Perustuslakivaliokunta puoltaa syyttämisluvan antamista perussuomalaisten kansanedustaja Mäenpään vieraslajipuheista – ”Puhe on pidetty ja piste”, Mäenpää sanoo

10

Perustuslakivaliokunta puoltaa mietinnössään syyttämisluvan antamista valtakunnansyyttäjälle kansanedustaja Juha Mäenpään (ps.) eduskunnan suuressa salissa pitämästä vieraslajipuheenvuorosta.
Perustuslakivaliokunta turvautui keskiviikkona antamassaan mietinnössä harvinaiseen äänestyspäätökseen, kun se punnitsi pitäisikö valtakunnansyyttäjälle antaa syyttämislupa. Äänet jakaantuivat 12-5.
Valiokunnan mietintöön jätettiin vastalause, jossa ehdotetaan, ettei valiokunta puoltaisi suostumuksen antamista. Vastalauseen takana ovat kokoomuksen kansanedustajat Wille Rydman sekä Heikki Vestman sekä perussuomalaisten kansanedustajat Olli Immonen, Sakari Puisto ja Jukka Mäkynen.
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) kuitenkin painotti, että kysymys ei perustuslakivaliokunnassa politisoitunut, ja myös vastalause on oikeudellisesti perusteltu. Hänen mukaansa kantoja yritettiin viimeiseen saakka sovitella yhteen ja kumpaan tahansa johtopäätökseen olisi voinut perustellusti päätyä. Ojala-Niemelä sanoi, ettei hän pelkää äänestyspäätöstä, ja se voi tulla tämäntyyppisissä asioissa kysymykseen.
– En allekirjoita sitä, että kysymys olisi politisoitunut, vaan tämä oli aidosti vaikea kysymys. Teimme harkintaa ja punnintaa molempien näkökantojen puolesta ja vastaan, hän sanoi tiedotustilaisuudessa.
Ojala-Niemelän mukaan vasta viime päivinä alkoi näyttää siltä, että yksimielisyyttä ei löydy.

Valtakunnansyyttäjä nostaa syytteen, jos saa siihen luvan

Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen on pyytänyt eduskunnalta suostumusta asettaa kansanedustaja Mäenpää syytteeseen tämän eduskunnassa lausumien mielipiteiden takia.
Mäenpää rinnasti eduskunnan täysistunnossa viime vuoden kesäkuussa pitämässään puheenvuorossa turvapaikanhakijat ja vieraslajit. Koska kyse on kansanedustajan valtiopäivillä esittämästä mielipiteestä, edellyttää syytteen nostaminen tai syyttämättä jättämistä koskevan päätöksen tekeminen eduskunnan viiden kuudesosan enemmistöllä antamaa suostumusta.
Eduskunta päättää perustuslakivaliokunnan mietinnön perusteella, voidaanko syytesuoja murtaa vai ei.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmällä on 38 kansanedustajaa, eli puolueen eduskuntaryhmä pystyy yksin estämään suostumuksen antamisen.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio sanoo tekstiviestitse STT:lle, että perussuomalaiset aikovat äänestää syyttämislupaa vastaan. Hänen mukaansa päätös on kuitenkin jokaisen oma, eli ryhmäkuria ei ole.
Kokoomuksen Rydman ei vielä tässä vaiheessa kommentoinut sitä, miten kokoomus aikoo äänestää. Perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtajana toimiva kokoomuksen Antti Häkkänen oli valiokunnan enemmistön takana, ei vastalauseen.
Rydman sanoo kokoomuksessa lähtökohtana olevan, ettei puoluepoliittisia asioita sotketa perustuslakivaliokunnan toimintaan, ja se toimii myös toiseen suuntaan.
– Varmaankin eduskuntaryhmät käyvät sisäisesti keskustelua, että onko heillä jonkinlaista yhteistä näkökulmaa tähän asiaan vai suorittavatko edustajat henkilökohtaista harkintaa, että miten äänestyksessä toimitaan, Rydman sanoi.
Mäenpään viime kesäkuun puheenvuorosta tehtiin Helsingin poliisille neljä rikosilmoitusta. Esitutkinnan jälkeen poliisi katsoi, että on syytä epäillä Mäenpään syyllistyneen kiihottamiseen kansanryhmää vastaan ja toimitti asian syyttäjälle syyteharkintaa varten. Kun valtakunnansyyttäjä Toiviainen pyysi tämän vuoden tammikuussa syyttämislupaa, hän totesi, että vaikka eduskunta antaisikin suostumuksensa, ei tämä vielä tarkoita sitä, että hän asettaisi Mäenpään syytteeseen. Hän on kuitenkin sittemmin ilmoittanut perustuslakivaliokunnalle, että hän aikoo nostaa syytteen, jos saa siihen luvan.

”Puhe on pidetty ja piste”

Juha Mäenpää sanoo, että yrittää jatkossa käyttää tarkempia sanavalintoja. Hän ei ota suoraan kantaa siihen, seisooko edelleen sanojensa takana ja oliko pidetty puheenvuoro järkevä.
– Ehkä tämä (puheenvuoro) antoi liikaa tulkinnanvapauksia. Olen edelleen sitä mieltä, että en maininnut mitään kansanryhmää.
Hän ei myöskään suoraan vastaa kysymykseen siitä, rinnastiko hän turvapaikanhakijat vieraslajeihin, mutta myöntää, että sen voi niin tulkita.
– Puhe on pidetty ja piste, hän sanoo.
Muutoin Mäenpää sanoo, että seuraavaksi hän odottaa eduskunnan äänestystulosta. Eduskunnan on tarkoitus äänestää asiasta ensi viikon keskiviikkona.
Vastalauseen mukaan eduskunnan omat kurinpitotoimet riittävät

Valiokunnan enemmistön ja vastalauseen takana olevien edustajien näkökulmat erosivat muun muassa siinä, kuinka suoraviivaisesti Mäenpää rinnasti turvapaikanhakijat vieraslajeihin. Rydman sanoi, ettei Mäenpään puheenvuoro varmasti täytä vakaan ja arvokkaan käyttäytymisen kriteeriä, mutta sitä ei suoraviivaisesti voi pitää myöskään kiihottamisena kansanryhmää vastaa.
– Vaan tämä mahdollinen kiihottaminen muodostui tällaisen assosiatiivisen yhteyden kautta, hän sanoi.
Rydmanin mukaan vastalauseen jättäneet katsoivatkin, että eduskunnan omat sisäiset kurinpitomenettelyt ovat tällaisessa tapauksessa riittäviä. Vastalauseessa todetaan, että viime vuonna kesäkuun lopussa puhemiehistön aloitteesta eduskunnassa järjestettiin erityinen keskustelu Mäenpään puheenvuoron takia.
– Eduskunnan puhemies on kiinnittänyt Mäenpään huomiota perustuslaissa säädettyyn vakaan ja arvokkaan käyttäytymisen vaatimukseen. Mäenpään puheenvuoro ja toiminta on tullut siten käsitellyksi eduskunnan sisäisessä kurinpitomenettelyssä, vastalauseessa katsotaan.
Ojala-Niemelän mukaan valiokunnan enemmistö näki assosiaation suoraviivaisemmin. Hänen mukaansa valiokunnan enemmistö katsoi, että Mäenpään puheenvuoro oli ihmisarvon alentamista tai loukkaamista.
Syyttämislupa eduskunnassa vain kolme kertaa aiemmin itsenäisyyden aikana

Perustuslakivaliokunta oli syyttämislupaa koskevan päätöksen käsittelyssä harvinaisen tilanteen edessä. Ojala-Niemelä sanoi, että Suomen itsenäisyyden aikana aiempia tapauksia on vain kolme – vuosilta 1932, 1947 ja 1979.
– Nämäkään eivät olleet suoranaisesti verrattavissa tähän kyseessä olevaan tapaukseen, hän sanoi.
Rydman lisäksi sanoi, ettei nykyisen perustuslain aikana syyttämislupaa ole kertaakaan pyydetty. Aiempaa lausuntokäytäntöä on siis vähän, mutta se on Rydmanin mukaan myös ristiriitaista.
Vaikeuskerrointa lisäsi se, että perustuslaki tai eduskunnan työjärjestys eivät sisällä erityisiä säännöksiä syyttämispyynnön käsittelystä eduskunnassa.
Ojala-Niemelän mukaan eduskunta ei ole itsenäisyyden aikana kertaakaan hyväksynyt pyyntöä asettaa kansanedustajaa syytteeseen edustajan valtiopäivillä esittämien mielipiteiden takia.

”Eduskunta ei tutki syyllisyyskysymystä”

Perustuslakivaliokunta korostaa mietinnössään, ettei syyttämisluvan myöntämisessä ole kysymys kansanedustajan syyllisyyden vahvistavasta lausumasta. Eduskunta ei tutki syyllisyyskysymystä eli sitä, onko syyttämislupaa koskevassa pyynnössä tarkoitettu teko luettava edustajan syyksi rikoksena, mietinnössä todetaan.
Myös mahdolliset teon tahallisuuteen liittyvät kysymykset jäävät syyttämislupaa koskevan arvioinnin ulkopuolelle, mietinnössä sanotaan.
Valiokunta korostaa poliittisen sananvapauden merkitystä ja kansanedustajan puhevapauden laajuutta. Kuitenkin myös tähän vapauteen voidaan kohdistaa rajoituksia niin ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännön kuin perustuslakivaliokunnan aiemman tulkintakäytännön perusteella.
– Parlamentaarista immuniteettia ei ole tarkoitettu ulotettavaksi rikollisen toiminnan suojaksi, perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Ojala-Niemelä sanoi.
Perustuslakivaliokunnan mielestä perustuslaissa turvattua kansanedustajan koskemattomuutta ja puhevapautta ei ole tarkoitettu siihen, että eduskunnan valtiopäivätoimintaa käytettäisiin ihmisarvon ja yhdenvertaisuuden loukkauksiin.

STT

Kuvat:

10
Jätä kommentti

3 Comment threads
7 Thread replies
0 Followers
 
Most reacted comment
Hottest comment thread
3 Comment authors
pertti

Erinomaista touhua Valtakunnansyyttäjältä. Eikö millään muulla tavoin voi tuoda pätemistään esille ja kuluttaa yhteiskunnan voimia ja varoja. Aikamoista teatteria.
Sillä ei ole pienintäkään mahdollisuutta mennä läpi eduskunnassa.

Tapani

Erittäin hyvä päätös. Kuka suinkin vastustaa tätä päätöstä, hyväksyy rasismin ja vastustaa ihmisoikeuksia. Ei yksikään sivistynyt ihminen voi hyväksyä Mäenpään puheita.

Pertti

Kysymys ei ole siitä hyväksyykö. Kysymys on kokonaan ajankäyttö ja talouskysymys.

Syyttäjillä ei ole mitään kunnollista velvoitetta syyttäessään, että sillä on läpimenomahdollisuuksia. Kuluu rahaa, tuomioistuimen aikaa, tuomareiden palkkoja ja rikastutetaan suotta kallispalkkaisia asianajajia.

Jos syyttäjillä olisi joku velvoite ajaa sellaisia asioita, jotka johtavat johonkin päätökseen ja tuomioon, saisi tuomareita vähentää ja menoista voisi leikata noin 30 prosenttia pois.

Kyllä pitää olla muunlainenkin tapa tuoda tällaiset asiat esille. Tämä on kokonaan rahankäyttö- sekä ajanhaaskauskysymys.

Tapani

Eli ilmeisesti mielestäsi Suomen lakia rikkovien ei pidä joutua vastuuseen rahan takia? Kyllä Suomen yhteiskunnassa on melko selkeät lait. Millä muulla lailla tulkitaan, onko lakia rikottu?

Mäenpään puhe oli selkeästi rasistinen. Sitä asiaa ei kukaan voi kiistää. On naivia ja absurdia ja oikeusvaltion periaatteiden vastaista välttää oikeuden toteutumista kustannusten takia. Tässähän selviää, ketkä politiikoista hyväksyvät vihapuheet ja kansanryhmää vastaan kiihottamisen (rasismin).

Pertti

Kaikkien ihmisten täytyy joutua vastuuseen teoistaan. Tässä nimenomaisessa tapauksessa ei ole pienintäkään mahdollisuutta mennä läpi niin, että kyseinen herra joutuisi vastuuseen puheistaan. Tämän tietää syyttäjä sekä kaikki, jotka seuraavat ja ottavat kantaa asoihin.

Suomen valtio on maksanut valtavia summia syytetyille henkilöille, joita ei ole tuomittu todisteiden puutteessa. Tai ovat olleet syyttömiä. Aikaa on käytetty valtavan paljon ilman oikeita todisteita ja tuomioistuinten aikaa sekä rahaa. Syyttäjillä ei ole mitään taloudellista vastuuta tekemisistään.

Kirjoittaja ei tunnu olevan asioista perillä. Pitää olla edes pieni mahdollisuus tuomioon, tässä tapauksessa sitä ei ole lainkaan.

Tapani

Kukahan sen päättää objektiivisesti, milloin syytteellä on mahdollisuus mennä läpi? Suomessa on toimiva oikeuslaitos, tuollaiset korvausjutut ovat näitä hevosmiesten tietotoimiston puheita. Harvinaisen tietämätöntä puhetta täysin mutu-pohjalta, joka ei perustu tietoon.

Tässä tapauksessa kyse on eduskunnasta, ei oikeuslaitoksesta. Tapaus ei mene oikeuteen ilman eduskunnan päätöstä.

Mistähän edellinen kirjoittaja hakee tietonsa? Hänen mukaansa syytteitä ei pidä nostaa ilman varmaa läpimenoa. Ei Suomen oikeuslaitos niin toimi, täysin asioista tietämätöntä kirjoittelua.

Ehkä kannattaisi tutustua oikeusvaltiokäsitteeseen?

Pertti

Täällä tämä tyhmä jälleen. Eduskunnasta tarvitaan 5/6 enemmistön päätös, jotta kyseinen syyte menee oikeuteen. Tämä tyhmä uskoo, että sitä 5/6 osan enemmistöä ei tule. Joten sen tiesi myös syyttäjä, haaskaa ihmisten aikaa sekä rahaa.

Suomi on joutunut maksamaan monille syytetyille korvauksia hatarien syytteiden takia. Viimeksi oli isompi summa Auerille. Vahinkoja sattuu hevosmiehillekin, mutta jokin vastuu pitää olla.

Kyllä syyttäjältä voidaan vaatia osaamista ja ymmärrystä, mikä riittää tuomioon. Nämä tiedot on kaikki mediassa, jos on sellaiset silmälasit, että näkee ja ymmärtää.

Tapani

Kuten sanottua, tietosi on vailla mitään tietopohjaa. Annahan tutkittua tietoa, kuinka paljon valtio maksaa vuosittain korvauksia? Ilman mitään mutu-juttuja. Luotan paljon enemmän syyttäjien osaamiseen kuin tällaisin kirjoittajiin, joilla ei ole kokonaisvaltaista ymmärrystä koko asiasta. Tapauksessa on kysymys siitä, mikä on hyväksyttävää ja mikä ei. Suomessa on laki määrittänyt melko tarkkaan rangaistavat teot. Mikä ihme tässä on niin monimutkaista? Mäenpää ei tulisi ikinä saamaan mitään korvauksia, jos asia menee oikeuteen, ja hän voittaa sen (korkeintaan valtio maksaa asianajajan palkkion). Tärkeintä on, että laki toteutuu, ei mitkään marginaaliset korvaukset. Et vastannut kysymykseeni, kuka määrittelisi etukäteen objektiivisesti, mitkä asiat viedään oikeuteen? Kuka maksaisi?… Lue lisää »

Pertti

Mäenpää ei joudu oikeuteen. Tässä tämä pointti juuri on. Jos häntä syytetään, ei hän saa mitään korvauksia. Ei niin tyhmää olekaan, että niin luulisi.

Syyttäjä haaskaa aikaa ja rahaa, kun tietää itse, ettei Mäenpää joudu oikeuteen. Siitä huolimatta hän syyttää. Saisi itse maksaa kulut.

Lopetan tähän tämän aiheen. Uskon kyllä monien ymmärtävän, mitä kirjoituksillani olen kirjoittanut.

Lasse Reunanen / Salo

Harhaiseksi lainsäädäntömme menee mikäli sanavalintoja aletaan oikeudessa kahlitsemaan. Selväähän tulisi olla, että perustuslakikin sellaisenaan on kokonaisuudessa muutettavissa mikäli kansan riittävä enemmistö sitä haluaa. Selvää myös, että nykyisiä lakeja muutettaessa ei heppoiset heitot läpi mene ja niistä sanomisista jokainen vastaa oman ymmärryksensä julki antamalla. Ei hatarien käsitysten vastustaminenkaan saisi massiiviseksi syyttelyksi muodostua.