Galleria Levolan keskikesän näyttely esittelee legendaarisen taiteilijaprofessori ja graafikko Erik Bruunin lintuaiheisia julisteita ja litografiaa. Esillä on parikymmentä teosta 1960-luvulta 2000-luvulle.

Melkein 70 vuotta käyttögrafiikkaa tehnyt Erik Bruun kertoo saman näyttelyn olleen parikymmentä vuotta sitten esillä Korppoossa. Hän on iloinen, että linnut pääsevät jälleen valokeilaan. Bruunin näyttely päätyi Levolaan, kun galleristi Kaisa-Leena Kaarlonen tutustui Bruunin tyttäreen Titti Bruuniin tämän muutettua Perniön asemalle hänen naapurustoonsa.

– Työni on ollut niin hauskaa, etten voi lopettaa. Työ ja harrastus ovat yksi ja sama asia, 94-vuotias Erik Bruun sanoo.

Linnut tulivat Viipurissa syntyneelle Bruunille tutuksi jo lapsena.

– Äidillämme oli jalostuskanala ja paljon lintuja. Meillä oli myös hanhia, joutsenia ja jopa fasaaneja. Viikonloppuisin vanhempani veivät meidät pojat usein luonnonsuojelualueen järvelle, jossa oli ihmeellisiä lintuja. Meidät kasvatettiin luonnonsuojeluhenkeen, hän kertoo.

Huuhkaja.

Sodan jälkeen Erik Bruun rakensi veljensä kanssa kahden soudettavan veneen. Helsinkiin muuttanut perhe asui Soutustadionin lähellä ja pojat innostuivat lajista.

– Eihän siitä niin hieno tullut kuin varsinaiset kilpaveneet, mutta teimme sillä ensimmäisen ulkomaanmatkamme ja sousimme Tukholmaan!

Bruun kertoo, että Porkkala oli silloin vielä Neuvostoliiton hallussa ja vene piti hinata alueen läpi. Maarianhaminassa tulli ilmoitti pojille, ettei Ahvenanmerta saa ylittää ilman erikoislupaa ja sellaisen voi myöntää vain sisäasiainministeriö.

– Tullista annettiin meille puhelinnumero, johon vastasi ministeri Yrjö Leino. Kerroin hänelle, että olemme saaneet Tukholman soutuklubilta kutsun osallistua kilpailuihin ja hän myönsi luvan heti. Emmehän me kisoissa menestyneet, sillä veneemme oli 60–70 senttiä leveä ja muiden kilpaveneet takapuolen levyisiä, Bruun nauraa.

Merikotka.

Matkalla veljekset näkivät upeita lintuja; ensimmäistä kertaa elämässään muun muassa merikotkan.

– Se oli aivan ainutlaatuista! Lintu liiti luodon yläpuolella nousevassa ilmavirtauksessa ja kiemurteli pilviin asti! Se oli suuri elämys, Bruun muistaa.

Kohtaaminen vaikutti vahvasti hänen uraansa graafikkona.

– Paljon myöhemmin päätin piirtää sen ja menin luonnontieteelliseen museoon. Makasin lattialla selälläni piirtämässä, Bruun kertoo.

– Frenckellin painossa innostuttiin kotkasta kauheasti ja siitä päätettiin painaa heti 1 500 julistetta. Ne menivät saman tien.

Siitä alkoi Bruunin yhteistyö Suomen Luonnonsuojeluliiton kanssa. 1960-luvulla syntyi liiton tunnukseksi päätynyt Saimaannorppa.

– Luin sanomalehdestä, että norpan tilanne on hankala. Matkustin junalla Tampereelle ja piirsi Särkännimen akvaariossa uiskennellutta itämerennorppaa. Se innostui läsnäolostani aivan hirveästi ja oli yhtenään katselemassa minua lasin takana; kävi vain välillä pinnalla haukkaamassa happea. Väitän, että se hymyili, kun näytin sille valmiin piirroksen. Tästä on kyllä kiistelty luonnonsuojeluliiton kanssa, Bruun nauraa.

Hän hehkuttaa työhönsä liittyvän niin paljon kaikenlaista lystiä, että se inspiroi piirtämään.

– Työni on ollut niin hauskaa, etten voi lopettaa, vaikka tässä 94 vuoden iässä laiskuus välillä iskee eikä kynä toimi niin kuin ennen. Siitä huolimatta menen työhuoneelle joka päivä, Suomenlinnassa asuva Bruun kertoo.

7.4.1926 syntynyt Erik Bruun on yksi maailman tuotteliaimmista graafikoista. Taideteollisen korkeakoulun kunniatohtori on palkittu 2000-luvulla muun muassa Suomi-palkinnolla, Pro Finlandia -mitalilla ja Helsingin kaupungin muotoilupalkinnolla.

Kurjet.

Bruun on suunnitellut yli 500 julistetta. Moni muistaa hänen kynänsä jäljen jo 50-luvulla ilmestyneestä Hartwallin Jaffan mainosjulisteista. 60-luvulla syntyivät ulkoasiainministeriön ja Matkailun edistämiskeskuksen levittämät Suomi-aiheiset julisteet. Bruun on tehnyt paljon myös musiikkiaiheita kuten Savonlinnan oopperajuhlien, Naantalin musiikkijuhlien ja Pori Jazzin festivaalijulisteita.

Julisteiden lisäksi Bruun on suunnitellut muun muassa liikemerkkejä ja postimerkkejä. Näyttelyssä on myynnissä viime vuonna ilmestyneitä lintuaiheisia postimerkkejä.

– Olen piirtänyt useita lintuaiheisia postimerkkejä. Lintu sopii postimerkkiin, koska se lupaa nopeaa toimitusta, Bruun huomauttaa.

Valkoposkihanhi.

Levolan näyttelyä varten Bruun on tehnyt merikotkasta kankaalle painetun version, joka liitelee gallerian katossa.

– Sen siipien väli on 240 senttiä, Bruun huomauttaa.

Myös gallerian pihan lipputangossa liehuu merikotka aina näyttelyn ollessa auki.

Erik Bruunin lintuaiheisia teoksia Galleria Levolassa (Perniöntie 1719). Avoinna 26. heinäkuuta asti torstaista sunnuntaihin kello 13–17. Ilmainen sisäänpääsy.

Jätä kommentti