Korona säikäytti Kiinan valtiojohdon

0

VESA JAAKOLA. Koronavirusta havaittiin ensi kerran Wuhanissa Kiinassa puolisen vuotta sitten. Aluksi viranomaiset salailivat tietoja tappavasta kulkutaudista. Kun se kuitenkin nopeasti levisi, siitä oli tiedotettava Maailman terveysjärjestölle ja muulle maailmalle.

Hengenvaaralliseksi osoittautunut kulkutauti säikäytti Kiinan valtiojohdon. Outo virus lehahti kuin mustana joutsenena vaarantamaan kaikkea sitä hyvää kehitystä, mitä idän suurvallassa on tavoiteltu vuosikymmeniä. Pieni virus uhmasi maailman vahvinta valtiovaltaa.

Kiinassa valtiovaltaa käyttää yksinoikeudella kommunistinen puolue. Sillä on korkeat ja kauaskantoiset tavoitteet kehittää Kiinasta maailmaa johtava valtio vuoteen 2049 mennessä, jolloin Kiinan kansantasavalta täyttää sata vuotta.

Valtion peruspilareina Kiinassa ovat yksityistä yritteliäisyyttä salliva suunnitelmatalous ja yhden aatteen poliittinen järjestelmä. Tuon aatteen mukaisesti rakennetaan kommunistista yhteiskuntaa onnelaksi kaikille 1 300 miljoonalle kiinalaiselle.

Valtiovallan käytöstä yksinoikeudella Kiinan kommunistijohtajilla on jo seitsemän vuosikymmenen kokemus. Kommunistipuolueen asejoukot voittivat vastustajansa 1940-luvulla käydyssä sisällissodassa. Puolueen johtajat omivat valtiovallan vuonna 1949 ja nimesivät maan Kiinan kansantasavallaksi.

Siitä lähtien kommunistipuolueen keskeisin tavoite on ollut pysyä vallassa kaikissa oloissa. Puoluejohdon haasteena on jatkuvasti, miten pitää valtava väestö sille kuuliaisina hallintoalamaisina. Keinoja on kaksi: kansan suostuttelu tai sen pakottaminen hallitsevien tahtoon – kuten kaikissa yksinvaltaisissa järjestelmissä.

Molempia keinoja on käytetty Kiinassa. Suostutteluna kansalle on uskoteltu, että kommunistinen yhteiskunta on heille ja muillekin kansoille paras kaikista vaihtoehdosta. Uskottelua on tuettu lasten, nuorten ja aikuistenkin kasvatuksella ja median propagandalla jo seitsemän vuosikymmenen ajan.

Kansaa on pakotettu hallintoalamaisiksi vuoden 1949 vallankumouksen vakauttamisvaiheissa, kulttuurivallankumouksessa 1960-luvulla ja Tiananmenin mielenosoitusten kukistamisessa vuonna 1989. Näissä pakkotoimissa käytettiin väkivaltaa niin, että satojatuhansia hallituksen vastustajia surmattiin.

Kolmen viime vuosikymmenen ajan kiinalaisia on hallittu rauhallisemmin, enimmäkseen suostuttelulla. Siinä vaikuttavinta on ollut historiallinen talouskasvu. Kiinasta on tullut maailman toiseksi suurin talous paljolti siksi, että yksityistä yritteliäisyyttä, kotimaista ja ulkomaista, on siellä sallittu. Sadat miljoonat kiinalaiset ovat nousseet köyhälistöstä keskiluokkaan.

Vuosikymmeniä jatkuneen hyvän kehityksen katkaisi äkisti koronavirus. Sen pysäyttämiseksi ryhdyttiin koviin toimiin. Tartunta-alueet eristettiin muusta maasta, määrättiin yleinen matkustuskielto, tehtaat ja kaupat suljettiin.

Seuraukset ovat olleet kohtalokkaita varsinkin talouselämälle. Ensi kerran viiteen vuosikymmeneen kansantulon kasvu pysähtyi, jopa väheni seitsemisen prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä.

Kiinassa valtiojohdon kansansuosio on paljolti talouskasvun varassa. Siksi hallitus tekee nyt kaikkensa, että päästäisiin pian aiempaan talouskehitykseen. Jos siinä onnistutaan, valtiojohto selviäsi koronakriisistä lähes pelkällä säikähdyksellä.

Kirjoittaja on emeritusdiplomaatti.

Jätä kommentti