Hernesato kypsyy kohti ennätyksellisiä lukuja – viljan ja perunan satosaalis todennäköisesti tavanomaista tasoa

0
Maanviljelijä Ville Lausti toivoo kuivaa loppukesää, koska herne on herkkä liialle kosteudelle. Kuvat: SSS/Aleksi Mäkelä

Luonnonvarakeskuksen (Luke) juuri julkaisema satoarvio 2020 ennustaa, että herneen suhteen kesä tulee olemaan melkoinen runsaudensarvi.

Hernesadon odotetaan kaksinkertaistuvan koko maassa viime vuoteen verrattuna, jolloin hernettä haalittiin yhteensä 34 miljoonan kilogramman edestä.

68 miljoonan kilogramman arvion toteutuessa hernesato olisi kaikkien aikojen suurin satavuotisen tilastointihistorian aikana. Merkittävä syy vahvan tuloksen taustalla on se, että herneen kylvöala kasvoi viime vuodesta Suomessa 80 prosenttia.

Vuonna 2019 hernettä viljeltiin 11 900 hehtaarin suuruisella alueella, mutta tänä vuonna hernehehtaareja on jopa 23 400. Vertailun vuoksi herneen kylvöala nousi 2010-luvun aikana eniten peräkkäisten kesien välillä vuosina 2014–2015. Silloin viljelypinta-ala kasvoi 6300 hehtaarin verran, joka on vain hieman yli puolet kasvusta kuluvan ja viime kesän välillä.

Tätä tekijää satoarviossa painottaa Perniössä hernettä peltoviljelevä Ville Lausti. Hän ei usko, että hehtaarikohtaisesti tarkasteltuna koko Suomen hernesadon määrä muuttuisi vuoden takaisesta.

– Tilamme tämän vuoden satotasosta voi varmuudella sanoa, ettei viimevuotiseen päästä, koska se oli keskimääräistä parempi. Kasvusto on aika matalaa, koska kesäkuun kriittisinä aikoina ollut hellejakso verotti palkojen määrää.

”Herne ja härkäpapu korvaavat rehussa muun muassa tuontisoijaa.”

Herneen viljelyn pinta-alan huomattavassa laajentumisessa on Luken satoarvion raportin mukaan kyse ennen kaikkea eläinten ruoaksi päätyvän rehuherneen lisääntyneestä kysynnästä.

ProAgria Länsi-Suomen kasvituotannon asiantuntija Jarmo Pirhonen toteaa, että herne on yhä suositumpi valkuaislähde rehuseoksissa.

– Herne ja härkäpapu korvaavat rehussa muun muassa tuontisoijaa. Rehuteollisuus on varmasti huomannut, että kotimaisen raaka-aineen hintataso on kilpailukykyinen soijaan ja muuhun tuontitavaraan nähden. Lisäksi korona vaikuttaa mahdollisesti tuontitavaran saatavuuteen; miten niitä saa esimerkiksi talven aikana, Pirhonen pohtii.

Laustin tavoin Pirhonen alleviivaa, että hernesadon mahdollinen ennätystulos johtuu ainoastaan viljelypinta-alan tuntuvasta kasvusta. Hehtaarikohtainen sato ei todennäköisesti kasva juurikaan viime vuodesta.

Laustin työpaikkana toimivan Ylistalon tilan herneen kylvöpinta-ala ei ole juurikaan muuttunut suuntaan tai toiseen lähivuosina. Tällä hetkellä se on noin 20 hehtaaria. Suunnilleen samansuuruisella alueella hernettä viljellään Laustin vaimon tilalla, jossa hän myös työskentelee.

Hehtaarimäärän samana pysyminen johtuu etenkin siitä seikasta, että itse herneensä tilallaan myös pakkaava Lausti kasvattaa herneitä kaupoille myytäväksi, ruokaherneiksi. Rehuherneiksi päätyvät ainoastaan ne, jotka muuten menisivät hävikkiin.

Elokuun puolenvälin tienoilla alkaa herneen puinti, jota varten Lausti toivoo sateetonta ja poutaista säätä.

– Niin säästämme kuivauskustannuksissa. Kostealla kelillä mahdollisesti lakoontuneet puitavat eivät tahdo mennä puimurin leikkuupöydälle ja tukkivat sitä. Herneen laatu pysyy myös parempana kuivalla puintikelillä, koska kostea kasvusto saattaa muussaantua ja maata voi päästä puimurin sisuksiin, jolloin herne likaantuu, Lausti kuvailee.

Matalassa kasvustossa on se hyvä puoli, että sen ansiosta lakoontumisongelmaa ei Ylistalon tilalla tänä kesänä todennäköisesti ole ja hernekasvit pysyvät pystyssä.

Suomen viljasadosta satoarvio ennustaa sen sijaan keskinkertaista, noin 3,3 miljardin kilogramman tuloksella. Määrä tarkoittaisi 16 prosentin heikentymistä viime vuoteen nähden.

Rekijoella asuva ja työskentelevä maanviljelijä Aki Kunnas pitää todennäköisenä, että tuleva sato muodostuu hyvin pitkälti viime vuotta vastaavaksi.

– Ainoa viljeltävä, joka meni hieman pommiin oli ohra. Maa oli poutiva ja noin kuukauden ajan oli niin kuivaa, että se kärsi. Pari peltoa, jossa on nyt kauraa näyttävät nyt kohtalaisilta. Ensi vuonna tilanne voi olla parempi, koska kynnämme monta peltolohkoa ylös, jotka ovat olleet apilalla pitkään.

Apilan juurissa on rakkuloita, jotka typettäen valmistavat maaperän seuraavaa viljelysesonkia varten. Luomuviljeltävillä Maatalousyhtymä Kunnaksen peltolohkoilla, jotka käsittävät yhteensä 58 hehtaarin pinta-alan, ei käytetä lainkaan kemiallisia lannoitteita.

– Pelloistamme puolet ovat nyt heinäapilaa ja puolet kauraa. Tänä vuonna meillä oli ensimmäisen kerran ohraa, jotta saimme siitä omat siemenet. Viime vuonna meillä oli syysvehnää, josta myös saimme siemenet, Kunnas luettelee.

Rekijokelainen maanviljelijä Aki Kunnas aikoo kylvää kuvan pellolle ensi vuonna ohransiemeniä onnistumista toivoen, varavaihtoehtona on kaura. Jos syksy tulee tänä vuonna arvioitua aikaisemmin ja oikealla näkyvä peltopalsta saadaan puitua ajoissa, voidaan tilalle kylvää syysvehnää.

Noin muutaman viikon kuluttua alkavalle sadonkorjuulle Kunnas toivoo Laustin tavoin kuivia kelejä, jotta työt sujuisivat mahdollisimman saumattomasti.

– Märkinä vuosina kyntäminen tuhosi jonkun verran peltoja, koska savimaa sotkeutui ja tiivistyi. Viime talvi sen näytti; pelloilla oli lammikoita ja vesi ei mennyt yhtään alaspäin, vaan haihtui. Kevään kylvöt viivästyivät siksi hieman, Kunnas taustoittaa.

Säiden suosiessa tuleva sadonkorjuu on ohi Kunnasten tiluksilla viikon puimurilla ajon myötä. Todennäköisempää kuitenkin on, että sateet venyttävät töitä kahdesta kolmeen viikkoon kestäviksi.

Perunasadosta Luken satoarvio povaa noin miljoonan kilogramman verran suurempaa kuin viime vuonna, jolloin perunaa nostettiin 619 miljoonan kilogramman edestä.

Pieni kasvu on mahdollista siitä huolimatta, että kuluvan sesongin 21 200 hehtaarin perunan kylvöala on tilastohistorian pienin. Perunoita uskotaan nousevan siis 300 kilogrammaa enemmän yhtä hehtaaria kohden kuin viime vuonna.

 

Muokattu 24.7. 10:25  kuvatekstiä kuvaan, jossa on Aki Kunnas. Viljansiemenet kylvetään peltoon eikä istuteta, kuten tekstissä ensin luki.

Jätä kommentti