Seinä saattaa olla yksin asuvan ainut juttukaveri

0
24-vuotias Klaus Troberg nauttii yksin asumisen joustavuudesta. Kuva: SSS/ Siiri Siikarla

Yhä useampi salolainen asuu yksin. Viime vuonna yksin asuvia salolaisia oli yli 11 600, kun 2000-luvun alussa heitä oli vain 9000.

Vuonna 2019 Salon asukkaista 22,5 prosenttia asui yksin, kun vuosituhannen vaihteessa yksin asuvia oli 17 prosenttia väestöstä. Määrä on kasvanut 20 vuodessa 5,5 prosenttiyksiköllä. Tämä selviää Tilastokeskuksen vuoden 2019 asuntoja ja asuinoloja käsittelevästä tilastosta.

24-vuotias Klaus Troberg muutti hiljattain asumaan yksin omakotitaloon Perniöön. Rakennusalalla työskentelevä Troberg jakoi opiskeluaikanaan lapsuudenystävänsä kanssa asunnon Turussa.

– Kämppäkaverin kanssa kokkasimme yhdessä, mutta nyt voin suunnitella ruokailuni itse. Yksin asuminen on joustavampaa, sillä ei tarvitse välittää toisen aikatauluista tai nukkumaanmenoajoista, Troberg kertoo.

Turun yliopiston sosiologian professori Hannu Ruonavaara kertoo, että yksin asumisen lisääntyminen johtuu kahdesta tekijästä: väestön ikärakenteen muutoksesta sekä laajemmasta kulttuurisesta käänteestä.

Ruonavaara toteaa, ettei yksin asuvia voida niputtaa yhdenmukaiseksi ryhmäksi, sillä ihmiset päätyvät asumaan yksin erilaisista syistä. Jotkut asuvat yksin omasta tahdostaan, kun taas toiset ovat menettäneet puolisonsa tai eivät ole löytäneet itselleen sopivaa kumppania.

Yksin asuminen ei ole vain nuoruuteen liittyvä elämänvaihe, sillä merkittävä osa yksin asuvista on leskeksi jääneitä naisia. Tilastojen mukaan yksin asuminen on yleisintä yli 75-vuotiailla, joista joka toinen asuu yksin.

Yksin asumisen lisääntymiseen on vaikuttanut myös se, että siitä on tullut nykypäivänä sosiaalisesti hyväksyttävämpää kuin vielä parikymmentä vuotta sitten. Parisuhteessa elämistä tai perheen perustamista ei enää pidetä itsestäänselvyytenä. Lisäksi Ruonavaara huomauttaa, että työelämä on muuttunut aiempaa epävarmemmaksi.

– Jos ei ole varmuutta siitä, missä työskentelee viiden vuoden päästä, se saattaa vähentää halua sitoutua, Ruonavaara pohtii.

Perniössä asuva Klaus Troberg ei osaa kertoa, aikooko hän jäädä pysyvästi asumaan nykyiseen asuntoonsa. Vaikka Troberg on viettänyt Perniössä osan lapsuudestaan, asunnon hinta vaikutti ostopäätökseen sijaintia enemmän.

– En ole riippuvainen asuinpaikastani, vaan menen sinne, minne työt ja elämä kuljettavat, Troberg sanoo.

Yksin asumisen haittapuoleksi Troberg nimeää hetkittäisen yksinäisyyden tunteen. Hän vitsaileekin, että useimmiten asunnon seinät ovat ainoa saatavilla oleva keskustelukumppani.

Vaikka oma asunto tarjoaa rauhaa ja yksityisyyttä, sosiologian professori Hannu Ruonavaaran mukaan yksin asumiseen liittyy sekä taloudellisia että sosiaalisia haasteita. Yksin asuminen on verrattain kallista, sillä elämisen kustannukset ovat yhden ihmisen harteilla ja pienet asunnot ovat usein suhteessa suuria asuntoja kalliimpia.

Lisäksi yksin asuminen voi, etenkin nyt koronavirusrajoitusten aikana, aiheuttaa yksinäisyyttä.

– Koronakriisin seurauksena yksin asumisen houkuttelevuus saattaa vähentyä, Ruonavaara toteaa.