Suomalaisen urheilun käännekohtia 4/10: Mitä jos Tommy Sjödinin lämäri olisi ollut sentin matalampi?

0
25 vuoden takaisella maailmanmestaruudella oli suurempi merkitys suomalaiseen urheiluun ja koko yhteiskuntaan, kuin kukaan olisi koskaan uskonut.

Leijonien ensimmäisestä maailmanmestaruudesta tuli torstaina kuluneeksi 25 vuotta.

Media muisteli merkkipäivää kaivamalla esiin moneen kertaan peratut tarinat ja sankarit.

Juti sai kerrata taas pumpputuuletustaan ja Curre kuulumisiaan. Taustalla soi Nick Borgenin Den glider in, J. Karjalaisen Sankarit tai Tom Jonesin If I only knew.

Kiekkokuluttajia aktivoitiin kysymällä ”missä olit 25 vuotta sitten?” tai täyttämällä ”kuka kultaleijona olisit?” -testi.

Muisteluun oli hyvä syy, sillä 7.5. 1995 on edelleen kokonaisvaikutuksiltaan Suomen urheiluhistorian merkittävin päivä, vaikka saavutuksena ensimmäinen maailmanmestaruus ei kestä vertailua juuri minkään muun sinivalkoisen suurvoiton rinnalla.

25 vuotta on kullannut muistoja, sen verran, että harva (haluaa) muistaa, miten suurissa ongelmissa Leijonat oli MM-finaalissa.

Ruotsi pääsi ottelun ensiminuuteilla kahdesti ylivoimalle ja Suomi sai ensimmäisen kontrolloidun hyökkäyksensä vasta ottelun kuudennella minuutilla.

Ruotsin hallinta jatkui myös toisessa erässä: Ruotsi oli päässyt ottelun puoliväliin mennessä pelaamaan peräti 10 minuuttia ylivoimalla! Lähimmäksi maalintekoa pääsi puolustaja Tommy Sjödin, joka laukoi kiekon Jarmo Myllyksen maalin ylärimaan.

Muutama minuutti Sjödinin tolppalaukauksesta ja Ville Peltonen iski kahden minuutin sisällä 2-0- ja 3-0-maalit ja ottelu oli käytännössä ratkennut huolimatta kotijoukkueen hallinnasta.

Mestaruutta seuranneena päivänä suomalaismedia ei luonnollisesti juuri käsitellyt historiallisissa otteluraporteissaan ja pelaajahaastatteluissaan Tre Kronorin tehotonta ylivoimaa tai Leijonien avauserän ahdinkoa.

Tilastoista sentään löytyi paljon kertovat maalivahtien torjuntalukemat: Jarmo Myllys 24, Thomas Östlund 16.

Mutta mitä jos Ruotsin ylivoima olisi ollut turnauksen aikaisempien otteluiden tasolla ja joukkue olisi tehnyt yhden tai kaksi maalia?

Mitä jos Sjödinin laukaus olisi mennyt sentin alemmas?

Mitä jos Suomi ei olisikaan voittanut ensimmäistä maailmanmestaruuttaan 7.5. 1995?

Rakennusteollisuuteen ja kuntien liikuntapaikkarakentamiseen maailmanmestaruudella oli merkittävä vaikutus.

Vuosina 1996–2000 Suomeen rakennettiin peräti 75 uutta jäähallia, mikä kattaa noin kolmanneksen nykyisestä jäähalliverkostosta (233 hallia). Kun Suomi voitti ensimmäisen maailmanmestaruuden, maassa oli 94 jäähallia. Tuo määrä oli kaksinkertaistunut jo vuoteen 2001 mennessä.

Toki suuri vaikutus hallibuumiin oli myös kansantalouden voimakkaalla kasvulla, mutta maailmanmestaruudella oli valtava vaikutus siihen, että kiekkohuumassa olleet kunnanvaltuustot halusivat nimenomaan jäähalleja eikä jalkapallo-, salibandy- tai vaikkapa uimahalleja.

25 vuoden takainen maailmanmestaruus sinetöi myös jääkiekon MM-kisojen aseman vuoden odotetuimpana tv-urheilutapahtumana. Kisastudiokulttuuri syntyi niin kerrostaloihin kuin kapakoihin.

Ravintolat eivät enää lähde Leijonien peli-iltaan puolityhjillä oluttynnyreillä, eikä taloyhtiöiden herkkäkuuloisimmat osakkaat kehtaa närkästyä, jos kyseessä on Leijonien matsista aiheutunut älämölö.

Valtavalla rahasummalla MM-kisojen lähetysoikeudet aikanaan hankkinut MTV ei halunnut unohtaa kruununjalonkiveään, vaikka koronavirus peruuttikin tämän kevään kiekkokarnevaalin. Seuraavien viikkojen aikana Maikkarin myöhäisilloissa simuloidaan Leijonien tämän kevään MM-turnaus Sveitsissä (avausottelussa Suomi kaatoi USA:n Sebastian Ahon päätöserän hattutempulla maalein 4–2).

Ensimmäinen maailmanmestaruus on jäänyt historian kirjoihin ”laman loppumisen symbolina”.

Suomen bruttokansantuote laski vuosina 1990-1993 peräti 13 prosenttia, mutta ampaisi jyrkkään nousuun jo vuonna 1994 ja MM-kultavuonna bkt nousi jo lähes vuoden 1990 tasolle.

Kiekkokullan aiheuttama kulutuspiikki keskittyi lähinnä panimoteollisuuteen, mutta henkisesti mestaruudella saattoi olla merkittäviäkin vaikutuksia kuluttajan luottamukseen.

On jopa väitetty, että ensimmäinen maailmanmestaruus olisi vahvistanut laman ja tappioiden kolhimaa suomalaisten itsetuntoa.

Jo pelkkä ajatus siitä, että urheilulliselta tasoltaan arvelluttavan jääkiekkoturnauksen voittamisella olisi vaikutusta kansakunnan kollektiiviseen itsetuntoon, on hassu.

Mutta se kertoo paljon 25 vuoden takaisesta ajasta ja siitä valtavasta tarpeesta saada juhlia yhdessä jotain yhteistä.

Viime kuukausien tapahtumat ja ennusteet tulevista vuosista näyttävät siltä, että pian meillä on taas sama tarve.

Mutta mikä voitto symboloi seuraavan laman loppumista?​

 

Fiktiivisessä juttusarjassa käännetään merkittäviä suomalaisia urheiluhetkiä ylösalaisin.