Entisestä työväentalosta yhteiseksi olohuoneeksi

0
Koski as. kyläyhdistyksen aktiivit Eero Kallio (vas.), Harri Koistinen, Elina Kotilainen ja Jari Löfström Vihiniemen kylätalon salissa, jota koristaa suuri näyttämö.

Perniössä sijaitseva Kosken kyläkeskus oli aikoinaan aktiivinen pitäjä.

Kosken ruukki perustettiin vuonna 1679, ja sen alueella harjoitettiin raudan- ja kuparinjalostusta aina 1890-luvulle saakka. Sittemmin Koskella on toiminut muun muassa sähkö- ja vesilaitos, mylly sekä saha.

Helsingin ja Turun välinen rautatieyhteys, eli rantarata, linjattiin kulkemaan Kosken ruukin läpi 1890-luvulla. Toiminta Kosken asemalla olikin vireää useiden vuosikymmenten ajan, kunnes vuonna 1970 asema muutettiin miehittämättömäksi. Tavaraliikenne lopetettiin neljä vuotta myöhemmin ja koko asemapaikka lakkautettiin vuonna 1988.

Kyläkeskuksen läpi kulkenut rautatielinjaus purettiin vuonna 1990. Rantaradan oikaisu aiheutti lopulta sen, että alueella toimineet palvelut kaikkosivat.

Koski alkoi autioitua.

Ajatus Kosken aseman kyläyhdistyksen perustamisesta syntyi vajaat kymmenen vuotta sitten. Koskella sijaitsevassa Vihiniemen kylässä on vuonna 1919 valmistunut työväentalo, jonka kunnosta heräsi huoli.

– Kun saimme työväentalon omistukseemme, ei sitä tontin pihalta edes nähnyt, koska puut peittivät näkyvyyden, Koski as. kyläyhdistyksen varapuheenjohtaja Eero Kallio naurahtaa.

Työväentalo siirtyi kyläyhdistyksen hallintaan vuoden 2013 viimeisenä päivänä. Siitä lähtien Vihiniemen kylätalossa on suunniteltu ja toteutettu peruskorjausprojektia.

– Talkoita on järjestetty pienemmällä ja isommalla porukalla. Keittiötä ja lattiatasoja on remontoitu. Myös lämmitysjärjestelmä sekä sade- ja jätevesijärjestelmät on uusittu, Kallio mainitsee.

Tänä vuonna tarkoituksena oli remontoida talon saniteettitilat, mutta suunnitelmat muuttuivat, kun katossa havaittiin vuotoja.

– Meidän on toistaiseksi pärjättävä ulkokäymälän voimin, Kallio hymähtää.

Kylätalon vintillä suoritettiin taannoin massiivinen puruaineksen imurointioperaatio. Kyläyhdistyksen johtokunnassa vaikuttava Harri Koistinen kertoo, että märkää purua imuroitiin yhteensä noin 8 000 kiloa.

– Vintiltä onkin löytynyt kaikenlaista mielenkiintoista, kuten esimerkiksi harjoituskivääri, vanhoja arpalipukkeita, eräänlainen pistin sekä rotanloukku. Lasiroskaa ja korkkeja kerättiin kasoittain.

– Työväentalon rakentaminen rahoitettiin aikoinaan pääosin arpajaistuloilla, joten lipukkeet selittynevät osittain sillä, Kallio tietää.

Kyläyhdistystä on ohjeistettu perinnerakentamisen saloihin. Koistinen sanoo, ettei rakennusmateriaalina sovi käyttää perinteistä ”kakkosnelosta”, eli ohuehkoa puulankkua.

– Massiivipuuta vain on kovin vaikeaa löytää rakennustarpeisiin, hän valittelee.

Kylätalo vaatii perusteellisempien toimenpiteiden lisäksi myös pienempää pintalaittoa.

– Kaikki pienempi meinaa vain jäädä isomman alle. Esimerkiksi maalaushommia kyllä riittäisi, kyläyhdistyksen puheenjohtaja Jari Löfström pohtii.

Koski as. kyläyhdistyksessä on reilut 80 jäsentä. Yhdistysaktiivit kertovat, että jäsenistön ikähaarukka on laaja ja aktiivisuustaso korkea.

– Järjestämme vuosittain useita tapahtumia, kuten pikkujoulut, vappupiknikin ja talviriehan. Tämä vuosi on ollut tietysti poikkeuksellinen koronan takia, kyläyhdistyksen sihteeri Elina Kotilainen toteaa.

Lisäksi yhdistys järjesti viikoittaista lauantaikerhoa aina koronaepidemian puhkeamiseen saakka, ja perinne jatkunee kun koronatilanne on ohi.

– Lauantaikerhon teema on vaihteleva. Joskus kuuntelemme esitelmiä, joskus pidämme lukupiiriä. Toisinaan olemme käyneet esimerkiksi sienestämässä, Kotilainen kertailee.

– Lauantaisin kylätalon ovet ovat avoinna ja kahvipannu kuumana, Harri Koistinen lisää.

Kyläkeskuksen piirissä toimii naapuriapu-palvelu, josta on ollut hyötyä etenkin korona-aikana.

– Ajatuksena on, että paikalliset ihmiset auttavat toisiaan kykyjensä mukaan. Keväällä toimitimme yli 70-vuotiaille ruokakuljetuksia, Eero Kallio kertoo.

Kyläyhdistyksen jäsenet kokevat, että yhdistyksen perustaminen on lähentänyt paikallisia ihmisiä.

– Kylä on todellakin herännyt eloon. Tämä toimii myös hyvänä linkkinä nuoren ja vanhemman väestön välillä, Harri Koistinen tokaisee.

– Ja lapset sekä nuoret ovat todellakin olleet ilolla mukana toiminnassamme, Jari Löfström lisää.

Prosessi on kuitenkin vielä aika tavalla kesken, mitä Vihiniemen kylätaloon tulee. Kylätaloa kunnostetaan Ykkösakselin myöntämän Leader-tuen ja Kotiseutuliiton avustamana.

– Ensimmäinen tavoitteemme oli, että remontti olisi valmis talon 100-vuotisjuhliin, mutta ne juhlat olivat viime vuonna, Löfström nauraa.

– Kyllä 3–5 vuodessa päästään taas paljon pidemmälle, Koistinen uskoo.

Jätä kommentti