Mansikkatiloilla on täysi hööki päällä – helle uhkaa satoa

0
Hästön Maatilalla on parhaillaan satakunta poimijaa töissä. Työtä pyritään tekemään vuoroissa, jotta poimijat ehtivät levätä riittävästi.

Mansikan pääsatokausi alkoi Salon seudulla tänä vuonna poikkeuksellisissa oloissa.

Koronaviruksen takia tilat ovat joutuneet jännittämään maaliskuusta asti, saadaanko pelloille ulkomaista kausityövoimaa.

Työntekijöitä on saapunut Suomeen tipoittain ja monelle tilalle viime tipassa, koska alkukesän helle on kypsyttänyt mansikkaa ennen näkemättömällä vauhdilla.

– Me saimme Ukrainasta 62 työntekijää aivan viime tipassa. Kotimaisia työntekijöitä on ollut maaliskuusta asti, ja lisää on haalittu mistä vain on saatu, Krista Eriksson Hästön Maatila Oy:stä kertoo.

Erikssoneilla on ollut vuosittain satakunta kausityöntekijää, joista suuri osa vanhoja tuttuja Valko-Venäjältä ja Ukrainasta. Nyt tilalle on pitänyt löytää uusia ja suomalaisiakin.

– Osa kotimaisista työntekijöistä on jo lähtenyt pois, koska heidän lomautuksensa on loppunut. Yrittäjiäkin on palannut takaisin omiin töihinsä, kun tilanne alkaa normalisoitumaan.

Erikssonin mukaan tilanne tilalla on nyt hyvä, ja porukkaa on riittävästi poimintaan. Mansikkaa Hästön Maatilalla kasvaa noin 20 hehtaaria.

– Ylimääräistä energiaa nämä järjestelyt ovat tietysti vieneet paljon, ja jännitystä on ollut, Krista Eriksson sanoo.

Suomessa asuva Linda Hamoonga sekä virolaiset Katrin Nômm, Pia Sepman, Pille Truup ja Liina Valt ovat ensi kertaa poimimassa marjoja Hästössä. Viisikko oli saanut tietää työpaikasta Facebookin kautta poimijalta, joka oli ollut tilalla aiemminkin. Työ on naisten mielestä kovaa, mutta ilma hieno. – Hyvää kunto- ja kieliharjoitusta, poimijat vitsailivat.

Halikossa toimivan Meisalan Marjan yrittäjällä Janne Saariolla on parikymmentä työntekijää Ukrainasta ja kymmenen suomalaista.

– Työntekijöitä on tullut tipoittain ja meidän kannaltamme myöhässä. Olemme poimineet mansikkaa jo äitienpäivästä asti, ensin kasvihuoneesta, sitten harson alta ja sitten avomaalta varhaisia lajikkeita, Saario kertoo.

Kausityöntekijöiden määrä on Meisalan Marjalla kutakuinkin normaali. Helteiden takia sato kypsyy kuitenkin niin kovalla vauhdilla, että tekijöitä pitäisi olla enemmän.

– Mahdotonta sanoa vielä, jääkö jotain poimimatta. Lähipäivät ratkaisevat sen, Saario sanoo.

Mansikan jälkeen Meisalan kausityöntekijät jatkavat vadelmien poiminnalla, ja tekemistä riittää sen jälkeenkin.

– Istutuksiakin on vielä tekemättä. Puuhaa on älytön määrä, yrittäjä myöntää.

Perttelissä toimivalla Ylitalon tilalla on ollut aikaisempina vuosina parikymmentä ulkomaista kausityöntekijää Venäjältä, Virosta ja Ukrainasta. Lisäksi pelloille on tullut Suomessa asuvia venäläisiä.

– Tämä kesä koitetaan viedä läpi kotimaisin voimin, vaikka tehokkuus ei välttämättä ole yhtä hyvä. Meillä on kymmenkunta poimijaa. Viime vuonna suomalaisia ei tainnut olla yhtään, Ismo Räty Ylitalon tilalta kertoo.

Tilalla on mansikkaa runsaan neljän hehtaarin alueella. Pinta-alaa ei ollut mahdollista pienentää enää keväällä, koska taimet oli tilattu jo syksyllä.

Helteiden takia mansikkaa on pitänyt kastella yötä myöten, eikä mikään vesi tahdo estää kuivuutta.

– Materiaalia on kovasti nyt pellossa. Jos saadaan vain riittävästi vettä pelloille, parhailla lohkoilla tulee varmasti hyvä sato, Räty arvioi.

Ukrainasta tullut Natalia Shevchenko poimii mansikoita Kovamäen tilalla Perniössä.

Perniöläisen Kovamäen tilan pelloilla on mansikkaa vain puoli hehtaaria, mutta tilalla kasvaa hernettä kymmenellä hehtaarilla ja avomaankurkkua 7,5 hehtaarilla. Niiden korjuussa kausityöntekijöillä riittää tekemistä elokuun loppuun asti.

– Olen saanut noin 20 työntekijää Ukrainasta. Muutama on jäänyt ilman viisumia, mutta näiden kanssa pärjätään nyt. Määrä on suunnilleen sama kuin aikaisempina vuosina, Sami Salmelin kertoo.

Tilan isäntä on huolissaan herneen sadosta, koska helteet ovat kuivattaneet peltoja.

Hedelmän- ja marjanviljelijäin liiton toiminnanjohtaja Miika Ilomäki sanoo, että Suomen marjatiloille on saatu suhteellisen hyvin työvoimaa kevään koronaongelmista huolimatta.

– Ei sataprosenttisesti, mutta niin, että poimintatyöt saadaan todennäköisesti tehdyksi. Työvoimapula näkyy tiloilla varmasti niin, että nyt keskitytään poimintaan ja kiireettömämmät huoltotyöt jätetään syksyyn. Tärkeintä on nyt saada marjaa myyntiin.

Ilomäki muistuttaa, että tilanne vaihtelee tiloittain ja alueittain. Marjatiloja on Suomessa noin 1 500, ja melkein 80 prosenttia kausityövoimasta on tiloille tuttua, vuodesta toiseen töihin tulevaa porukkaa.

– Esimerkiksi Venäjän rajat ovat nyt kiinni, ja kausityöntekijät eivät ole saaneet työviisumeita. Niillä tiloilla, joissa työntekijät ovat tulleet Venäjältä, on nyt ongelmia, hän myöntää.

 

Esa Rannikko tulee muistamaan vuoden 2020

– 2020 on vuosi, jota meikäläinen ei tule unohtamaan. Kaikki ääri-ilmiöt on koettu. Henkinen kantti on ollut tänä vuonna hyvässä testissä, mutta jollain lailla me taistelemme tästäkin läpi, halikkolaisen Rannikon Puutarhan yrittäjä Esa Rannikko puuskahtaa.

Rannikko kävelee pellon laitaa, vastailee toimittajan kysymyksiin ja hihkaisee välillä työntekijöilleen ohjeita suomeksi ja englanniksi.

Rannikon Puutarhalla on 90 hehtaaria mansikkaa, jota helle kypsyttää ja kuivattaa vauhdilla. Poimijat noukkivat satoa talteen aamuisin ja iltaisin ja pitävät päivällä kuumimman ajan siestaa. Kastelu pyörii ympäri vuorokauden, samoin toimitukset.

– Työntekijöiden on pakko levätä ja pitää vapaapäivänsä, etteivät he ala tipahdella. Peli on hirmuisen raakaa myös työntekijöille, Rannikko sanoo.

Puutarhalla oli viime torstaina töissä noin 300 kausityöntekijää. Perjantaina määrä kasvoi noin 30:lla.

Esa Rannikon mukaan oikea määrä työntekijöitä olisi 500, koska toiminta laajenee vuosi vuodelta.

– Tämä on hallitsematon kaaos, koska väkeä on liian vähän ja joukossa on paljon uusia työntekijöitä. Otamme lisää suomalaisia poimijoita. Kaikille töitä on, ketkä töitä haluavat tehdä, hän sanoo.

Esa Rannikon mukaan puutarhan työntekijöiden yleisimmät kansalaisuudet ovat tänä vuonna Ukraina, Suomi ja Vietnam.

Isäntä nimittää joukkojaan ”rampajoukkueeksi”, koska väkeä on liian vähän ja osa uusia ja kokemattomia.

– Ongelma on uusien ihmisten sisäänajo. Emme ole pystyneet perehdyttämään kaikkia riittävästi, koska aika ei yksinkertaisesti riitä, Rannikko harmittelee.

Mansikan satokausi näyttäisi jäävän helteiden takia lyhyeksi. Esa Rannikko on pyrkinyt helpottamaan tilannetta aloittamalla itsepoiminnan normaalia aikaisemmin.

– Koitamme saada itse poimivista apua ja tukea siihen, että saataisiin sato talteen.

Rannikko on toivonut, että helteet loppuisivat ja keli normalisoituisi. Silloin mansikkasadosta suurempi osa pelastuisi.

– Ennuste on, että kokonaissato putoaa helteiden takia. Todennäköisesti tulemme tekemään todella heikon tuloksen tästä kaudesta. Pääsisi edes omilleen, hän toivoo.

Jätä kommentti