Värikäs viisimetrinen rantapallo ilahduttaa kulkijoita Salon Urheilupuistossa uimahallin pihalla. Se on espoolaisen kuvanveistäjä Pekka Jylhän teos Ilo, joka paljastettiin uimahallin laajennuksen ja peruskorjauksen valmistuttua vuonna 2007.

–  Ilo on työ, josta julkisten teosten tekemiseni sai vauhtia. Sillä oli ratkaiseva merkitys, Jylhä sanoo.

Hänen suunnittelemiaan julkisia teoksia on kymmenittäin eri puolilla Suomea ja muutama myös ulkomailla.

Salon kaupungin taidehankintatyöryhmä pyysi Jylhältä ehdotusta taideteoksesta uudistetun uimahallin edustalle, kun tämä oli tehnyt hallin sisälle kuutta ilmapalloa kuvaavan Maailman ruiskumaalatusta pronssista.

– En millään meinannut keksiä aihetta. Omat lapseni leikkivät siihen aikaan rantapallolla ja tajusin, että siinähän se on! Ideointi on joskus vaikeaa, vaikka monesti idea on ihan lähellä. Silloinkin se löytyi jaloista, Jylhä nauraa.

Tikkataulutehtaasta Lempäälässä muistuttava My way on maalattua ja lehtikullattua pronssia.

Ilo lunastaa nimensä, sillä sen nähdessään voi vain hymyillä. Samoin käy monien muiden Jylhän teosten kanssa. Kun tulevaa näkymää aavistamatta ajelee Lempäälässä liikenneympyrään, riemastuu sen keskellä olevasta tikkataulusta, jossa on pystyssä viisi tikkaa.

– Taideteoksen kohtaaminen saa mielellään nostaa katsojan jalat maasta ilmaan. Arki on raskasta, joten sitä on hyvä keventää.

My way -niminen teos syntyi Lempäälään vuonna 2012. Vuodesta 1947 kunnassa toiminut Piippo Oy oli siirtymässä Tampereelle ja halusi lahjoittaa kunnalle vanhan tehdasrakennuksen lisäksi julkisen taideteoksen.

–  Antti Piippo soitti ja kysyi olisinko kiinnostunut suunnittelemaan sen, Jylhä muistelee.

Aihe nousi Piippo Oy:n historiasta, sillä tehdas oli valmistanut tikkoja ja tikkatauluja. Teoksessa on kiveä sekä kullattua ja maalattua pronssia.

Hyvän tuulen ulkoveistoksiin kuuluu myös Jyväskylässä sijaitseva Puutarhurin taivas, jonka Jylhä suunnitteli vanhalle kauppapuutarha-alueelle vuonna 2014 rakentuneelle asuntomessualueelle. Siinä sininen kastelukannu nököttää mullasta ylös puskevan porkkanan vieressä.

Jyväskylässä sijaitsee Puutarhurin taivas.

Pekka Jylhä on käyttänyt monissa ulkoveistoksissaan väriä. Leikkisään tuotantoon sopii raisu värimaailma.

– Värit antavat teokselle voimaa. Värien käyttö tuli tutuksi piirtämisen ja maalaamisen vuosina, kuvanveistäjä huomauttaa.

Piirtämisen lahja ilmeni hänessä jo lapsena: pikku-Pekka piirsi ahkerasti kotikulmillaan Toholammilla Lestijoen mutkia ja kyläkaupan asiakkaita.

– Aina välillä sain kaupan käärepaperiin piirtämistäni muotokuvista 50 penniä.

Pekka Jylhä suunnittelee teoksensa piirroksin ja pienoismallein. – Piirrokset siirretään tietokoneelle ja vektoroidaan. Insinöörit tekevät laskelmat, joiden mukaan osat leikataan, hitsataan, kasataan ja maalataan.

Jylhä päätyi Savonlinnan taidelukion kautta taideteolliseen korkeakouluun Helsinkiin.

– Niinä aikoina ihastuin kuvanveistoon. Jatkoin taideakatemiaan ja sieltä vielä Tukholman taidekorkeakouluun.

Tukholman vuodet olivat miehen uran kannalta tärkeitä.

– Ruotsissa oli kansainvälisyyttä ja modernimpi ote tekemiseen. Siihen aikaan kuvanveisto oli Suomessa aika harmaata ja julkiset teokset pronssipainotteisia. Minulle sanottiin, että on katastrofi maalata pronssia, Jylhä hymähtää ja sanoo löytäneensä Salossa oman värimaailmansa.

Ilo on ensimmäinen maalatuista ulkoveistoksistani.

Riemua tuottavien töiden rinnalla Jylhä on tehnyt henkeä salpaavan kauniita veistoksia. Yksi niistä on Siilinjärvellä moottoritien halkoman kallion toisella laidalla kulkijoita 22 metrin korkeudessa katseleva Ilmestys. Kolmemetrinen kauris on tehty ruostumattomasta teräksestä ja kullattu. Yöaikaan teos valaistaan. Vuonna 2000 paljastetusta teoksesta vaikuttuneet ihmiset intoutuvat toisinaan soittamaan tai lähettämään ihailijasähköpostia taiteilijalle.

– Onhan se kivaa, että reagoivat, jos ovat kokeneet teoksen merkityksellisenä.

Jylhä pitää teosta onnistuneena, kun se tuo esille uusia asioita tai saa miettimään vanhoja asioita uudella tavalla.

– Julkinen taide on siitä kivaa, ettei sitä nähdäkseen tarvitse ostaa lippuja. Elämyksen kohtaa aidossa ympäristössä etsimättä sitä mistään.

Helsingistä uuden lastensairaalan pihalta löytyy Jylhän tekemä 3,5-metrinen ruusumaljakko Vita Nuova, jonka sijoitusyhtiö Capman tilasi vuonna 2002 pääkonttorinsa pihalle. Yhtiö lahjoitti sen lastensairaalalle muutettuaan muualle.

Eduskuntatalon suuren valiokunnan istuntosalin kattoon ripustettiin vuonna 2006 valtava kristallityö Ikkuna taivaaseen.

– Kristalli vallan symbolina sopii hyvin eduskuntataloon. Materiaalina se tulee hyvin esille salissa, jonka lattia ja katto ovat tammea.

Tuusulassa paljastettiin alkukuusta yhdeksän metriä korkea Aurinkosilta, jossa kymmenmetrinen auringonkukka valaisee kulkijoita aurinkopaneelin tuottamalla energialla.

– Asuntomessualueella on käytetty uusiutuvia energiamuotoja, ja Tuusulan kunta innostui ehdotuksestani. Olen kehitellyt aurinkoenergialla toimivaa teosta jo Kekkosen muistomerkin ajoista lähtien.

Jylhä voitti Presidentti Urho Kekkosen muistomerkin toteutuksesta käydyn kilpailun. Halikko Worksissä valmistettu Lähde paljastettiin Finlandia-talon puistossa Helsingissä vuonna 2000.

Jylhä etenee töitä suunnitellessaan piirroksin ja pienoismallein. Hän muistuttaa, että muodon täytyy toimia; teos on pystyttävä toteuttamaan ja sen on kestettävä.

– Piirrän tarkkoja viivoja. Ne siirretään tietokoneelle ja vektoroidaan. Insinöörit laskevat tuulikuormat ja materiaalien paksuudet. Niiden mukaan osat leikataan, hitsataan, kasataan ja maalataan.

Taiteilija työhuoneellaan Espoon Tapiolassa.

Aurinkosilta pystytettiin Tuusulaan kesäkuun ensimmäisellä viikolla. Jylhä toteaa, että pystytystä seurannut myrsky oli hyvä testi lujuuslaskelmille ja kiinnitykselle.

Pekka Jylhä työskentelee Espoon Tapiolassa kivenheiton päässä kotoaan ateljeiksi rakennetussa talossa.

– Yleensä pyöräilen työpaikalle kahdeksan–yhdeksän aikaan aamulla ja työskentelen iltapäivän neljään–viiteen, hän kertoo.

– Tilaustöitä on ollut kivasti. Lisäksi olen pitänyt galleria- ja museonäyttelyitä. Yleensä teen yhden julkisen teoksen vuodessa; puolet niistä etenee toteutukseen kilpailujen kautta ja puolet tilataan minulta suoraan. Nokia tilasi paljon silloin, kun oli voimissaan.

Pari vuotta sitten Pekka Jylhä voitti hiihtäjälegenda Juha Miedon kunniaksi Kurikkaan pystytettävästä veistoksesta käydyn kilpailun. Syksyllä paljastettavassa teoksessa on metsää, latua ja Mietaan kokoinen hiihtäjä.

Parhaillaan Jylhä suunnittelee ensi vuonna Helsingin Jätkänsaareen avattavaan Art Hotel Helsinkiin kuusimetristä valtamerilaivaa, joka kiinnitetään vaijereilla sisääntuloaulan kattoon. Taidehotellin huoneet ovat eri taiteilijoiden suunnittelemia. Jylhä suunnittelee huoneen ikään kuin maan alle: seinille tulevissa teoksissa perunanmukulat ja porkkanannaatit pyrkivät kohti kattoa.

– Huoneen pinnat tulevat olemaan puuta, joka muodostaa nukkumisen kannalta hyvän mikroilmaston. Toivon sen takaavan hyvät unet.

Jylhä on pyrkinyt käyttämään töissään niitä materiaaleja, joita kussakin kunnassa on tarjolla ja tekemään yhteistyötä paikallisten firmojen kanssa. Rantapallon kaaret taivutti ja sen kokosi Halikko Works ja ruiskumaalauksen hoiti Paimion Hiekkahuolto.

KUVANVEISTÄJÄ

Pekka Jylhä

Syntyi Toholammilla 1.10.1955.

Suomen Kuvanveistäjäliiton jäsen asuu Espoossa.

Valmistui Taideteollisesti korkeakoulusta vuonna 1985, Taideakatemiasta vuonna 1987 ja Tukholman kuninkaallisesti taideakatemiasta 1988.

Sai taiteilijaprofessorin arvonimen vuonna 2012.

– Julkinen taide on siitä kivaa, että sen kohtaa aidossa ympäristössä etsimättä sitä mistään, Pekka Jylhä sanoo.

Palkittu Pro Finlandia -mitalilla vuonna 2008.

Pitänyt kymmenittäin yksityisnäyttelyjä Suomen lisäksi Ranskassa, Sveitsissä, Ruotsissa, Norjassa ja Yhdysvalloissa.

Osallistunut satoihin ryhmänäyttelyihin kotimaassa ja ulkomailla.

Tehnyt yli 30 julkista taideteosta eri puolille Suomea ja ulkomaille.

 

Tarinoita julkisten teosten takaa

Tänä kesänä Salon Seudun Sanomien kulttuuri- ja viikonvaihdesivuilla kerrotaan tarinoita kaupunkiin pystytettyjen veistosten, muistomerkkien ja patsaiden takaa. Juttusarja pohjautuu Salon kaupunkimaisemia ja julkista taidetta esittelevään kulturelliin kaupunkikävelykierrokseen, joka löytyy kokonaisuudessaan taidemuseo Veturitallin kotisivuilta (www.salontaidemuseo.fi/kokoelmat/julkisetveistokset).

Sarjan muut osat löytyvät Patsastellaan-tunnisteen alta. 

Jätä kommentti