Tylsiä faktoja jätevoimalasta

9

Toimittajan työssä erilaisten faktojen tarkistaminen kuuluu asiaan. Uutistyössä omille mielipiteille ei ole sijaa. On kerrottava tosiasiat, ja lukija saa muodostaa niistä oman mielipiteensä.

Nykyaikana tiedonvälitykseen kuuluu keskustelu ja kommentointi. Sitä harrastetaan etenkin internetissä.

Keskustelijoita eivät rajoita samat säännöt ja periaatteet kuin toimittajia.

Alkuperäisen jutun kirjoittajaa sylettää usein ankarasti, kun asiallisen jutun kommentointi ei perustu faktoille.

Hyvä käytännön esimerkki on Salon Korvenmäkeen rakennettava jätevoimala ja muut jätteisiin liittyvät aiheet.

Kirjoitin Salon Seudun Sanomiin uutisen, jossa kerrottiin, että Salon Yrittäjät ovat tehneet aloitteen Salon kaupungin irrottamiseksi Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:stä.

Jutun kommentointi lähti oitis lapasesta. Kommenteissa väitettiin muun muassa, että Salon kaupunki on lainannut sata miljoonaa euroa rahaa jätevoimalan rakentamiseen.

Toinen kommentoija päätyi Lounavoiman omistussuhteista päättelemällä, että kaupungin laina Salon Kaukolämmölle on 67 miljoonaa euroa.

Kommentoijien yhteinen kiukun aihe oli, että lainapäätökset on suhmuroitu salassa ja ilman demokraattista käsittelyä. Lehdelle esitettiin vaatimus, että kähminnästä on kerrottava avoimesti!

Salon Seudun Sanomat on uutisoinut (SSS 28.11.2017) muun muassa, että kaupunki lainaa kaukolämpöyhtiölleen neljä miljoonaa euroa jätevoimalayhtiö Lounavoiman pääomitukseen. Määrärahavaraus hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa äänin 37–11 (2 tyhjää, 1 poissa).

Lounavoiman omistavat Salon Kaukolämpö Oy ja Lounais-Suomen jätehuolto Oy. Ne ovat sitoutuneet laittamaan yhtiöön omaa pääomaa 16,5 miljoonaa euroa. Loppurahoituksen hankkeeseen yhtiö kilpailuttaa vapailta markkinoilta. Tämä kerrottiin samassa uutisessa.

SSS kertoi 20.3.2019, että Lounavoima on saanut Nordealta Suomen ensimmäisen vihreän yrityslainan. Laina oli suuruudeltaan 96 miljoonaa euroa. Jätevoimalan rakennuskulut ovat kaikkiaan 112 miljoonaa euroa.

Tässäkin yhteydessä muistutettiin, että Salon kaupunki on lainannut kaukolämpöyhtiölleen neljä miljoonaa euroa.

Salon Seudun Sanomat seuraa ja uutisoi jatkuvasti Salon kaupungin päätöksiä. Lehden jutuista saa tietoa, jos ei halua kahlata itse läpi esityslistoja.

Jätevoimalasta, jätteistä ja muista ajankohtaisista aiheista saa kuka tahansa olla mitä mieltä tahansa.

Suotavaa kuitenkin olisi, että julkisilla foorumeilla puhuttaisiin asioista vääristelemättä. Jos ei tiedä, ei kannata arvuutella. Kannattaa yrittää ottaa selvää.

Uskon, että esimerkiksi Salon poliittiset päättäjät ovat hyvin perillä kaupungin nimissä myöntämistään lainoista ja muista ajankohtaisista asioista.

Se, ettei päättäjiä näy kertomassa tosiasioita julkisilla foorumeilla, on erinomaisen ymmärrettävää.

Faktat ovat tylsiä, ja todenpuhuja on ikävä ihminen.

Vaari

Hyvä ja asiallinen kirjoitus. Kiitos!

Harri Hämeenoja

Hyvä yhteenveto. SSS kertoi tosiaan tuosta lainasta torstaina 21.3.2019 sivulla 13 oikealla ylälaidassa. Laittakaa Google-haku Nordea vihreä yrityslaina ja laskekaa, monessako on tuo summa mainittu.

Tuli mieleen entinen kuntien ilmoituspakko vain kunnallisilla ilmoitustauluilla ja usein esimerkiksi valitusajat vanhenivat huomaamatta. Vaikka asioista tehdään riskikartoituksia, ei se tällaisissa tapauksissa poista kunnan lopullista vastuuta.

Samanlainen kohtalo on tulossa vesilaitosta yhtiöitettäessä asioiden siirtyessä yhtiösalaisuuksien piiriin. Joskus voi käydä kuten Jalasjärven kunnalle, jonka tuhosi JAKK.

Salolainen

Täyttä faktaa on kaikki, mitä faktantarkastaja kertoo Salon kaupungin päätöksistä. Lähestyisin kuitenkin asiaa vähän toisesta suunnasta, jos vielä on lupa selventää mitä tarkoitin? Lounavoima kertoo, että se toimii ”Mankala-periaatteella”. Mankala-periaatteesta löytyy tällaisia tietoja: Osakkaat ovat sitoutuneet maksamaan yrityksen kustannukset omistusosuuksiensa suhteessa. Osakkeenomistajat vastaavat yhtiön toiminnan kustannuksista mukaan lukien yhtiön ottamien velkojen korot ja lyhennykset. Mankala-periaatteen vuoksi yhtiön taloudelliset riskit siirtyvät osakkaille. Tuon mukaan siitä Nordean vihreän lainan puolikkaasta (48 milj. euroa) vastaa Salon kaukolämpö, jonka Salon kaupunki omistaa. Lisäksi Salon kaupunki on 20%:lla osakkaana Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:ssa, joten sitä kautta Salon kaupunki olisi ehkä vastuussa 9,6 milj. euron lainasta. Asia… Lue lisää »

Salolainen

Valjastin Googlen etsimään muista Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n jäsenkunnista, josko löytyisi jotain julkista tietoa, miten siellä on käsitelty Lounavoima-hankkeen riskejä ja rahoitusta. Alla pari suoraa lainausta löydöksistä: ”Esitetyssä SWOT -analyysissä on mainittu uhkana, että Salon Kaukolämpö Oy on pienehkö energiayhtiö, jonka resurssit ovat myös pienet. Turun kaupunki onkin pyrkinyt osakasneuvottelussa varmistumaan siitä, että Salon kaupunki sitoutuisi Salon Kaukolämpö Oy:n 100 % omistajana tarvittaessa esimerkiksi pääomittamaan omistamaansa tytäryhtiötä, mikäli kaukolämmön kysynnästä tai hinnan muutoksista mahdollisesti aiheutuvat taloudelliset menetykset ovat vaarantamassa Salon Kaukolämpö Oy:n kyvyn suoriutua vastuistaan ja hankkia sovittu määrä kaukolämpöä sovitulla hinnalla Kiertoenergia Oy:ltä. Salon kaupungin tulisi siten viime kädessä vastata… Lue lisää »

Veronmaksaja

Kuinkahan moni Salon päättäjistä on perehtynyt aiheeseen yhtä hyvin, kuin nimimerkki Salolainen? Siis kyllähän tässä Salon kaupungin vastuut ja siten veronmaksajille kohdistuva riski on minusta hälyttävän suuri.

Toivottavasti vesiyhtiön ”silmänkääntötempussa” huomioidaan vastaavat asiat, ja niistä keskustellaan avoimesti eikä venkoilla osakeyhtiölain taakse.

Muurlalainen

Kova on Lounavoiman investointi myös LSJH:lle. Viime vuonna liikevaihto oli 28.295.948,26 euroa, ja viimeisen viivan alla 1 254 155,25 voittoa. Eikö tuo voitto jaeta omistajille?

Toinen juttu, että jätehuolto tuottaa voittoa. Ainakin noilla summilla ei paljon tueta jätteenpolttolaitosta josta Fortum luopui.

Salolainen

Se on myöskin pohdituttanut, että mikä on jätevoimalan hyöty Salolle. Entäpä, jos sattuisikin käymään niin hyvin, että voimala olisi se ”kultakaivos”, jollaisena sitä Salolle markkinoitiin? Tulisiko Salolle siitä tuottoa? Ei, sillä Mankala-yhtiö ei jaa osinkoa, vaan hyöty ohjautuu säästönä Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n toimialueen kustannuksiin, myös turkulaisille ja mynämäkisille. Säästön on laskettu olevan asukasta kohden noin 10 euroa vuodessa, mikäli kaikki hyöty kohdennettaisiin suoraan asiakashintoihin. Jos sekajäteastia tyhjennetään kahden viikon välein ja asiakashinnan 10 euron alennus näkyisi siinä täysimääräisenä, se olisi 38 senttiä tyhjennystä kohti. Näin suuresta alennuksesta meidän tuskin kannattaa haaveilla, sillä osa säästöstä pitänee kohdistaa kierrätyksen tehostamiseen, koska kierrätystavoitteita… Lue lisää »

Salolainen

Hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää kirjoittaa näin: ”Mikään ei estä avoimuutta kunnallisissa osakeyhtiöissä. Olli Mäenpää korostaa, että nykyinen osakeyhtiölakikaan ei estä avoimuutta kunnallisissa yhtiöissä. Osakeyhtiölaki ei edellytä, että kunnallisen yhtiön pitäisi salata asioita.” Suomessa ei siis kunnan omistamalla yhtiöllä ole minkäänlaisia julkisuuslaista tulevia velvoitteita, vaan se toimii omistajapohjasta riippumatta aivan samojen säädösten alla kuin mikä tahansa muukin osakeyhtiö. Kunnan omistama osakeyhtiö saa toimia julkisuuden osalta kuten kuntakin: mikään laki ei velvoita yhtiöitä salaamaan asiakirjojaan. Valistuksellinen kunta määrittää omistajaohjausperiaatteissaan yhtiöiden toiminnan täysin julkiseksi. Tämä on omiaan vahvistamaan myös kunnallista demokratiaa. Olisiko jo Salonkin syytä liittyä valistuksellisten kuntien kasvavaan joukkoon? Miksi salata kun… Lue lisää »

Muurlalainen

Olisi tietoa myös se antoiko Nordea vihreän lainansa vain kiinnitystä vastaan vai joutuiko jokin taho takaamaan. Samoin mielenkintoista luettavaa on jätteenpolttolaitoksen SWOT -analyysin maininta Kaukolämpö Oy kantokyvystä. Kaukolämpö Oy on antanut pääomalainaa Lounavoimalle melkein Kaukokämpo Oy:n vuoden liikevaihdon verran. Kansalaitietona on muistutettu että takaaja on se joka maksaa viimekädessä lainat.