Ihmettelin vain

0

ASKO LEHTONEN. Kultarannan puutarhassa istuvat charmikkaasti harmaantunut tasavallan presidentti ja pitkän huiskea toimittaja. Hymy karehtii kummankin suupielessä. Pensaspäivänkakkarat kukkivat muotopuutarhassa, suihkulähde solisee, aurinko lämmittää graniittilinnan seiniä.

On aika aloittaa erikoisuutislähetyksen erikoispitkä haastattelu, jonka erikoisteemana on aistikkaasti: mitä kuuluu ja miltä tuntuu?

Haastattelija: Ymmärränkö oikein, että teitä otti suoraan sanottuna päähän, että aktiivista otettanne koronakriisin alussa arvosteltiin?

Presidentti : Ei minua päähän ottanut…

Haastattelija : Mutta kyllä teitä varmaan harmitti?

Presidentti : Ei minua kyllä harmittanutkaan, vaan…

Haastattelija : Sapetti?

Presidentti : Ei…

Haastattelija : Kenkutti?

Presidentti : Ei…

Haastattelija : Veetutti?

Presidentti : Ei…

Haastattelija : Otti pattiin?

Presidentti : Ei nyt niinkään…

Haastattelija : Kyrsi?

Presidentti : Ei kyrsinyt. Eikä jyrsinyt. Se on enempi puutarhurin ulkohommia.

Haastattelija : Ulkohommia…ulkopolitiikastako tässä onkin kyse?

Presidentti : Olenko minä täällä sitä varten, että minä odottelen ulkopolitiikassa hallituksen linjaukset ja sitten sanon, että kannatan? Kirjoitellaan, että hallitus ja presidentti yhdessä johtavat ulkopolitiikkaa, vaikka perustuslain mukaan presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhdessä hallituksen kanssa. On minulla viisaillekin vähän viisautta tässä.

Haastattelija : Ja tämäkö teitä nyppii niin maar perustuslaillisesti?

Presidentti : Ei nypi, vaan…

Haastattelija : Kyllä tämä asia teitä kuitenkin jotenkin kaiketikin vaivaa.

Presidentti : No nyt aletaan olla lähellä.

Haastattelija : Ahaa! Kummastuttaa?

Presidentti :Ei, vaan…vaan…kyllä se sieltä tulee!

Haastattelija : Ihmetyttää?

Presidentti : Juuri niin. Ei minua päähän ottanut, mutta paremminkin ihmettelin.

Haastattelija : No nyt tämä tuli selväksi. Mitä sanoisitte tähän lopuksi?

Presidentti : Ei muuta kuin että minun suuni yritetään selvästi saada tukkoon.

Jätä kommentti