Helteet aiheuttavat päänvaivaa karjatiloilla – eläinten hyvinvointiin kiinnitetään erityistä huomiota

0
Vasikat eivät kestä hellettä, joten ne viettävät päivänsä Esko Nummen pihatossa, josta ne voivat halutessaan käydä ulkoilemassa. kuva: SSS/Siiri Siikarla

Viime päivien paahde on lisännyt työmäärää karjatiloilla.

– Helteen vuoksi töihin kuluu paljon enemmän aikaa kuin tavallisesti. Kuumalla säällä lehmät liikkuvat paikasta toiseen uskomattoman verkkaisesti, Esko Nummi naurahtaa.

Nummen tilalta Muurlasta löytyy niin lehmiä, hevosia, kanoja, koiria kuin kissojakin. Kuumuus on vaikuttanut kaikkiin tilan eläimiin.

Hevoset siirrettiin avoimilta laitumilta varjoisempiin metsätarhoihin. Lehmät taas viettävät päivän kuumimman ajan navetan varjossa ja laiduntavat myös yöaikaan.

– Vasikat ja varsat eivät kestä kuumuutta, joten ne ovat koko ajan sisällä. Minulla on levollisempi olo, kun tiedän, etteivät eläimet ole laitumella paahtumassa.

Lämpömittarin lukemat eivät vaikuta vain eläinten olotilaan vaan myös niiden ruokahaluun.

– Tällä säällä lehmät syövät todella huonosti. Se näkyy maidon tuotannossa ja meikäläisen tilipussissa. Kyllä tällainen helle rasittaa karjatilallisen taloutta, Nummi toteaa.

Nummen mukaan kanat ovat tilan ainoita auringonpalvojia. Ne eivät hakeudu varjoisiin paikkoihin vaan nauttivat lämmöstä.

– Vesi on ehdottomasti päivän sana. Sitä pitää olla eläimillä koko ajan saatavilla. Siitä ohjeistetaan ihan eläinsuojelulaissakin.

Samaa mieltä veden tärkeydestä on Öyrilän Isontalon lammastilan Irmeli Nurminen .

– Tärkein työvälineeni on tiskiharja, jolla puhdistan juoma-astioita. Jos lampaiden juomavesi on likaista, ne jättävät sen juomatta, Nurminen selostaa.

Noin neljäkymmentä lammasta viettää kesää Nurmisen tilalla Perniössä. Muut lampaat laiduntavat kesän ajan Salon seutulaisten viljelijöiden pelloilla.

– Viljelijöiden kanssa laidunnussopimuksia tehdessäni varmistan, että lampaille järjestyy vesihuolto. Lisäksi laitumilta pitää löytyä varjoisia paikkoja.

Suurin osa laidunmaista on luonnonmukaisia niittyjä, joiden puusto tarjoaa suojaa eläimille.

Nurmisen mukaan ohikulkijoiden ei tarvitse välttämättä huolestua, jos he näkevät lampaiden laiduntavan auringossa.

– Eläin kyllä tuntee omat tarpeensa. Joskus aurinkoinen ja tuulinen paikka saattaa olla lampaalle mukavampi kuin varjopaikka, jossa on runsaasti ötököitä.

Alkukesästä lampaat saavat suurimman osan tarvitsemastaan nesteestä syömästään ruohosta.

Kun ruoho kesään mittaan kuivuu, lampaat juovat selkeästi enemmän vettä kuin tavallisesti.

– Vesiastioita on oltava laitumella riittävän paljon. Lammas on laumaeläin, joten ne haluavat päästä juomaan samaan aikaan, Nurminen kertoo.

Jos lampaat eivät juo riittävästi, ne eivät myöskään syö tarpeeksi. Tällöin karitsoiden kasvu tyrehtyy ja uuhien imetys loppuu.

– Tavallisesti lampaat pärjäävät laitumien ruoholla koko kesän. Viime vuosina on ollut niin kuivaa, että loppukesästä on jouduttu ihmettelemään, mistä eläimille saadaan ruokaa, Nurminen sanoo.

Nurmisen lampaat keritään kahdesti vuodessa. Hyvin hoidettu villa suojelee eläintä ötököiltä sekä kuumuudelta.

– Pitkän villan kanssa laiduntaminen olisi eläimelle sietämätöntä. Keritsen lampaani huhtikuussa, jotta niille kasvaa kesäksi pieni, suojaava villa.

Nurminen pyrkii rauhoittamaan kuuman keskipäivän niin, että eläimillä olisi silloin mahdollisuus vain levätä.

Jos lampaita pitää siirtää pellolta toiselle paimenkoirien avulla, laidunsiirrot tehdään aikaisin aamulla.

Somerolainen sikatilallinen Jukka Eeva kertoo ajoittaneensa päivän työt helteen vuoksi aamupäivään.

– Näin kuuma sää heikentää työssä jaksamista ja lisää työmäärää, Eeva toteaa.

Emakot voivat saada helteellä lämpöhalvauksen, minkä vuoksi niitä viilennetään sekä suuttimilla että vesiletkulla. Lisäksi sikalan ilmastoinnit toimivat koko ajan täydellä teholla.

– Pahimmillaan lämpöhalvaus voi aiheuttaa sian kuoleman. Onneksi tähän asti viilennys on toiminut hyvin, eikä niin ole käynyt.

Emakoiden viilentäminen vedellä tekee työstä entistäkin sotkuisempaa. Eevan mukaan on kuitenkin tärkeintä, että eläimet pysyvät hengissä ja voivat hyvin.

Kuuma sää vaikuttaa myös sikojen käyttäytymiseen. Ne voivat olla tavallista levottomampia ja sotkea karsinoitaan.

– Toivon sekä eläinten että peltojen kannalta vesisadetta.

Kissat kestävät lämpöä koiria paremmin

Koiran lyhyt kuono ja ylipaino altistavat lämpöhalvaukselle.

Koirienkin lämpöhalvaukset ovat verrattain harvinaisia. Eläinlääkäri Pirkko Hämeenojan mukaan koiranomistajat ovat valveutuneita asian suhteen.

Eläinklinikka EHYT:iin tuodaan vuosittain hoitoon vain muutamia koiria lämpöhalvauksen vuoksi.

Kesäsäällä lemmikkiä ei pitäisi missään nimessä jättää autoon, sillä auto kuumenee nopeasti auringossa. Tämä voi aiheuttaa eläimelle lämpöhalvauksen.

– Asiointi voi viivästyä, ja varjo saattaa ehtiä muuttaa liiaksi paikkaa. Koska ilmastointilaitteet ovat tehokkaita, ihmisiltä unohtuu helposti, miten kuuma parkkeeratussa autossa on, Hämeenoja toteaa.

Hämeenoja suosittelee turkin ajelua kesäksi erityisesti vanhoille ja paksuturkkisille koirille.

– Se keventää koiran oloa huomattavasti.

Koiran lämpöhalvauksen oireita ovat voimakas läähätys, limakalvojen punoitus sekä ruumiinlämmön nouseminen 41 asteeseen. Lisäksi eläin saattaa oksentaa tai ripuloida.

Mikäli lämpöhalvaustila jatkuu pitkään, eläin menee tajuttomaksi ja voi pahimmassa tapauksessa menehtyä.

– Paras ensiapu lämpöhalvaukseen on jäähdyttäminen viileällä vedellä. Märkiä pyyhkeitä voi asetella eläimen vatsan alle ja pään ympärille, Hämeenoja kertoo.

Eläimen ruumiinlämpöä voi seurata mittaamalla lämpöä peräsuolesta. Kun ruumiinlämpö on laskenut 39 asteeseen, jäähdytys voidaan lopettaa.

– Lämpöhalvauksesta kärsinyt lemmikki kannattaa viedä eläinklinikalle tarkistettavaksi ja mahdollisesti tiputukseen, Hämeenoja suosittelee.

Jätä kommentti