Tasokkaista kesänäyttelyistään tunnettu Someron Kivimeijeri tarjoilee tänä vuonna jälleen uudenlaisen ja monipuolisen katsauksen keramiikkaan, kuvanveistoon, maalaustaiteeseen ja biotaiteeseen. Näyttely esittelee kymmenen nimekästä taiteilijaa.

Merenneito, Miia Kallio.

Someron punasaveen mieltynyt helsinkiläinen kermaiikkataiteilija Miia Kallio yhdistää töissään isoa ja pientä muotoa. Tyylistä on näyttelyssä esimerkkinä muun muassa Kaikki kädelliset, jossa taiteilija tutkii vallan jakautumista. Samalla hän miettii, miten vapaita toisiin valtaa käyttävätkään lopulta ovat. Lasin taakse vangittu merenneito puolestaan muistuttaa feminismistä.

– Merenneidot olivat alunperin kaksipyrstöisiä, ja paljon uhkaavampia ja pelottavampia kuin nykyisin esitetyt yksipyrstöiset miesten miellyttäjät, Kallio toteaa.

– Vallan tematiikka kiinnostaa minua monella tapaa; etenkin rakenteisiin ja rakenteiden väliin kätketty valta.

Yli 20 vuotta keramiikkaa työkseen tehnyt Kallio kiillottaa teostensa savea, mutta ei käytä lasitteita.

Someron punasavea käyttävä kuvanveistäjä Tiia Matikainen on käsitellyt teoksissaan ihmisen romahtamista.

Helsinkiläinen kuvanveistäjä Tiia Matikainen työstää hänkin somerolaista punasavea.

– Se on hyvärakenteista ja siinä on hieno väri.

Matikainen tarkastelee ihmisten arvottamista ja arvottomuutta keramiikan keinoin. Kaapuihin hukutetuista hahmoista on esillä trofeemaisia teoksia, joista henkii pelko.

Ajatus ihmisen romahtamisesta alkoi kiinnostaa Matikaista viitisen vuotta sitten, kun sotanäkymät romahtaneine taloineen täyttivät median ja Euroopan pakolaiskriisi oli syvä.

– Mietin, miten raunioina ihmiset ovat.

Mielentiloja myrskystä maatumiseen kuvaava Matikainen on käyttänyt monien näyttelyssä olevien teostensa pinnassa saviperinteeseen liittyen tiilikuviointia.

Leenä Mäki-Patola teki Lapuan patruunatehtaan vanhaan laatikkoon teoksen Kukaan ei nuku.

Varkautelainen keraamikko ja kuvataiteilija Leena Mäki-Patola käsittelee töissään valtaa, vastuuta, vapautta, kunniaa ja nöyryyttä. Hän on käsitellyt teemoja muun muassa kirpputoreilta ostettuihin lääkekaappeihin tekemällään taiteella. Kaappeja on täytetty eri tavoin: keraamisilla laatoilla, tekstiileillä, vesipulloilla ja juomalaseilla.

– Olen rakentanut lääkekaappeihin vaikutelmia ja olotiloja. Onni, epäonni ja ennalta arvaamattomuus kiinnostavat.

Mäki-Patola miettii eettisiä ja ekologisia näkökulmia kuten puhtaan veden merkitystä ja arvoa. Installaatio Putous on rakennettu sideharsoihin käärityistä juomapulloista Kapkaupungista ostettuun lääkekaappiin ja sen ympärille. Keramiikkalaatoissa avonaiset silmät katsovat kohti teoksessa Kukaan ei nuku, jonka Mäki-Patola on tehnyt Lapuan patruunatehtaan vanhaan laatikkoon.

Helsinkiläinen keramiikkataiteilija Catharina Kajander esiintyy Kivimeijerillä isoin ruukuin ja pienin käsilaukuin.

– Uusin työni on Venetsiasta, jossa olin viime kesänä Aalto-yliopiston tutkimusprojektissa.

Catharina Kajanderin keramiikkatuotanto venyy isoista ruukuista pieniin käsilaukkuihin.

Venetsian värit on sikäläisten talojen värinen ruukku, jonka Kajander muotoili San Marcon tiilisavesta.

– Sen kylkeen tein kaskaan, koska halusin liittää ruukkuun myös Venetsian äänen.

Suuren ruukun vastapainona on puupolttouunissa poltettuja, tuhkan ja savun värjäämiä feminiinisiä ikoneja: italialaisen Furlan käsilaukkujen keraamisia versioita.

Kajander on tuonut esille myös Someron Kultelassa pidettyjen kansainvälisten savisymposiumien osallistujien takavuosina tekemiä savikirjoja.

Suuriin ruukkuihin on paneutunut myös Paraisilla asuva Cornelius Colliander, jolla on esinetuotannon käytäntö hallussa. Ruukuntekijä ammentaa teostensa muodot alan perinnetuntemuksesta.

Someron Kivimeijerin isännän, helsinkiläisen biotaiteilija Antero Kareen tuotannon toteutustavat ovat vaihdelleet piirroksista ja maalauksista veistoksiin ja installaatioihin sekä mikrobeja hyödyntäneisiin eläviin taideteoksiin. Viime vuosina hän on keskittynyt käyttämään keramiikkaa teoksissaan, jotka ammentavat aiheensa muinaistaiteesta.

– Maalauksissa on paljon asiaa. Taide antaa mahdollisuuden ilmaista sen, mitä ihmisellä on sanottavanaan, Mikko Paakkola kuvailee. Taustalla osa hänen maalaussarjastaan Kahdestoista hetki. Keskellä keraamikko Cornelius Collianderin ruukkuja.

Keramiikkataiteilijoiden lisäksi Hiivamerikatveessa esittäytyvät turkulainen taidemaalari Mikko Paakkola ja kotkalainen kuvataiteilija Johanna Rotko. Paakkola maalaa abstrakteja kuvia eri materiaaleille kuten melamiinilevyille tai pleksilaseille. Hän löysi jo nuorena tyylinsä yhdysvaltalaisen taidemaalari Mark Rothkon töiden innoittamana. Paakkola tutkii horisonttia ylä- ja alapuolineen, taivasta ja merta ja samalla ihmisen kaipausta jonnekin muualle.

Nimetön, Mikko Paakkola.

– Taulujen pääraaka-aineena on värijauho. Lisäksi on poltettua puuta, petsiä ja lakkaa, hän kertoo.

– Digitaalisuus ja uusmedia voimistavat tarvettani tehdä käsillä. Mitä enemmän näen uusmediaa, sitä vakuuttuneempi olen maalaustaiteen tarpeellisuudesta. Ruutuaika lisääntyy ja lisää ihmisten irtautumista paperista ja käsillä tekemisestä, mutta läsnäolomme maailmassa on kuitenkin fyysistä.

Viivahiivagrammi, Johanna Rotko.

 

Hiivagrammitekniikkaa käyttävä Rotko työskentelee biotieteiltä lainaamillaan tavoilla, viljelee erilaisia hiivalajeja ja valottaa rasterikuvia elävälle hiivalle. Parin päivän valotusprosessin aikana filmille tulostetun rasterikuvan mustat osat säästävät hiivasoluja, kun taas uv-valon läpäisemissä kohdissa ne kuolevat tai vahingoittuvat. Ajan kuluessa mikrobit alkavat kasvaa kuvien pinnalla. Rotko tallentaa hiivagrammien elämän digitaalisiksi tiedostoiksi ja hiivakuvat päätyvät biojätteeksi.

Hiivamerikatveessa-näyttelyyn sisältyy tamperelaisen Aimo Hyvärisen dokumenttielokuva Suon ylitys, jonka hän on kuvannut forssalaisesta taidemaalari ja performanssitaiteilija Ilkka Juhani Takalo-Eskolasta. Haastatteluista, valokuvista ja arkistovideoista koottu dokumentti käsittelee värikkään taiteilijapersoonan elämää lapsuudesta opiskelujen kautta taiteilijaksi ja Taideakatemian rehtoriksi. Kivimeijerissä on esillä myös muutama Takalo-Eskolan teos. Suon ylityksen ensiesitys on tiistaina 23. kesäkuuta kello 12 ja sitä esitetään kahdesti päivässä.

Hiivamerikatveessa-näyttely Someron Kivimeijerissä Pitkäjärvellä (Turuntie 1034, Somero) 13.6.–16.8. Avoinna joka päivä kello 12–18. Aikuiset 5 e, nuoret 3 e, lapset ilmaiseksi.

Miia Kallio tutkii valtasuhteita keramiikkateoksessaan Kaikki kädelliset.

ERILAISIA KURSSEJA

 

Someron Kivimeijerin kesä

Hiivamerikatveessa -näyttely 13.6.–16.8.

Keramiikan erityissymposium 1.–13.6

Maalauskurssi 22.–28.6.

Rakukeramiikan erikoistekniikoita -kurssi 24.6., 29.6.–1.7.,10.–12.7.

Rakufestivaali 10.–12.7.

Työsymposiumit 13.–19.7., 20.7.–26.7., 27.7.–2.8., 3.8.–30.8., 31.8.–27.9.

Kuvanveistäjä Tiia Matikainen on käyttänyt keramiikkaveistoksissaan saviperinteeseen liittyvää tiilipintaa.
Mikko Paakkola sanoo olevansa sitä vakuuttuneempi maalaustaiteen tarpeellisuudesta, mitä enemmän
hän näkee uusmediaa.

Jätä kommentti