Kisko-Seura – 60 vuotta kulttuurin hyväksi

0
Marjut Koskinen (vas.) ja Paula Rauman ovat aktiivisesti mukana Kisko-Seuran toiminnassa.

Kisko-Seuran tarkoituksena oli alun alkaen, 60 vuotta sitten, herättää kiinnostusta Kiskon menneisyyteen ja saada kuntaan museo. Tänä päivänä Kisko-Seuran hallinnoima museo toimii monipuolisena historian näyttämönä.
– Muinaisruuhet, hiilikrinttu, pirtupulloja, lihamylly ja pokasaha. Kaikki lukuisat esineet täällä ovat aitoja alkuperäisiä kiskolaisia, esittelee Kiskon kirkonkylän kotiseutumuseon museonhoitaja Marjut Koskinen.

Tänä vuonna pyöreitä täyttävän yhdistyksen ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Aarno Rönnemaa. Merkittävänä henkilönä Kiskon kotiseutumuseon ja samalla myös Kisko-Seuran historiassa voidaan pitää myös emäntä Sabina Lietzéniä, joka lahjoitti ison määrän esineistöä museolle.

Kisko-Seuran tehtäviin kuuluu tänä päivänä muun muassa Kiskon kirkonkylän kotiseutumuseon ylläpito.

Seuran toiminta hiipui alkuvuosina osittain taloudellisista syistä, mutta elpyi myöhemmin uudestaan Soili Kuussaaren luotsaamana. Kiskolaisten kulttuurin monitoimitilana toimiva, Toijassa sijaitseva kivimakasiini on yksi Kisko-Seuran aikaansaannoksista. Se kunnostettiin makasiinin omistavan Maamiesseuran, Kiskon kunnan ja Kisko-Seuran toimesta 1990-luvun alussa.

Pian sen jälkeen myös roomalaisen Felice Vincin teoria, jonka mukaan Troijan sota käytiin Toijassa, innosti yhdistystä toimimaan entistä aktiivisemmin. Uusiin perinteisiin kuului pitkään muun muassa Toijan Helenan valitseminen.
– Tämä on muisto niiltä ajoilta, esittelee Koskinen kotiseutumuseossa olevaa Toijan Helenan asua.

Yhdistyksen tarkoituksena on edistää taiteen harjoittamista ja harrastamista, kotiseututyötä, sekä paikallisen kulttuuriperinteen vaalimista ja edistämistä. 2000-luvulla seura on järjestänyt vuosittain useita näyttelyitä, konsertteja ja tapahtumia. Seuran puheenjohtaja Paula Rauman, sekä museonhoitaja Marjut Koskinen ovat aktiivisia hallituksen jäseniä, joille yhdistyksessä toimiminen ja ihmisten kanssa tekeminen ovat parasta antia.

–  Etenkin kesäaikana yhdistyksessä toimiminen sitoo, mutta on ehdottomasti sen arvoista, toteaa Koskinen.
Yhdistyksen taustalla on noin 150 jäsentä. Hallituksessa toimiva aktiivinen joukko suunnittelee ja kehittää toimintaa eteenpäin. Seura kokoaa yhteen niin paikallisia kuin alueella vapaa-aikaansa viettäviä mökkiläisiä.
– Nuoria tekijöitä on haastavampaa saada mukaan toimintaan, mutta tapahtumissa heitä onneksi näkee, pohtivat Rauman ja Koskinen.

Neljänä vuonna pidetty Sydänkesän Säveliä -musiikkifestivaali on ollut seuran päätapahtumia. Konsertit järjestetään yhdessä kansallisoopperan taiteellisen johtajan Lilli Paasikiven kanssa.
– Konsertit ovat olleet todella suosittuja ja kirkko piukassa. Harmillisesti tapahtuma jouduttiin näin juhlavuotena perumaan koronan takia, kertoo Rauman.

Seuran syntymäpäivää piti juhlia tänä vuonna näyttävämmin heinäkuussa Kiskopäivillä, mutta koska tapahtuma peruttiin, suunnitelmat muuttuivat.
– Kokosimme seuran pitkäaikaisesta toiminnasta Hetkiä -valokuvakoosteen, mikä on nähtävillä kotiseutumuseossa kesän ajan, tarkentaa Koskinen.
Samalla kerralla museossa voi tutustua myös kiskolaisen kuvaajan Lauri Ronin kuviin 50-60 -luvuilta.

– Saamme onneksi myös nauttia tällä viikolla aukeavasta Kiskon kivimakasiinin taidenäyttelystä. Esillä on kokoelma J.O.Mallanderin taidekokoelmasta, vinkkaa Rauman.
Entä mitä muuta on luvassa?
– Heti syksyllä alamme suunnittelemaan jo ensi kesää ja sen ohjelmistoa. Toivon mukaan jokaiselle jotakin, toteaa Rauman.

Jätä kommentti