Seurakunnat kulukuurilla

0
Kirkkoon kuuluvien suomalaisten määrä on laskenut ja laskee edelleen.

Seurakuntien tilinpäätökset kertovat kehityksestä, joka on ollut vallalla jo jonkin aikaa. Jäsenmäärä laskee, mikä rasittaa taloutta ja pakottaa etsimään säästöjä.

Talouteen liittyviä positiivisia yllätyksiä tarjoilevat lähinnä tekijät, joiden varaan ei voi pitkällä aikavälillä laskea.

Salon seurakunnan tulos oli viime vuonna niukasti plussalla. Yllättävän hyvän tuloksen takaa löytyy suuri yli 700 000 euron testamenttitulo. Ilman tätä tuloerää viime vuoden menot olisivat ylittäneet tulot.

”Kokonaistilanne ei muutu. Pitkällä tähtäimellä meidän pitää edelleen etsiä säästöjä”, toteaa kirkkoherra Timo Hukka. (SSS 17.6.)

Myös Somerolla pohditaan kulujen karsimista, ja tätä työtä on jo tehtykin esimerkiksi luopumalla neljännen papin virasta.

Salon seurakunnan tavoin Someron seurakunnan tilinpäätöksestä löytyy ennakoimaton tuloerä: metsäkaupat tuottivat odotettua enemmän.

Tämän vuoden alussa vajaat 69 prosenttia suomalaisista kuului evankelis-luterilaiseen kirkkoon. 1980-luvulla luku oli yli 90 prosenttia.

Jäsenmäärän laskun taustalla on monia syitä. Monilla paikkakunnilla yksi selittävistä tekijöistä on väestön väheneminen. Ihmisiä kuolee enemmän kuin syntyy. Uusista suomalaisista puolestaan yhä harvempi kastetaan evankelis-luterilaisen kirkon jäseneksi.

Seurakunnille ei jää muuta vaihtoehtoa kuin kulukuuri. Tavoitteeseen tuo lisähaastetta muun muassa se, että seurakunnilla on usein mittava määrä huoltoa ja korjauksia vaativia kiinteistöjä.

Samaan aikaan seurakuntien pitäisi pystyä tarjoamaan jäsenilleen toimintaa, joka koetaan tärkeäksi ja tarpeelliseksi. Tätä työtä varjostaa kehityskulku, jonka ei uskota muuttuvan.

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon oman ennusteen mukaan vuonna 2040 enää noin 51 prosenttia suomalaisista kuuluu kirkkoon.

Jätä kommentti