaan jatketaan ohjeiden noudattamista, niin luulen että koulussa ei mitään suurempaa tarttumista tapahdu. Aikoinaan haettiin lapsille rokkotartunta, mutta siinäpä oli se, että tuli elinikäinen immuniteetti taudille ja taudeista tiedettiin paljon enemmän kuin koronasta. Nyt näitä rokkotauteja pidetään niin vaarallisina, että melkein mietitään rokottamattomille, että ei saisi… Lue lisää »

Tapani

Näyttääpä vaan olevan.

Tapani

Todellinen tarkoitus on saada oppilaat ja opettajat sairastamaan kesäloman aikana. Valtion kannalta hyvä, yksilön kannalta ei niinkään.

Pertti

Koulut ovat Ruotsissa olleet koko ajan auki. Ovatko suomalaiset niin valtavan paljon huonompia vai harmittaako mennä töihin, kun palkka juoksee muutenkin?

Se on erittäin hyvä asia, että koulut avautuvat. Yksilöden kannalta päätös on erinomainen.

Tapani

Ruotsin koronalinjasta kannattaakin tosiaan ottaa mallia.

Pertti

Siinä olet tosiaan oikeassa. Kouluissa on osattu toimia. Opetus on sujunut erinomaisesti eikä sairastumisia ole ollut kouluissa.

Keijo K.

”Kouluissa on osattu toimia”. Opetus on tapahtunut suurelta osin erinomaisesti etänä, joten kouluissahan ei ole sairastuttu. Ruotsin malli on Ruotsin oma asia.

Marko

Johan pomppasi, aika aloittaa salaliittoteoriat?

Tapani

Ei ole salaista. Löytyy valtion omasta mediasta lukemalla ja yhdistämällä: THL:n-johtaja on puhunut taudin hallitun levittämisen puolesta. Hallituksen päätökseen vaikutti THL:n arvio.

Juha

Hyvä, että koulut alkaa.

Valitse sitten siitä

Yhdet vaativat kaikkien rajoitusten nopeaa purkua, toiset huutavat pää punaisena ikuista eristystä.