Kiskon Kirkkojärvessä runsaasti sinilevää – hoitoyhdistys aloittaa ruovikon leikkuun ensi viikolla

2
Traktorikuormaajan peräkärryyn on kertynyt runsas määrä ruokoa viimevuotisissa Kirkkojärven niittotalkoissa. Kuva: SSS-arkisto/Julian Rauhaniemi.

Sinilevähavaintojen määrä Lounais-Suomessa on vähentynyt viileän, sateisen ja tuulisen sään seurauksena. Meri- ja sisävesialueilla on tehty etupäässä vähäisiä sinilevähavaintoja.

Poikkeuksen ely-keskuksen vakioseurannassa olevilla sisävesialueilla tekee Kiskon Kirkkojärvi. Siellä sinilevää on havaittu runsaasti.

Kirkkojärven rehevöityminen on aiheuttanut huolta jo usean vuoden ajan. Alueella toimii Kiskon Kirkkojärven hoitoyhdistys (KKHY), jonka tavoitteena on vaikuttaa vähentävästi Kirkkojärven rehevöitymiseen ja siitä aiheutuvaan ruovikoitumiseen, sinilevän kasvuun sekä liialliseen ruokokalakantaan.

KKHY suorittaa mittavan ruovikon leikkuun Kirkkojärvellä ensi viikon keskiviikosta lähtien. Toimenpide kattaa koko järven alueen. Myöhemmin kesällä suoritetaan järven kalaston rakenteen tieteellinen tutkimus, jonka pohjalta hoitokunta kehittää toimintaansa.

– Pyrimme omalta osaltamme estämään Kirkkojärven rehevöitymistä. Toivomme, että Kirkkojärvi pysyisi elinvoimaisena jatkossakin, KKHY:n puheenjohtaja Juha Punta kertoi viime vuonna. (SSS 9.7.2019)

Sisävesialueilla ely-keskuksen vakioseurannassa sinilevää havaittiin vähäinen määrä myös Naantalissa Rymättylän Kirkkojärvellä. Rotarien seuraamilla sisävesialueilla sinilevää ei olla havaittu, eikä ely-keskukseen ole tullut ilmoituksia muista sinilevähavainnoista Lounais-Suomessa.

Merialueilla Varsinais-Suomen ely-keskuksen vakiohavaintopaikoilla on tehty vähäisiä sinilevähavaintoja Mynälahden Kärmäläisen, Naantalin Kirkonsalmen ja Paraisten Seilin havaintopaikalla sekä Uudessakaupungissa Mannervedellä Iso Marjakarin havaintopaikalla. Rotarien leväseurannassa sinilevää on havaittu vähäinen määrä Paraisilla Anisorfjärdenin, Lilltervon sekä Lilla Ekholmenin havaintopaikoilla.

Kelien viileneminen on rauhoittanut sinilevätilannetta, ja tuulinen sää on rikkonut yhtenäisiä levälauttoja. Veteen sekoittuneena voi kuitenkin yhä olla runsaasti sinilevää, joka sään tyyntyessä nousee pintaan. Paikalliset sinilevätilanteet voivat myös muuttua hyvin nopeasti esimerkiksi tuulen suunnan vaihtuessa.

Ely-keskus muistuttaa, että vähäinen määrä sinilevää ei yleensä ole este veden käyttämiselle, kunhan veden käyttöön kiinnittää erityistä huolellisuutta. Vettä ei tule niellä, ja uimisen jälkeen on suositeltavaa peseytyä iho-oireiden välttämiseksi.

Vettä, jossa on silmin nähden runsaasti sinilevää, ei pidä käyttää talousvetenä, saunavetenä tai syötävien kasvien kasteluvetenä eikä se myöskään sovellu uimiseen.

Sinileväkukinta näkyy aluksi vedessä vihertävinä tikkuina, hippusina tai palleroina. Lopulta sinilevä kohoaa veden pinnalle muodostaen viiruja ja lauttoja. Rantaan kasautuessaan sinilevä saattaa muodostaa paksun kerroksen, joka kuivuessaan muuttuu sinivihreäksi.

Miksi näin, että oikeaa nimeä ei käytetä

Sinilevä keskusteluissa unohdetaan aina se että ole kyseessä levä vaan bakteeri eli syanobakteeri. Siksi se kannattaa ottaa todesta, että ei ui, eikä ota saunavesiä, jos vedessä sinilevää. Ehkä kannattaisi ottaa käyttöön sen oikea nimi…Ja toiselta näkökulmalta ajetellen sinilevät ovat ihan hyödyllisiä, kun sitovat ilmakehästä typpeä ja näin sivutuotteena tuottavat happea. Onkin sanottu että sinilevät tekivät maapallosta happirikkaan aikojen alussa…

KiireKiire

Ruovikon leikkuu pitäisi ehdottomasti siirtää elokuulle, jolloin ruokokerttusten ja muiden myöhään saapuvien lintujen poikaset on lähtenyt pesästä. Onko lupa saatu lintujen pesimäaikaiselle niitolle?