HD-kanava lähettää vain yhtä koristotuutta – ”Tää sun asenne on käsittämätön!”

1
Henrik Dettmann otti vahvasti kantaa lasten ja nuorten urheilun harrasterajoituksiin.

Koronaviruksen aiheuttama poikkeustilanne näkyi miesten maajoukkueen avoimissa harjoituksissa Kisakallion urheiluopistossa, enkä tarkoita nyt treenihallin aulaan pystytettyä käsidesibaaria.

Susijengin 20 pelaajan leiriryhmän keski-ikä oli hädin tuskin yli 22 vuotta. Vilppaan Mikko Koivisto oli ryhmän ainoa 1980-luvulla syntynyt ja ainoa niin sanottu alkuperäinen susijengiläinen.

Susiliiviin oli pukeutunut moni vielä vieras ja sileäposkinen nuorukainen.

Viime vuosina lajipiirejä on puhuttanut paljon Koripalloliiton pyörittämän ja Olympiakomitean rahoittaman Helsinki Basketball Academyn (HBA) rooli pelaajakasvatuksessa ja etenkin maajoukkuevalinnoissa. Toiseksi korkeimmalla sarjatasolla Divari A:ssa pelaavien HBA:n nuorukaisten on väitetty olevan etulyöntiasemassa maakuntiin jääneiden lupauksiin verrattuna.

Esimerkiksi tämän viikon Kisakallion leirin 20 pelaajasta peräti 14 oli HBA:n nykyisiä tai entisiä pelaajia. Ensikertalaisia oli yhdeksän.

Susijengin päävalmentajan Henrik Dettmannin mukaan kukaan pelaaja ei kuitenkaan kieltäytynyt leirikutsusta, eli kasassa on juuri sellainen ryhmä, jonka Dettmann halusi.

– Onhan tällä kesällä ollut oma vaikutuksensa. Nyt oli aika antaa seuraavalle sukupolvelle mahdollisuus, hän perustelee ennätysnuorta ryhmää.

Mutta samalla kun uusi sukupolvi saa mahdollisuuden, edellinen sukupolvi on unohdettu lähes kokonaan. Maajoukkueleiriltä puuttui useita 23–24-vuotiaita pelaajia, jotka ovat raivanneet tiensä jenkkivetoisen Korisliigan eliittiin. Nyt heidän ohitseen Susijengiin marssi joukko divarissa pelanneita 19-vuotiaita poikia.

– Keitä puuttuu, Dettmann kysyy.

Aatu Kivimäki, Tuomas Hirvonen, Aapeli Alanen, Okko Järvi, ehdin luetella, kunnes Dettmann keskeyttää.

– Meillä on täällä kaikki ne pelaajat, joiden on katsottu täyttävän maajoukkueringin ehdot, Dettmann muotoilee harkitusti.

Maajoukkueen leiriryhmän julkistamisen yhteydessä Dettmann kommentoi Koripalloliiton nettisivuilla: ”Tahdomme, että myös Yhdysvalloissa pelaavilla nuorilla kavereillamme pysyy yhteinen pelitapamme selkäytimessä yliopistovuosien aikana”.

Entä Suomessa pelaavat ”nuoret kaverit”?

– Juuri noin sen (kommentin) voi väärin ymmärtää, kuten olet sen ymmärtänyt. Korjataan se nyt tässä, että se koskee kaikkia pelaajia, Dettmann hymähtää.

Eli se vaikutelma, että leirille kutsutaan ensisijaisesti niitä pelaajia, joihin liitto on investoinut…

– Ei, ei, ei… Ai sulla on tuollainenkin taka-ajatus, Dettmann hämmästelee.

Ajattelin vain niitä 23–24-vuotiaita liigapelaajia, jotka eivät ole leirillä.

– Täällä on mukana kaikki parhaat pelaajat. Sitä paitsi Aapeli Alanen oli viime vuonna loukkaantuneena, Dettmann muistuttaa.

Sivuraiteella puksuttavan Korisliigan asemasta maajoukkuevalinnoissa kertoo paljon se, että yli puolet maajoukkueleirin pelaajista (12/20) ei ole pelannut otteluakaan oman kotimaansa pääsarjaa. Ja nyt siis puhutaan – ainakin virallisesti – miesten maajoukkueesta ja sen mahdollisesti viimeisestä leiristä ennen elintärkeän EM-karsinnan jatkumista.

Iso osa HBA:n läpikäyneistä pelaajista on jatkanut uraansa Yhdysvaltain yliopistosarja NCAA:ssa. Mutta viime vuosina suomalaispelaajien virta NCAA:sta takaisin Eurooppaan on kiihtynyt.

Susijengilaisistä muun muassa Fiifi Aidoo, Edon Maxhuni ja Elias Valtonen palasivat takaisin Eurooppaan kahden yliopistovuoden jälkeen, eikä yksikään HBA-kasvatti ole edelleenkään pelannut Euroopan pääsarjassa Suomen ulkopuolella.

Pitääkö tästä kehityksestä olla huolissaan vai onko se normaali vaihe pelaajapolkua?

– Hauska homma, että teillä on niin helvetinmoinen osaaminen tällä alueella, Dettmann tiuskaisee nyt jo selvästi ärtyneenä ja aloittaa tutun mediakritiikin.

– Mediassa eletään 20–30 vuotta ajassa taaksepäin. NCAA:n rooli on muuttunut ihan täysin. 30 vuotta sitten NCAA:ssa oltiin täydet neljä vuotta. Nyt parhaat pelaajat eivät mene sinne ollenkaan. Laurikin meni sinne vain vuodeksi, että tottui amerikkalaiseen kulttuuriin, Dettmann pauhaa ja muistuttaa, että yliopistoon ei lähdetä opiskelun vaan koripallon vuoksi.

Niin tosiaan. Lauri.

HBA:n kiitelty maine on perustunut pitkälti 213-senttiseen Lauri Markkaseen, jonka reitti Hongikon Nuorisoseuran Urheilijoista Chicago Bullsiin kulki HBA:n kautta.

– Pelaajat ovat nykyään NCAA:ssa juuri niin kauan, kun se auttaa heidän kehitystään. Sitten he siirtyvät eteenpäin, Dettmann perustelee.

Pelkästään tilastojen perusteella syy suomalaispelaajien ”eteenpäin siirtymiseen” näyttää kuitenkin olevan se, etteivät he ole pärjänneet huolella valituissa yliopistoissaan. Hyvä esimerkki on 15 minuutin ja 2,1 pisteen keskiarvoilla Arizona Statessa pelannut Elias Valtonen. Ikäluokkansa (1999) ehkä paras suomalaispelaaja siirtyi Arizona Statesta Saksan kakkostasolle.

– Eliaksella olisi ollut ottajia Suomessakin, Dettmann muistuttaa ja on oikeassa.

Valtoseen oli yhteydessä ainakin Salon Vilpas, todennäköisesti myös muut Korisliigan huippuseurat. Silti Saksan kakkostaso vei voiton ja Korisliiga jäi ilman kotimaista lupausta.

Suomikoriksen suurimpiin lupauksiin kuuluva 20-vuotias Mikael Jantunen on pelannut yhden kauden Utahin yliopistossa.

HBA-kritiikkiin on omalta osaltaan kuulunut myös se, että maajoukkuevalmentajat ovat väitetysti auttaneet NCAA:sta Eurooppaan palaavia pelaajia löytämään uuden seuran, vaikka se onkin eriarvoistavaa ja kaukana varsinaisesta toimenkuvasta. SSS:n tietojen mukaan ainakin Fiifi Aidoota ja Mikael Jantusta on tarjottu liiton kontaktien avulla eri eurooppalaisseuroihin.

– Me emme sano yhdellekään pelaajalle, että ”mene tuohon yliopistoon” tai ”mene tuohon seuraan”. Ainoa asia mitä me sanomme on, että ”harjoittele”, Dettmann vakuuttaa ja kyseenalaistaa toimittajan motiivit.

– Tää sun asenne… se on ihan käsittämätön! Mutta mä mielelläni autan sua ymmärtämään. Kyllä mä noi sun kysymykset osaan lukea, Dettmann kuittaa haastattelun ensimmäisen osan päätteeksi.

Valtamedioille annettujen hyväntuulisten pikahaastatteluiden jälkeen Dettmann palaa samaan kohtaan parkettia antamaan salolaiselle paikallislehdelle tarkentavia lausuntoja (”Valtonen oli väärässä ympäristössä”) sekä etenkin asiaa laventavia lausuntoja (liittyen mm. Yhdysvaltain autoteollisuuteen ja lapsen kasvatukseen).

Kysyttynä johtamisluennoitsijana tunnetun Dettmannin kuuden minuutin monologiin mahtuu myös hänen monivuotinen tavaramerkkinsä: suomalaisen koripalloilijan luonteenpiirteen paradoksi.

– Meillä Suomessa on järjettömän iso arvo, että me ajattelemme muita. Ulkomaille lähdön suurin hyöty onkin se, että suomalaiset he oppivat ajattelemaan itseään, ”Susi-Coelho” lausuu.

HD:llä on pointtinsa, mutta jos ajatellaan pyyteettömiä työmiehiä pullauttavan pelaajatuotantomme hiomattomia jalokiviä, kuten Jantusta, Valtosta ja etenkin Markkasta, niin Dettmannin ajatus sisältää ongelman: Eihän palloton pelaaja voi edes olla itsekäs.

Vielä suurempi ongelma on se Suomesta lähetetään kokonainen pelaajasukupolvi piipahtamaan muutamaksi vuodeksi Yhdysvaltain yliopistosarjaan totuttautumaan yksilövetoiseen ja paikoin itsekkääseen koripalloon, vaikka se sotii rajusti Susijengin kulttuuria, pelitapaa sekä Dettmannin ylistettyjä valmennusfilosofiaa ja luentomateriaaleja vastaan.

Näitä ongelmia olisi pitänyt pohtia jo vuosia sitten ennen kuin HD-kanavasta tuli korisvaltakunnan ainoa totuus.

Henrik Dettmannin valmentama Suomi kohtaa Jukka Toijalan valmentaman Viron ensi viikon keskiviikkona Tapiolan Liikuntahallissa Espoossa ja ensi viikon torstaina Kisakallion urheiluopistossa Lohjalla.

Marko

Tuuna kirjoitti asiaa,vielä kun kirjoittaisi puoluettomasti naisten lentopallosta!On välillä aika puusilmäistä kotijoukkueen kehumista.