Susikanta kasvanut Suomessa – Salo sijaitsee laumareviirien leikkauspisteessä

0
Varsinais-Suomi on runsaan valkohäntäkauriskannan ansiosta houkuttelevaa aluetta nuorille susille, jotka etsivät omaa elinpiiriään. Nyt niitä on liikkeellä tavanomaista enemmän. Kuvan yksilö liikkui muutama vuosi sitten Hajalan ja Paimion seuduilla. SSS-arkistokuva: Reijo Juusti

Luonnonvarakeskuksen (Luke) eilen julkaisema suden kanta-arvio 2020 osoittaa, että toisensa löytäneitä susipareja liikkui Salossa syksyn ja talven aikana todennäköisesti enenevissä määrin.

Salon havaintoalueella tehtiin viime vuoden viimeisen neljänneksen aikana neljä havaintoa susiparista. Vuoden 2020 alun ja 8. helmikuuta välisenä aikana havaintoja tehtiin kahdeksan.

Havaintojen moninkertaistuminen Salon havaintoalueella viime vuoteen verrattuna on kanta-arvion tiedoissa selkeä tilastopoikkeama, kun lukemia verrataan muualla Suomessa sijaitseviin alueisiin.

Lisäksi läheisellä Somerniemen reviirillä havaintoja kahdesta sudesta tehtiin joulukuussa 2019 vain yksi, mutta kuluvan vuoden tammikuun ja 13. helmikuuta välisenä aikana parihavaintoja tehtiin jopa kuusi.

Luken erikoistutkija Samu Mäntyniemi muistuttaa, että tilasto ei ole suora tae susien liikkumisen aktiivisuuden lisääntymisestä Salon seudulla viime vuoden loppuun verrattaessa.

– Havainnot kasvavat nopeasti, jos jossain on innokas kirjaaja. Sitten voi kulua kauan, ettei havaintoja tule yhtään. Tämä ei tarkoita sitä, että sudet olisivat kadonneet välillä alueelta.

Mäntyniemi jatkaa havaintojen kasvun voivan johtuvan myös siitä, että vaeltava susi tai pari kulkevat havaintoalueen läpi.

Salossa ei ole tällä hetkellä todettua susireviiriä, mutta Salon ympärillä sijaitsee monta laumareviiriä, joista lähtevien nuorten susien vuoksi Salon seutu on havaintoalueen termin alaisena.

Havaintoja 3−5 yksilöä kattavasta susilaumasta tehtiin Salon havaintoalueella vuoden 2019 syys-joulukuussa kolme, mutta tammi-helmikuussa ei yhtään. Marttilan seudulla kulkeneiden susien epäillään saapuneen Pöytyän reviiriltä.

Rannikkoa kohti Salosta kuljettaessa saavutaan Kemiön reviirille, joka kuuluu laumalle. Elokuun 2019 ja helmikuun 2020 välisenä aikana siellä tehtiin 24 havaintoa laumasta, jossa oli 3–8 yksilöä.

Myös Raaseporin reviiri kuuluu susilaumalle, jossa on 3–7 yksilöä. Siitä tehtiin 12 havaintoa edellä mainitulla aikavälillä.

Reviiriksi luokitellaan alue, jota susipari merkkaa ja puolustaa. Jos parilla on pennut, reviiri luokitellaan lauman reviiriksi.

”Pennut lähtevät syntymistään seuraavan vuoden keväällä pois reviiriltään.”

90 prosenttiyksikön todennäköisyydellä Suomessa oli maaliskuussa susia 216–246 yksilöä. Vuoden 2019 maaliskuussa määräksi todettiin 185–205 yksilön arvio.

Luken suurpetojen kanta-arvioiden laatimisessa on merkittävässä roolissa Tassu-järjestelmä, johon vapaaehtoiset yhdyshenkilöt tallentavat havaintoja.

Viime vuoden elokuun ja kuluvan vuoden helmikuun välisen ajan käsittävä havaintokartta vahvistaa tutun kuvion siitä, että susien laumareviirit ovat järjestäytyneet pääosin tasaisesti rannikon tuntumaan, Pohjois-Pohjanmaalle ja itärajalle.

Susipareista sen sijaan tehtiin havaintoja enemmän sisämaassa, Keski-Suomea myöten.
Mäntyniemen mukaan laumareviirin vallanneet sudet eivät sitä juurikaan muuta, pientä rajojen elämistä lukuunottamatta.

– Susilla ei ole kesä- tai talvivaelluksia, niin kuin joillakin eläimillä. Keväällä syntyvät pennut lähtevät syntymistään seuraavan vuoden keväällä pois reviiriltään. Etsimään omaa paikkaansa. Näitä susia liikkuu koko Suomen alueella.

Synnyinreviiriltään vaeltamaan poistuneet nuoret sudet löytävät parinsa Mäntyniemen mukaan usein viimeistään kahden vuoden sisällä lähdöstään.

– Susipopulaatio ei ole niin pieni, että se olisi vaikeaa. Susilla on terävät aistit, joilla ne havainnoivat toistensa jälkiä. Monta vuotta ilman parin löytämistä vaeltavat sudet ovat mallinnuksessamme todella harvinaisia.

Susikannan vuodenaikaisvaihtelun todennäköisyysjakaumat 2017−2021. Ennuste osoittaa kannan lievää kasvua. Lähde: Luonnonvarakeskus/suden kanta-arvioraportti 2020

Kanta-arvion mukaan maaliskuussa susien lauma- ja parireviirejä oli koko maassa yhteensä neljästäkymmenestä viiteenkymmeneen. Ennuste toteaa, että marraskuussa reviirejä on 57−71.

Kevään 2019 pentutuotto oli hyvällä tasolla, joten reviirien määrä kasvaa loppuvuotta 2020 kohden, kun vuosi sitten syntyneet sudet lähtevät nyt pariutumisvaellukselleen.

− Pentutuoton määrään vaikuttavat ympäristö- ja ravinto-olosuhteet. Sattumallakin on siinä osansa. Viime vuoden kevään määrä osuu satunnaisvaihtelualueen väliin, mutta aivan sen yläreunalle, Mäntyniemi täsmentää.

Maaliskuun 2021 reviirien määräksi arvioidaan 42−69.

− Määrän pieneneminen talvella on jokavuotinen ilmiö. Merkittävä syy siihen on se, että susien kuolleisuus on talvisin muuta vuotta suurempaa. Jos parista toinen kuolee, eloonjäävästä tulee taas vaeltava susi, Mäntyniemi osoittaa.

Viime talven osalta terminen talvi määritettiin Ilmatieteenlaitoksen tilastojen mukaan saapuneeksi Salon tienoille vasta 25. helmikuuta. Lumen puuttuminen vaikeutti aineiston, kuten jälki- ja ulostehavaintojen keräämistä kanta-arvion lukujen tueksi.

Susikannan elinvoimaa perinteisten talviolosuhteiden uupuminen sen sijaan tuskin haittasi. Mäntyniemi uskoo, että leuto talvi edisti susien selviytymistä talven yli.

Vähäinen talvikuolleisuus voidaan nähdä siis toissa kevään runsaan pentutuoton ohella syyksi siihen, että elintilaansa etsiviä susia on liikkeellä nyt runsaahkosti.

Jätä kommentti