Koronan selkä on taittunut – vai onko?

0
Koronaepidemia on Varsinais-Suomessa hellittämään päin. Kuva: SSS/Jan Sundman.

Koronaviruspandemia mullisti kevään niin maailmalla, Suomessa kuin Salon seudullakin. Touko-kesäkuussa viruksen leviäminen on kuitenkin rauhoittunut Suomessa huomattavasti.

Salossa todettiin toukokuun aikana viisi uutta koronavirustapausta, kesäkuussa ei vielä ainuttakaan. Somerolla koronatapauksia on kaikkiaan alle viisi, joten Terveyden ja hyvinvoinninlaitos (THL) ei niitä kansallisessa Koronakartassaan edes tilastoi.

Salossa on todettu yhteensä 51 koronavirustapausta. Määrä on Varsinais-Suomen toiseksi suurin Turun (179 tapausta) jälkeen. Salon seudun kunnista myös Koskella (6) on todettu yli viisi tartuntaa.

Toukokuun loppuun mennessä Varsinais-Suomessa oli todettu yhteensä 349 koronavirustapausta. Täten Turun ja Salon prosenttiosuus Varsinais-Suomen kaikista koronatartunnoista on yli 65.

Varsinais-Suomessa on raportoitu yhteensä 13 koronaviruksesta johtuvaa kuolemaa. Valtaosa menehtyneistä on kuollut ikäihmisten hoivakodeissa, ja vain kaksi kuolleista on menehtynyt sairaalahoidossa Tyksissä.

Kuvituskuva. SSS-arkisto.

Ensimmäisestä salolaistartunnasta raportointiin 11. maaliskuuta. Sen sai keski-ikäinen mies, joka oli ollut perheensä kanssa lomamatkalla Itävallan Tirolissa. THL luokitteli Tirolin epidemia-alueeksi 9. maaliskuuta.

3. huhtikuuta raportoitiin kymmenen koronatartunnan rajapyykin menneen rikki Salossa. Vain viittä päivää myöhemmin koronaan sairastuneita salolaisia oli yhteensä jo 26. Seuraavana päivänä sattui Varsinais-Suomen ensimmäinen koronaviruksesta johtunut kuolemantapaus.

Huhtikuun puoleen väliin mennessä salolaisia koronaan sairastuneita oli 37. Vappuun mennessä luku nousi 46:een.

Varsinais-Suomen tartuntahuippu oli THL:n tilastojen mukaan viikolla 15, eli huhtikuun alussa. Tällöin maakunnassa diagnosoitiin 60 uutta koronatapausta. Yhteensä viikoilla 14–16 Varsinais-Suomessa koronaan sairastui 160 ihmistä, mikä on miltei puolet maakunnan kokonaistartuntamäärästä. Vertailun vuoksi mainittakoot, että toukokuun aikana Varsinais-Suomessa todettiin vain 79 uutta koronatapausta.

Salossa Ylähengitystieoireisten hoito on keskitetty pääterveysasemalle. Kuva: SSS-arkisto.

Toukuussa epidemian leviäminen Salon seudulla hidastui. Kuten todettua, uusia raportoituja koronatapauksia varmistettiin Salossa toukokuun aikana vain viisi.

– Meillä ei ole enää epidemiaa. Perniön epidemia on ohi eikä uusia ole löytynyt, Salon terveyspalvelujen johtaja Kaisa Nissinen-Paatsamala julisti huhtikuun lopussa.

Perniön epidemialla Nissinen-Paatsamala viittaa Perniön kotihoidon piirissä sattuneisiin tartuntoihin. Huhtikuun alussa uutisoitiin, että kolme Perniön kotihoidon potilasta on saanut koronavirustartunnan. Lisäksi useita hoitajia ja heidän läheisiään oli saanut tartunnan tai altistunut sille. Epidemia saatiin taltutettua Tyksin hygieniayksikön ja Salon tartuntavastaavien yhteistyönä.

– Suorittamamme eristystoimenpiteet purivat Perniön tapauksessa, kuten muutenkin. Rajoitimme vierailuaikoja, ja onneksemme meillä oli tarpeeksi suojavarusteita, Nissinen-Paatsamala toteaa nyt kesäkuussa.

– Lisäksi keskitimme kaikki ylähengitystieoireiset ja heidän hoitonsa pääterveysasemalle. Sekin oli järkevä päätös, hän lisää.

Nissinen-Paatsamala kehuu myös hallituksen toteuttamia rajoitustoimia, joiden ansiosta viruksen leviäminen Uudeltamaalta muualle Suomeen hidastui.

– Salo on Uudenmaan rajalla, joten rajoitustoimet olivat tarpeellisia.

Terveyspalvelujen johtaja tietää, että ”toinen aalto” on virusinfektioille tyypillinen ilmiö.

– Mutta koronaviruksesta ei tiedä, se on arvaamaton, hän pohtii.

Mikäli koronatilanne pahenee, Salon kaupunki on Nissinen-Paatsamalan mukaan valmis vuorokauden kuluessa.

– Meillä on täydet valmiudet laittaa liinat uudelleen kiinni, hän lupaa.

TILASTOJEN LÄHDE: THL.

Kaupan ala on sopeutunut poikkeustilanteeseen

Koronakriisi iski kauppoihin hallituksen maaliskuisen tiedotustilaisuuden jälkeen. Suur-Seudun Osuuskaupan (SSO) yritysturvallisuuspäällikkö Paavo Hänninen muistelee asiakkaiden hamstrausinnon olleen yllätys.

– Olimme tilanteessa, jossa keskityimme varmistamaan, että hyllyissä oli asiakkaille ostettavaa. Samalla meidän oli taattava asiakkaidemme ja henkilökunnamme turvallisuus, hän kertoo.

SSO perusti heti kriisin puhjettua CMT-tiimin (Crisis Management Team), eli kriisinhallintatiimin. Sen tehtävänä on koordinoida erityistilanteen johtamista.

– Tiimi kokoontui aluksi kaksi kertaa viikossa, mutta nyt tapaamme viikkotasolla enää kerran.

SSO:n toimipisteissä on toteutettu monia turvallisuuden edistämiseen tähtääviä uudistuksia, jotka näkyvät myös asiakkaille. Niistä Hänninen mainitsee esimerkiksi suojaavat kassapleksit, turvavälitarrat lattiassa, käsidesit sisääntulojen läheisyydessä sekä pikakassojen osittaisen sulkemisen.

– Lisäksi ”kassakapulat” on poistettu ja kuittikirjoitin on käännetty asiakkaita kohden. Henkilökunta saa käyttää kasvovisiirejä niin halutessaan, mutta työhanskojen käyttö on pakollista jokaisessa työtehtävässä, Hänninen lisää.

Yritysturvallisuuspäällikkö uumoilee, että osa koronan takia suoritetuista toimista jää pysyväksi.

– Toimia arvioidaan tapauskohtaisesti ja suunnitelmallisesti, hän toteaa.

Suur-Seudun Osuuskaupan yritysturvallisuuspäällikkö Paavo Hänninen kiittelee henkilökunnan ja asiakkaiden suhtautumista poikkeuskevääseen. Kuva: SSS/Minna Määttänen.

Hänninen kehuu asiakkaiden ja henkilökunnan suhtautumista poikkeustilanteen vaatimiin määräyksiin ja ohjeistuksiin.

– Asiakkaat ovat pääsääntöisesti noudattaneet ohjeistuksia yksittäisiä tapauksia lukuun ottamatta. Ihmisten suhtautuminen tilanteeseen on ollut positiivista.

Kauppojen ohjeistus kassajonojen turvaväleistä on 1–2 metriä.

– Turvaväliohjeistuksia on noudatettu hyvin, Hänninen kiteyttää.

Monet kaupat ovat varanneet aamun ensimmäisen aukiolotunnin riskiryhmien asiointia varten. Vaikka koronatilanne on rauhoittunut, Hänninen suosittelee riskiryhmäläisten käyttävän edelleen aamun ensimmäisiä aukiolotunteja.

– Ne ovat hiljaisimpia ja täten turvallisimpia riskiryhmäläisille. Emme tietenkään kiellä asiointia muina aikoina, mutta silloin asiakas itse tekee arvion, mikä on hänelle turvallista ja mikä ei.

Kauppojen aukiolojen vapautuminen on johtanut siihen, että yleinen asiakaspaine on jakautunut tasaisemmin.

– Kyllä kauppaan voi mennä aina, kun se on auki, kunhan asiakas pitää omalta osaltaan huolta ohjeistusten noudattamisesta.

SSO ei ole erikseen suositellut käteisestä rahasta luopumista, mutta vaihtoehtoisten maksuvälineiden käyttö on silti korona-aikana korostunut.

– Tällä on tietenkin positiivisia turvallisuusvaikutuksia rahahuoltoon liittyen, Hänninen huomauttaa.

Hän uskoo, että kuluttajatkin ovat rentoutuneet, kun tietoisuus koronasta ja rajoitustoimista on lisääntynyt.

– Epidemian alkuvaiheessa asiakkaissa oli havaittavissa pientä hermostuneisuutta. Kun rajoitukset ja ohjeistukset ovat muovautuneet osaksi heidän toimintaansa, suhtautuminenkin on vapautunut.