Jätevoimalan työmaalla alkaa loppukiri – rakentajien määrä nousee 300:aan

0
Lounavoiman jätevoimalan työmaalla päällystettiin loppuviikolla pihoja ja teitä.

Salon Korvenmäkeen rakennettava Lounavoima Oy:n jätevoimala näyttää päällisin puolin jo valmiilta.

Jätekeskuksen maisemaa hallinnut korkea torninosturi on viety pois. Sen tilalle uudeksi maamerkiksi on noussut 70 metriä korkea piippu.

Voimalarakennuksen katot ovat ummessa, eikä sen sisälle nosteta enää suuria laitteita. Viimeinen suuri yksikkö, 36 000 kiloa painava höyryturbiini ja 33 500 kiloa painava generaattori nostettiin paikoilleen toissa viikolla.

Urakan kääntymisestä loppusuoralle kertovat myös asvaltointikoneet, jotka päällystävät sorapintaisia pihoja ja teitä ja helpottavat paikkojen pitämistä siisteinä.

– Jos urakka olisi 800 metrin juoksu, olisimme viimeisessä kaarteessa, ja loppusuora aukeaa, Lounavoiman toimitusjohtaja Petri Onikki kuvailee.

36000 kiloa painava höyryturbiini ja 33 tonnin painoinen generaattori nostettiin paikoilleen toissa viikolla.

Lounavoima on rakentanut uutta jätevoimalaa puolitoista vuotta, ja jätteenpoltto pitäisi aloittaa ensi tammikuussa.

Urakka on Petri Onikin mukaan aikataulussa, vaikka koronavirus sotki pahasti työmaan arkea keväällä ja alkukesästä.

Jätevoimalassa työskentelee ulkomaisia työntekijöitä esimerkiksi Puolasta, Baltian maista ja Saksasta. Koronakriisin iskiessä rajat menivät kiinni, ja hetken aikaa oli epäselvää, miten työntekijät voivat liikkua.

– Tietty porukka, 40–50 työntekijää, oli meillä koko kolme kuukautta. Sen jälkeen he lähtivät vapaalle, ja saksalainen toimittaja palkkasi tilalle muun muassa suomalaisia työntekijöitä.

– Järjestely oli heidän kannaltaan järkevä, koska uhkana oli, että kotona käyminen tarkoittaa kahden viikon karanteenia, Petri Onikki kertoo.

Lounavoiman jätevoimalan pääurakoitsija on suomalainen Fira Oy. Kokonaisuudesta huolehtii Muurlassa asuva diplomi-insinööri Joona Hannonen, joka kehuu projektia äärimmäisen mielenkiintoiseksi. – Vaatimustaso on kova, ja siitä pidetään kiinni, hän sanoo.

Korona tuotti Lounavoimalle paljon ylimääräistä työtä. Valtionhallinnon rajoitukset olivat aluksi epämääräisiä, ja määräyksiä jouduttiin tulkitsemaan yhdessä lakitoimiston ja rajavalvonnan kanssa.

Lähtökohtana oli, ettei kenenkään haluttu sairastuvan. Töiden piti kuitenkin edetä. Lisäksi piti varautua siihen, että aikataulut pettävät.

– Meillä on toimittajien kanssa sopimuksia, joihin liittyy erilaisia korvausvelvoitteita. Puhutaan siitä, kuka vastaa syntyvistä kustannuksista häiriötilanteissa. Olen pyörittänyt vastaavia sopimuksia 25 vuotta, eikä näitä asioita ole tarvinnut käydä aiemmin läpi, Petri Onikki sanoo.

Koronan ensimmäinen aalto näyttää menneen ohi ilman suuria vaikutuksia, vaikka työmaan miehitys olikin välillä vajaa. Mahdollinen toinen aalto voi muuttaa tilanteen.

– Riskit aikataulusta ovat suuremmat kuin aikaisemmin. Nyt näyttää siltä, että pysymme aikataulussa. Jos toinen aalto tulee, se on toinen juttu. Olemme pyrkineet tekemään töitä päivä kerrallaan. Toistaiseksi meillä ei ole ollut yhtään tartuntaa, Onikki sanoo.

Onikin mukaan voimalatyömaalla on muutamia merkittäviä tavoitepäiviä. Niistä yksi oli toukokuun lopussa, kun höyrykattila oli hitsattu valmiiksi ja se koepaineistettiin.

– Vesipainekoe mahdollistaa monien muiden työvaiheiden aloittamisen. Nyt työt keskittyvät voimalan sisälle. Sähkö-, automaatio- ja putkiasennukset pääsevät vauhtiin, Onikki kertoo.

Sisätyövaiheen aikana voimalatyömaan miesvahvuus kasvaa suurimmilleen, nykyisestä noin 200:sta kolmeensataan.

Yksin putkistotöihin tulee 70–90 uutta miestä, ja tarvittaessa määrä kasvaa vielä kolmellakymmenellä.

Voimalan vierailukeskukseen otetaan ryhmiä tutustumaan laitoksen toimintaan. Rakennuksessa on myös Lounavoiman toimisto ja voimalan valvomo.

Valtavan työmaan osaset valmistuvat yksi kerrallaan. Voimalan pääsähköyhteys Ylhäisten muuntoasemalle saadaan kuntoon lähiviikkoina. Sitä kautta voimalan tuottama sähkö siirretään valtakunnanverkkoon.

Voimalan ja Salon keskustan yhdistävää kaukolämmön runkolinjaa peitetään Mahtinaisentien varressa. Linja on valmistumassa suurelta osin. Kaivuutöitä tehdään vielä keskustassa poliisilaitoksen tuntumassa.

Seuraava merkittävä tavoitepäivä työmaalla on marraskuussa. Silloin voimalle otetaan ensimmäiset jätekuormat, joilla testataan puolentoista kuukauden ajan kahmarin ja kahmariautomaation toimintaa ennen varsinaisen polton aloittamista.

– Höyrykattilan käyttöönotto alkaa samoihin aikoihin, Petri Onikki laskee. Käytännössä kattila lämmitetään öljypolttimella kuumaksi, ja kattilasta ja putkistoista puhdistetaan hitsausjäämiä ja muita epäpuhtauksia.

– Samalla väliaikaisia kytkentöjä korjataan lopullisiksi. Syksyn aikana on luvassa aika paljon kaapelin ja putken vetoa.

 

Jätevoimalan polttoainetta varastoidaan jo Turussa

Lounavoiman jätevoimalan käyttöönottoon varaudutaan jo varastoimalla polttokelpoista jätettä Turkuun.

Lounaisen Suomen alueen jätteitä on viety tähän mennessä poltettavaksi muun muassa Tallinnaan, Tukholmaan, Kotkaan ja Riihimäelle.

Kuljetukset päättyivät kesäkuun lopussa, ja heinäkuun alusta alkaen jätettä on varastoitu Turkuun.

Salon alueen jäte kuljetetaan nyt Tammervoiman hyötyvoimalaitokseen, mutta loppuvuonna jätettä voidaan mahdollisesti varastoida myös Salossa.

 

Työmaalle on kirjautunut 35 salolaisyritystä

Paljonko jätevoimalan työmaa käyttää salolaisia yrityksiä? Kysymys on erityisen mielenkiinnon kohteena, ja siksi Lounavoiman toimitusjohtaja Petri Onikki on pitänyt asiasta kirjaa.

Onikin mukaan työmaalle on kirjautunut kaikkiaan 35 salolaista yritystä. Määrä nousee kaksinkertaiseksi, jos mukaan lasketaan varsinaissuomalaiset yritykset. Luku kasvaa entisestään, jos lähialueeksi lasketaan Somero, Lohja ja Forssa.

– Suurten toimittajien lisäksi me työllistämme ison joukon paikallisia yrityksiä. Eivätkä luvuissa ole mukana vielä ulkopuoliset palvelut kuten majoitus ja ruoka. Jossain rakentajat myös yöpyvät, ja jossain he syövät. Rakentajat jättävät seudulle aika paljon rahaa, jos he ovat täällä kaksi vuotta.

Onikin mukaan työmaalle kirjautuneista yrityksistä 17 prosenttia on salolaisia. Jos mukaan lasketaan Korvenmäen ja Salon keskustan välinen kaukolämpötyömaa, luku nousee lähes 20 prosenttiin.

– Varsinais-Suomen alueelta yrityksistä tulee noin 35 prosenttia.

Jätä kommentti