Vuosien varrella Sari Hepo-ojan hymy on tullut tutuksi monelle pertteliläiselle. Hän on työskennellyt Salon kirjastoissa 37 vuotta, joista viimeiset 18 vuotta hän on toiminut Perttelin kirjastosihteerinä.

– Olen aina halunnut työskennellä kirjastossa. Olin nuorena melkoinen lukutoukka, Hepo-oja naurahtaa.

Lapsuudessaan Hepo-oja vietti paljon aikaa Taalintehtaalla asuneiden isovanhempiensa luona. Siellä asui myös hänen paras ystävänsä, jonka äiti työskenteli Taalintehtaan kirjastonhoitajana.

– Taalintehtaan kirjasto tuli minulle hyvin tutuksi. Oli mukavaa, kun sieltä pystyi lainaamaan lukemista sekä suomeksi että ruotsiksi.

Vaikka Hepo-oja kertoo mieltävänsä itsensä täysin salolaiseksi, hän on syntynyt Helsingissä. Sieltä perhe muutti Hankoon, ja Hepo-ojan ollessa 6-vuotias perhe kotiutui Saloon.

Lapsuudessaan Hepo-oja piti erityisesti satujen lukemisesta. Ne imaisivat hänet mukanaan, eikä Hepo-oja malttanut laskea kirjaa käsistään ennen kuin sai tietää sen loppuratkaisun.

Hepo-oja kertoo lukeneensa pienenä paljon Astrid Lindgrenin kirjoja. Peppi Pitkätossun rempseä luonne teki häneen lähtemättömän vaikutuksen.

– Muistan, kun katsoin 5-vuotiaana televisiosta Peppi Pitkätossun viimeistä jaksoa. Samalla söin maksalaatikkoa ja itkin, sillä ajattelin, että en näe Peppiä enää koskaan.

Sari Hepo-ojan vastuulla on tilata kirjastoon uusia kirjoja. Vaikka hän seuraa kustantajien uutuuslistoja tarkasti, joskus tulee tehtyä hutihankintoja. kuva: SSS/Jan Sundman

Lukion jälkeen Hepo-oja lähti opiskelemaan kauppaopistoon kirjastolinjalle.

– Halusin töihin kirjastoon, sillä rakastin lukemista. Vasta töitä tehdessäni huomasin, miten paljon nautin myös asiakaspalvelusta.

Nykyisin monet asiakkaat tulevat pyytämään Hepo-ojalta kirjasuosituksia. Perttelin kirjastossa työskennellessään hän on ehtinyt tutustua moniin paikallisiin.

Tyypillisen työpäivän aikana Hepo-oja palvelee asiakkaita, vastailee sähköposteihin sekä järjestelee ja korjaa kirjoja.

– Hankin itse kaikki kirjat Perttelin kirjastoon. Seuraan aktiivisesti kustantajien listoja uusista kirjoista, ja otan vastaan mielelläni hankintaehdotuksia asiakkailta.

Hepo-ojan työnkuva kirjastosihteerinä on laaja. Tällä hetkellä hän työskentelee Perttelin kirjaston lisäksi myös Halikon ja Kiikalan kirjastoissa. Lisäksi hän toimii apulaisena kirjastoautossa.

– Töissä ei koskaan tule tylsää. Erityisen antoisaa on päästä tapaamaan koululaisia.

Perttelin kirjasto sijaitsee samassa rakennuksessa Inkereen koulun ja esikoulun kanssa. Tämän vuoksi osa koulun oppilaista viettää aikaansa kirjastossa koulupäivän jälkeen.

Hepo-oja toivoo, että oppilaat vierailisivat opettajiensa kanssa kirjastossa nykyistä useammin.

– Olisi tärkeää painottaa lapsille jo pienestä pitäen sitä, miten hyödyllistä lukeminen on. Pidän koululaisille mielelläni kirjavinkkauksia ja tiedonhakutunteja.

Hepo-oja kertoo havainneensa, että lasten lukuinnostus vähenee iän myötä.

– Juuri lukemaan oppineet lapset lukevat innoissaan, mutta kuudennen luokan oppilaat eivät juurikaan lainaa kirjoja kotiin.

Jännitysromaanit ovat Perttelin kirjaston lainatuimpia kirjoja. kuva: SSS/Jan Sundman

Vaikka digitalisaatio toi elokuvat ja kirjat ihmisten älylaitteisiin, kirjasto on säilyttänyt suosionsa.

– Monet asiakkaat arvostavat yhä perinteistä paperikirjaa. Vaikka lainausmäärät ovat vuosien varrella hieman vähentyneet, kirjastoilla on vakiintunut käyttäjäkuntansa.

Hepo-ojan mukaan vuodenaika vaikuttaa jonkin verran siihen, mitä ihmiset haluavat lukea.

– Keväällä asiakkaat lainaavat paljon puutarhanhoito-oppaita.

Eniten Perttelin kirjastosta lainataan dekkareita. Erityisesti pohjoismaiset jännitysromaanit ovat lukijoiden mieleen.

Myös Hepo-oja tunnustautuu dekkareiden ystäväksi.

– Olen lukenut paljon esimerkiksi Agatha Christien , Ann Cleevesin ja Elly Griffithsin kirjoja. Myös erilaisia ruoka- ja puutarhaoppaita on mukava selailla.

Tällä hetkellä Perttelin kirjasto on kiinni. Se aukeaa jälleen elokuun alussa.

Hepo-oja kertoo, että ennen kirjaston sulkemista asiakkaat kävivät hamstraamassa luettavaa. Jokerihylly, jossa on esillä uutuuksia, ammottaa tyhjyyttään.

Keväällä kirjasto oli pari kuukautta suljettuna koronaviruspandemian vuoksi. Hepo-ojan mukaan asiakkaat ymmärsivät tilanteen hyvin.

– Kun avasimme kirjaston kesäkuun alussa, ei ollut mitään erityistä asiakasryntäystä. Ihmiset olivat silloin melko varovaisia.

Aiempina vuosina Perttelin kirjaston vuoden vilkkain päivä on ollut Pertun päivä, jolloin Inkereen koulun parkkipaikalla järjestetään monipuolista ohjelmaa.

– Silloin kirjastossa vierailee monia ihan uusia kasvoja.

Tänä vuonna Pertun päivää vietetään sunnuntaina 23. elokuuta. Silloin kirjastossa on esillä nukkekotinäyttely ja taitelija Anneli Jalosen maalauksia.

Pehmomäyräkoira toimii Perttelin kirjaston silmälasitelineenä. Jos asiakas on unohtanut lukulasinsa kotiin, hän voi napata lasit lainaan mäyräkoiran päästä. kuva: SSS/Jan Sundman

Jätä kommentti