Salon apteekkiryöstäjä vangittu – poliisi pääsi epäillyn jäljille yleisövihjeiden ansiosta

1
Naamion takaa paljastui 20-vuotias salolaismies, jota poliisi epäilee nyt törkeästä ryöstöstä.

Nuori salolaismies on vangittu epäiltynä Kuninkaantien Apteekin törkeästä ryöstöstä. Salon poliisi otti epäillyn kiinni kaksi päivää ryöstön jälkeen.

– Saimme paljon vihjetietoja. Ilman niitä emme olisi päässeet tekijän jäljille, rikosylikonstaapeli Jukka Kyynäräinen Salon poliisista kiittää.

Apteekin valvontakamera tallensi kuvat punaiseen huppariin pukeutuneesta ryöstäjästä tiistaina 9. kesäkuuta kello 17.44. Kuva on teknisesti laadukas, mutta ryöstäjä on peittänyt kasvonsa huolellisesti. Hänestä näkyvät vain silmät.

– Kuulusteluissa hän ei ole kertonut mitään, Kyynäräinen toteaa.

Rikostutkijoilla on nyt jokunen viikko aikaa kerätä näyttö epäiltyä vastaan. Kun tutkittavana on törkeä rikos, poliisilla on mahdollisuus käyttää erilaisia pakkokeinoja ja saada esimerkiksi televalvontatiedot epäillyn matkapuhelimesta.

Naamioitunut ryöstäjä astui Länsirannalla sijaitsevaan apteekkiin kuusitoista minuuttia ennen sulkemisaikaa. Hän uhkasi reseptipisteen työntekijää teräaseella ja vaati huumaavia lääkkeitä. Apteekissa ei ollut sillä hetkellä asiakkaita.

Salon poliisi julkaisi seuraavana päivänä tiedotteen, jossa se pyysi yleisön apua. Tiedotteessa oli myös valvontakameran kuva, jonka Salon Seudun Sanomat julkaisi välittömästi verkossa sekä seuraavana aamuna paperilehdessä.

– Tilanne oli varsin nopeasti ohi. Henkilökunta teki hälytyksen ryöstöstä, ja vartija tuli varsin nopeasti paikalle, mutta ryöstäjä oli ehtinyt jo lähteä, apteekkari Minna Mäenpää kertoi lehdessä.

Poliisin mukaan tekijä sai mukaansa vain vähäisen määrän huumaavia lääkkeitä. Törkeästä ryöstöstä epäilty 20-vuotias nuorukainen istuu nyt tutkintavankeudessa Turun vankilassa Saramäessä.

Syytteen noston takaraja on elokuussa.

Kolme viikkoa ennen Kuninkaantien Apteekin ryöstöä poliisi tiedotti törkeästä apteekkiryöstöstä Espoossa. Veitsellä uhkaillut naamiomies sai huumaavia lääkkeitä.

Toukokuun alussa Kajaanissa ryöstäjä iski apteekin tiskille lapun ”Tämä on ryöstö”. Veistä kädessään pitänyt mies vaati lääkkeitä. Oulussa yritettiin ryöstää apteekki huhtikuun lopussa.

– Näyttäisi siltä, että korona-aikaan näitä olisi ollut enemmän, Apteekkariliiton viestintäjohtaja Erkki Kostiainen sanoo.

Kostiainen voi vain arvailla, sillä Apteekkariliitto ei enää kerää tietoja apteekkeihin kohdistuneista rikoksista. Poliisikaan ei tilastoi niitä erikseen.

Keskusrikospoliisi teki Salon Seudun Sanomille nopean analyysin. Sen mukaan apteekkeihin kohdistuneet ryöstöt ja varkaudet eivät olisi alkuvuonna kasvaneet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna.

– Jos huumausaineiden saatavuus olisi huonompi, se ehkä näkyisi apteekeissa enemmän. Kamaa on tullut ja tulee rahtiliikenteessä, joka on toiminut koko korona-ajan, rikostarkastaja Arto Tuomela keskusrikospoliisista toteaa.

Tuomela muistuttaa myös huumeiden kasvaneesta nettikaupasta, jossa kiinnijäämisen riski lienee perinteisiä apteekkiryöstöjä ja -varkauksia vähäisempi.

Vuosituhannen alkupuolella apteekkiryöstöjä oli vain muutama vuodessa. Ryöstöt lisääntyivät 2010-luvun alkupuolella. Suomessa alettiin tuolloin siirtyä sähköiseen lääkemääräykseen, eikä reseptiväärennösten tehtailu enää onnistunut.

”Apteekkeihin tehtiin ennätyksellisen paljon ryöstöjä”, Apteekkari-lehti kertoi viisi vuotta sitten. Tuolloin poliisin tietoon oli lehden mukaan tullut 23 apteekkiryöstöä.

Suomessa tehdään edelleen yli kaksikymmentä apteekkiryöstöä vuodessa. Tämä käy ilmi tietokoneajosta, jonka yliaktuaari Kimmo Haapakangas Tilastokeskuksesta teki SSS:n pyynnöstä. Haapakangas käytti haussa yrityksen elinkeinotoiminnan toimialaluokitusta, jossa apteekeilla on oma koodi.

Haun mukaan apteekit olisivat viime ja edellisvuonna joutuneet ryöstörikoksen kohteeksi 38 kertaa. Törkeitä varkauksia ja varkauksia olisi ollut yhteensä 164. Näitäkään lukuja ei voi pitää täysin luotettavina.

– Ryöstö on henkilökunnalle aina dramaattinen kokemus. Koskaan ei tiedä, mitä ryöstäjän päässä liikkuu. Väärinkäyttäjät voivat huumepöllyssä olla aika arvaamattomia, Erkki Kostiainen korostaa.

Suomessa on yli 800 pää- ja sivuapteekkia. Apteekkien henkilökuntaa on koulutettu uhkaavia tilanteita varten.

Kuva lehteen

Poliisi julkaisee epäiltyjen kuvia Suomessa niin harvoin, että jo pelkkä tieto kuvan julkaisemisesta nousee helposti uutisotsikoihin. Näin kävi myös Salon apteekkiryöstön tapauksessa.

Poliisia sitoo tiedottamisessa esitutkintalaki. Sen mukaan ketään ei saa aiheettomasti saattaa epäluulon alaiseksi eikä kenellekään saa aiheuttaa tarpeettomasti vahinkoa ja haittaa.

”Epäillyn nimeä tai kuvaa ei normaalisti anneta julkisuuteen”, Poliisin viestintäkäsikirjassa todetaan.

Poliisi saa julkistaa rikoksesta epäillyn nimen tai kuvan lain mukaan vain, jos se on välttämätöntä rikoksen selviämiseksi, epäillyn kiinni saamiseksi tai muusta erityisen painavasta syystä. Tätä mahdollisuutta poliisi näyttää käyttävän etenkin törkeissä rikoksissa, kun epäilty tekijä on ollut naamioitunut.

Kommentti: Tilasto-ongelma

Tieto apteekkeihin kohdistuvien ryöstöjen ja varkauksien määrästä on eri vuosina vaihdellut sen mukaan, kuka tiedon on tuottanut. Apteekkariliitto luopui aikoinaan omasta tilastoinnistaan, kun poliisi antoi medialle eri lukuja. Poliisiltakaan saatuihin tilastoihin ei voi aina luottaa. Tulokset riippuvat ensinnäkin siitä, mitä tietoja kulloinenkin konstaapeli on rikoksesta tietojärjestelmään syöttänyt. Sen jälkeen siitä, millaisen tietopyynnön kukin käyttäjä järjestelmälle syöttää. Siksi julkisuudessa voi välillä vilahdella ristiriitaisia lukuja samasta asiasta.

1
Jätä kommentti

1 Comment threads
0 Thread replies
0 Followers
 
Most reacted comment
Hottest comment thread
1 Comment authors
Apteekkari

Ei apteekkia kannata ryöstää, huumaavat lääkkeet ovat lukkojen takana, eikä käteistä rahaa ole.