Tuttu kalastuspaikka houkuttelee yhä uudestaan

0
Ensimmäiseksi virkistyskalastuspaikalle valmistui Kivijärvi. Isolla kivellä istuvat Hilkka ja Juha Virkki tavallaan ennallistivat vanhan järven, sillä samalta paikalta oli sata vuotta sitten kuivattu järvi ja tehty pelto. SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Helsinkiläinen perhokalastusta harrastava Juha Hämäläinen käy usein kalareissulla Perniössä asti. Sinne häntä vetää tuttu virkistyskalastuspaikka, Juha ja Hilkka Virkin perustama Lohenrengas.

– Paikka viehätti heti ensimmäisellä kerralla.

– Ensimmäisellä käynnillä taisi tulla muutama kala, hän muistelee.

Hän onkin käynyt samoilla pikkujärvillä kalastamassa siitä asti, kun Virkit perustivat paikan vuonna 2004.

Hämäläinen tykästyi paikkaan myös sen takia, että kalaa saa melko hyvin.

– Kirjolohi-istukkaat ovat poikkeuksellisen kovia vastustajia, hän kiittelee.

Taimen on kuitenkin mieluisampi. Viimeisen puolentoista kuukauden aikana hän on saanut noin 40 kalaa, joista taimenia on ollut viisi.

Kaikki kalat Hämäläinen kuitenkin vapauttaa.

Virkit kertovat, että perhokalastajat eivät usein otakaan kalaa itselleen, vaan päästävät takaisin veteen.

– Suomen kärkiperhokalastajat käyvät täällä harjoittelemassa, Juha Virkki kertoo.

Näin korona-aikana he ovat havainneet, että kävijöiden määrä on kasvanut. Alueellahan voi pitää hyvin turvavälejä muihin.

Perhokalastuksen lisäksi alueella uistellaan ja ongitaan, mikä myös on sallittua. Onkeen kala nappaa heidän havaintojensa mukaan hanakasti.

– Jos tulee perhe, jonka mies kalastaa virvelillä ja vaimo ongella, vaimolla yleensä on ensin kala, Hilkka Virkki on huomannut.

Hän sanoo, että äskettäin kymmenvuotias poika sai ongella kaksikiloisen kalan, mikä oli pojalle melkoinen elämys.

Virkit perivät saaliiksi otetusta kalasta hinnan painon mukaan. Lisäksi he perivät kalastusoikeudesta alueelle perushinnan.

 

Tuttu kalastuspaikka houkuttelee helsinkiläisen Juha Hämäläisen yhä uudestaan Perniöön saakka perhokalastamaan. SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Lohenrengas-kalastusalueella on kaikkiaan kolme isompaa tekojärveä sekä lisäksi pari pientä vara-allasta. Kirjolohen, siian ja taimenen lisäksi heillä on vesissä täplärapua, jota Virkit itse pyydystävät asiakkaille.

Kirjolohet istutetaan valmiiksi kalastettavana eli syömäkalakokoisena, mutta siiat tulevat poikasina. Järvitaimenta alueelle istutetaan edellisiä vähemmän, mutta ne ovat kookkaampia.

Taimenet ovat niin sanottuja emokaloja, jotka ovat kuteneet. Niitä on hankittu Paraisilta.

Kalat elävät altaissa itse hankkimallaan ravinnolla eli hyönteisravinnolla ja muulla vesieliöstöllä. Ne syövät myös rapuja.

Juha Virkki kehaisee, että kalat ovat laadultaan verrattavissa Lapin vesistä pyydettyihin kaloihin.

Perniössä perhokalastava Juha Hämäläinen ei kuitenkaan kaipaa kaloja itselleen, sillä hän ei ole ruuan laittaja. Harrastus on paljon muuta kuin ruuaksi saatava saalis.

– Tähän paneudutaan, hän kuvaa harrastusta.

Perniössä hän on havainnut hyväksi käyttämissään perhoissa koukkukoon 14 – 10. Perukkeen kärjen paksuus on ollut 0,22 -millinen.

– Se kestää sekä kaloja että pohjatärppejä, hän sanoo.

Hämäläinen muistuttaa, että Perniön lammet ovat tyypillisiä metsälampia, joilla takaheittotilaa on niukasti. Perniössä pärjää kuitenkin ilman kumisaappaita.

Sen verran hyvin hän viihtyy tutulla kalastusalueella, että on myös yöpynyt siellä teltassa.

Perniöön hän tosin pääsee Helsingistä päiväreissullekin, mutta sisä-Suomen koskikalastuspaikoilla, kuten Huopanankoskella käydessä aikaa kuluu yleensä pari päivää.

Virkistyskalastusalueella on aivan lähellä myös kalliomäki, josta avautuu näkymä Mutaisiin. Juha Virkille takana oleva Mutaistenlahti on tuttu onkipaikka lapsuudesta. SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Lohenrengas jalostui Juha Virkin isän suunnitelmista

Yksityinen virkistyskalastuspaikka Lohenrengas on kasvanut entisten peltojen tilalle. Äkkiseltään sitä ei huomaa, sillä tekojärvet ja -lammet ovat metsäisen luonnon keskellä.

Ensimmäisenä valmistunut Kivijärvi onkin tavallaan luonnollinen järvi, sillä se on perustettu pellolle, joka on aikoinaan raivattu järven tilalle.

– Sata vuotta sitten tästä kuivatettiin järvi, Hilkka Virkki näyttää Kivijärven rannalla.

Idea kalastusalueen perustamisesta jalostui Juha Virkin isän suunnitelmista.

Tekojärvien määrää on kasvatettu vähitellen. Vimeisin valmistui 2009.

Kaikki vesialueet ovat yhteydessä toisiinsa putken kautta kulkevan veden kautta, josta kalat eivät kulje, mutta ravut kulkevat. Veden laatu on pysynyt hyvänä.

Virkit ovat rakentaneet alueelle myös laavun, jossa viihtyvät hyvin pilkkijät.

Pieni grillauspaikka löytyy myös Kivijärven läheltä kallion päältä, josta aukeaa hieno näkymä Mutaisten suuntaan.

– Tuolla näkyy Mutaistenlahti, jossa kävin pikkupoikana ongella, Juha Virkki näyttää.

Hän harrastaa kalastusta edelleen, mutta merellä.

Virkistyskalastusalueella opastaa ja valvoo pääosin Hilkka Virkki.

Lohenrengas on yksi osa yrittäjäpariskunnan tulonlähteistä. Juha Virkki sanoo, että täytyy yrittää monenlaista, mikä tarkoittaa teidenaurausurakointia, maansiirto- ja rakennustöitä.

Kalastusmatkailu on kuitenkin lähtenyt heidän mukaansa hyvin alkuun. Edes lama ei vaikuta, sillä he ovat huomanneet, että silloin ihmisillä on enemmän aikaa.