Mäenpään syytesuojan puolesta äänesti 54, kun 121 olisi halunnut sen murtaa – eduskunta ei myöntänyt syyttämislupaa

1

Eduskunta ei myönnä syyttämislupaa kansanedustaja Juha Mäenpään (ps.) vieraslajipuheista. Luvan myöntämiseen olisi tarvittu viisi kuudesosaa annetuista äänistä.
Syytesuojan murtamista kannatettiin 121 äänellä ja sen säilyttämistä 54 äänellä. Kukaan ei äänestänyt tyhjää, ja poissa oli 24 kansanedustajaa. Syytesuojan murtamiseen olisi täytynyt saada nyt annetuista äänistä ainakin 146.
Jos syyttämislupa olisi tullut, valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen olisi nostanut Mäenpäätä vastaan syytteen kansanryhmää vastaan kiihottamisesta. Mäenpää rinnasti kesällä 2019 täysistunnossa pitämässään puheenvuorossa turvapaikanhakijat ja vieraslajit.
Koskaan aiemmin itsenäisen Suomen historiassa kansanedustajan syytesuojan murtamiseksi ei ole annettu yhtä paljon ääniä. Lähimmäksi pääsee SDP:n Kaarlo Räisäsen tapaus vuodelta 1932. Tuolloin 101 kansanedustajaa antoi suostumuksensa siihen, että Räisänen oltaisi voitu asettaa syytteeseen herjauksesta, ja 62 kansanedustajaa äänesti syytesuojan säilymisen puolesta.
Mäenpää rinnasti vuosi sitten eduskunnassa pitämässään puheenvuorossa maahanmuuton ja vieraslajien torjunnan.
– Tällä hallitusohjelmassa on yksi hyvä kirjaus. Täällä lukee: ”Tehostetaan vieraslajien torjuntaa sekä lainsäädännöllä että torjuntatoimenpiteiden rahoitusta lisäämällä”. Tämä valitettavasti lukee väärässä kohdassa, Mäenpää sanoi.

Keskusta jakautui äänestyksessä

Perussuomalaisten eduskuntaryhmästä kaikki 37 kansanedustajaa tukivat suojan säilyttämistä. Mäenpää ei saanut äänestää itseään koskevassa asiassa. Suojan säilyttämistä tukivat myös kaikki viisi kristillisdemokraattien kansanedustajaa.
Keskustasta tukea syytesuojan säilyttämiselle tuli kuudelta kansanedustajalta, kun syytesuojan murtamista kannatti 21 edustajaa. Murtamista vastustivat Hannu Hoskonen, Tuomas Kettunen, Mikko Savola, Juha Pylväs, Mikko Kärnä ja Pasi Kivisaari.
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen sanoo, että kyseessä oli jokaisen edustajan oma ratkaisu ja että hän ymmärtää molempia kantoja.
– Kun tässä on kyse rikosasiasta ja rikosoikeudellisesta asiasta, ei voi olla niin, että puolue päättää, mitä tehdään. Meidän mielestämme jokaisen kansanedustajan pitää miettiä, halutaanko sallia syyttäminen tuolla salissa tapahtuneesta asiasta vai ei. Minun mielestäni on vähän vaarallistakin, jos joku puolue linjaa tähän jotakin.
Kurvinen uskoo, että nyt ollaan eduskuntasalissa hyväksyttävän sanankäytön rajoilla.
– Tuolla pitää voida puhua aivan kaikista asioista ja pystyä kritisoimaan kaikkea, mukaan lukien maahanmuuttopolitiikkaa. Mutta kyllä mielipiteensä pitää pystyä esittämään niin, ettei tee rikosta tai loukkaa tai solvaa jotain ihmisryhmää.

Kokoomuslaisista moni oli poissa

Kokoomuksesta neljä edustajaa oli syytesuojan murtamista vastaan. He olivat Wille Rydman, Heikki Vestman, Janne Sankelo ja Janne Heikkinen. Kokoomuksen eduskuntaryhmästä 21 kannatti syytesuojan murtamista. Poissa oli 13 edustajaa, kun muista ryhmistä poissa historiallisesta äänestyksestä oli vain yksittäisiä edustajia.
Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen (kok.) piti tulosta odotetunlaisena. Hän tiesi etukäteen, että osa ryhmästä tulisi äänestämään muuta ryhmää vastaan. Taustalla oli hänen mukaansa juridinen arvio siitä, että kansanedustajan puheoikeuden pitäisi olla tässä tapauksessa loukkaamaton.
– En näe sitä takaiskuna. Suhteellisestihan keskustan eduskuntaryhmässä oli enemmän syyteluvan epäämistä kannattaneita kuin mitä meillä, Mykkänen sanoi STT:lle.
Kaikki SDP:n, vihreiden, vasemmistoliiton ja RKP:n paikalla olleet edustajat äänestivät syyttämisluvan antamisen puolesta.

Halla-ahon mielestä eduskunnan enemmistön pitäisi hävetä

Syytesuojan murtamisella oli lopulta vahva kannatus, vaikka vaadittavaa yli viiden kuudesosan määräenemmistöä ei syntynytkään.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi äänestyksen jälkeen, että eduskunnan enemmistön pitäisi hävetä. Hänen tulkintansa mukaan kyse oli siitä, että oikeuslaitos yritettiin valjastaa poliittisten päämäärien ajamiseen.
– Edustaja Mäenpää oli tämän puidun puheenvuoron esittäessään ollut kansanedustajana reilun kuukauden eikä varmaankaan ollut täysin perehtynyt siihen, missä kulkevat sovinnaisuuden rajat tässä talossa, mutta se ei poista sitä, että tässä pyrittiin juridisoimaan politiikkaa ja käyttämään oikeuslaitosta poliittisten vastustajien kurmottamiseen ja se on kyllä häpeällistä.
Mäenpää itse arvioi, että äänestyksessä kyse oli myös sananvapaudesta.
– Suomessa on minun mielestäni pyritty rajoittamaan ihmisten sanavapautta ja ehkä se on tietyllä lailla kohdistunut poliittisesti konservatiiviseen arvomaailmaan. Päivi Räsänen (kd.) on ollut samanlaisessa myllytyksessä, Mäenpää sanoi äänestyksen jälkeen.
SDP:n pitkäaikainen vaikuttaja, kansanedustaja Erkki Tuomioja muistutti, että kiihottaminen kansanryhmää vastaan on edelleen rikos.
– Siitä joutuu oikeudessa vastaamaan jokainen, joka siihen syyllistyy. Ainoan poikkeuksen tekee tämä paikka (eduskunta), jossa on perussuomalaisten eduskuntaryhmä antamassa syytesuojaa.
Hän uskoo, että muissa eduskuntaryhmissä suhtaudutaan kielenkäyttöön vastedes vakavammin ja myös puhemies puuttuu kielenkäyttöön.
– Olen pitkään ollut hyvin huolissani siitä, että kynnys käyttää täysin sopimatonta ja loukkaavaa, herjaavaa kielenkäyttöä, vihapuhetta on madaltunut. Sille on annettu salonkikelpoisuus, Tuomioja sanoo ja viittaa myös sosiaalisen median keskusteluihin.

Syyteoikeuden puuttuminen tarkoittaa raukeamista

Kansanedustajat eivät ottaneet kantaa Mäenpään syyllisyyteen, vaan ainoastaan syyttämisluvan antamiseen valtakunnansyyttäjälle. ValtakunnansyyttäjäToiviainen oli kertonut, että hän syyttäisi Mäenpäätä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, jos syyttämislupa annettaisiin.
Toiviaisen mukaan juttu raukeaa, jos syyteoikeutta ei ole. Hän kommentoi asiaa STT:lle viikolla ennen äänestystä.
– Jos eduskunta ei anna syytelupaa, juttu päättyy syyttäjänlaitoksessa päätökseeni syyttämättä jättämisestä. Peruste tälle päätökselle on syyteoikeuden puuttuminen, Toiviainen kertoo.
– Kuten yleisesti on tiedossa, näitähän on kovin harvakseltaan ollut Suomessa, niin itsekään en ole aiemmin ollut tässä tilanteessa. Mutta oletan, että eduskunta tekee minulle virallisen ilmoituksen, että näin käy.

https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/julkaisut/Documents/ekj_2+2011.pdf

STT

Kuvat:

1
Jätä kommentti

1 Comment threads
0 Thread replies
0 Followers
 
Most reacted comment
Hottest comment thread
1 Comment authors
Olli P.

Demokratian voitto.