Ennätysmäärä vauvoja päätynyt Salossa lastensuojelun asiakkaaksi suoraan synnytysosastolta

0
Sosiaaliohjaaja Hanna Pirttinen (vas.) ja sosiaalityöntekijä Marika Leino ovat palvelleet salolaisia perheitä jo pitkään.

Lastensuojelun asiakkaaksi päätyy yhä enemmän vauvoja suoraan synnytysosastolta. Salossa vauva-asiakkaita on syntynyt tänä vuonna kuusitoista.

– Määrä on poikkeuksellisen suuri, perhesosiaalityön päällikkö Birgitta Halmetkangas sanoo.

Äidin raskausaikana tehtävien ennakollisten lastensuojeluilmoitusten määrä on kasvussa koko maassa. Pelkästään Varsinais-Suomessa tehtiin viime vuonna liki neljäsataa ennakollista lastensuojeluilmoitusta.

Osa äideistä on ohjattu vauvan kanssa sairaalasta suoraan ensikotiin tai perhekuntoutukseen. Vakavimmillaan vauva on voitu sijoittaa uuteen perheeseen heti synnytysosastolta.

– Ennakolliset lastensuojeluilmoitukset ovat muuttuneet Salossa entistä huolestuttavammiksi, sosiaalityöntekijä Marika Leino arvioi.

Koko maassa lastensuojelun asiakkaaksi päätyi viime vuonna yli 2 200 vauvaa.

Viranomaiset tekevät odottavasta äidistä ennakollisen lastensuojeluilmoituksen, jos siihen on perusteltu syy. Se voi olla vaikka äidin tai isän huumeidenkäyttö, vakava mielenterveysongelma, perheväkivalta, raskas elämäntilanne tai ylipäätään vanhempien jaksaminen.

Epäilys äidin ja tulevan vauvan pärjäämisestä herää useimmiten neuvolassa, äitiyspoliklinikalla ja A-klinikalla. Ilmoitus voi tulla myös esimerkiksi huumevieroituksesta tai poliisilta.

Huumausaineet näkyvät lastensuojelun arkityössä, mutta sosiaaliohjaaja Hanna Pirttinen varoittaa yleistämästä.

– Ei ole yhtään samanlaista perhettä. Äidit ovat lapsen syntyessä voimakkaan tuen tarpeessa tosi vaihtelevista syistä. Lastensuojelun asiakkaana ei pidetä turhaan, mutta annamme alussa mieluummin liikaa apua kuin liian vähän.

Salossa tänä vuonna syntyneet kuusitoista lastensuojelun vauva-asiakasta ovat äitiensä kanssa avohuollossa. Huostaan pienokaisia ei ole otettu. Äidit ja vauvat saavat tukea muun muassa vertaistukiryhmässä, joka kokoontuu kahdesti viikossa.

Lastensuojelun ja sitä ”lievemmän” perhetiimin kirjoilla oli kesän alussa liki viisisataa salolaista lasta. Perhetiimi tarjoaa vapaaehtoisia sosiaalihuollon palveluja, joita salolaisperheet voivat pyytää huolien kasaantuessa.

– Perheet tarvitsevat tukea ja apua. Ongelmia on enemmän ja ne ovat syvempiä ja vaikeampia. Moniongelmaisuutta on paljon, Marika Leino sanoo.

Leino on työskennellyt Salon kaupungin sosiaalikeskuksessa kahdeksantoista vuotta. Hän on nähnyt muutoksen. Lapset kärsivät monesti neuropsykiatrisista häiriöistä, ja perheenjäsenillä on vaikeuksia puhua toistensa kanssa.

– Ratkomme usein sukupolvien yli meneviä ketjuja. Jos itsellä ei ole kokemusta hyvästä vanhemmuudesta, sitä voi olla vaikea myös antaa, Pirttinen sanoo.

Hiljaiset traumat alkavat näkyä, kun perheet pääsevät rakentamaan omaa sukupuutaan niin sanotussa heijastintiimissä. Tapaamissa käydään läpi perheen historiaa ja ihmissuhteiden verkostoa. Keskusteluissa avautuu näkymä siihen, miten menneisyys vaikuttaa nykypäivään.

– Valtaosa tapauksista on sellaisia, joissa ongelmat juontavat sukupolvien taakse. Pääsemme juurisyihin kiinni paremmin kuin ennen.

Lastensuojelun toivomuslistalla on kaksi uutta sosiaalityöntekijää ja kaksi sosiaaliohjaajaa. Suositusten mukaan yhdellä sosiaalityöntekijällä saisi olla enintään kaksikymmentä asiakasta. Salossa luku on neljäkymmentä. Kun asiakkaita on liikaa, vuoropuhelu ostopalveluiden kanssa voi jäädä vähäiseksi.

Tämä turhauttaa Pirttisen ja Leinon mukaan paitsi työntekijöitä myös apua haluavia perheitä.

– Teemme parhaamme ja pidämme asiakkaista huolta, mutta työskentelyn tavoitteellisuus ja vaikuttavuus voivat kärsiä. Jännitteet ja ongelmat saattavat vain syventyä, kun perhe tietää oman tilanteensa ja avuntarpeensa, mutta saakin jotain muuta.

Pirttisen mukaan lastensuojelu voi joutua turvautumaan jopa huostaanottoon, jos perheelle ei saada annettua apua ajoissa tai annettu apu ei kohdennu oikein.

– Se on aina pettymys, ja suuri kriisi perheelle. Huostaanotto puretaan, kun perhe alkaa voida paremmin, ja lapsen hyvinvointi kotona on turvattu.

Hanna Pirttinen muistuttaa, että haaskuun menee myös rahaa.

Yksityiset lastensuojelupalvelut ovat Suomessa kasvava bisnes, jonka liikevaihto on jo satoja miljoonia euroja. Salossa lastensuojelun menot ovat kasvaneet yli kaksi miljoonaa euroa kolmessa vuodessa.

– Lastensuojelu on painottunut Salossa voimakkaasti ostopalveluihin, sosiaalipalveluiden johtaja Eeva Purhonen totesi Salon Seudun Sanomissa 11. tammikuuta.

Menojen kasvu jatkuu edelleen. Purhonen voi vain toivoa, että lastensuojelun ostopalveluihin tälle vuodelle varattu 10,9 miljoonaa euroa riittäisi.

Sosiaaliohjaajat ovat tehneet omia laskelmiaan. Niiden mukaan kaupunki voisi säästää kymmeniätuhansia euroja palkkaamalla edes yhden uuden sosiaaliohjaajan.

– Se on ihan puhdasta matematiikkaa, kun kymmenen asiakasta siirtyisi ostopalvelusta kaupungin omalle työntekijälle, Hanna Pirttinen muistuttaa.

Jätä kommentti