Mansikkatiloilla haastava vuosi

0
ProAgrian marjatuotannon asiantuntija Minna Pohjola kasvattaa pienimuotoisesti mansikkaa tilallaan Kiskossa. Hänen mukaansa mansikka on yksi vaikeimmin viljeltävistä marjoista.

Tilanne mansikkatiloilla on tänä vuonna ollut poikkeuksellinen. Kesäkuussa tuottajia kiusasi kuivuus ja heinäkuussa liian pitkään jatkunut sadejakso. Myös alkuvuoden poikkeuksellisen lauha talvi toi haasteita mukanaan.
– Helmikuussa lämmin sää herätti mansikat liian aikaiseen kasvuun, mutta maaliskuussa tulleet pakkaset tekivät joillain tiloilla tuhoja juurakkoon. Pahimmissa tapauksissa pakkanen on tappanut laajalti viime vuoden istutuksia. Yleisesti ottaen tilanne ei kuitenkaan ole niin paha kuin mitä talvella pelättiin, kertoo ProAgrian marjantuotannon asiantuntija Minna Pohjola.

Korona-ajan tuoma pula ulkomaalaisista, kokeneista marjanpoimijoista on myös vaikuttanut etenkin isojen mansikkatilallisten toimiin.
– Tämä on ollut historian haastavin kausi, kertoo jo parikymmentä vuotta mansikoita viljellyt Antti Koski Kurjen tilalta, Perttelistä.
Kosken mukaan parhaat mansikka-ajat ovat jo menneet. Osa sadosta on vesisateen vuoksi mennyt pilalle ja satoa jäi korjaamatta.
– Jos mielii mansikoita pakkaseen niin kannattaa toimia heti. Avomaan mansikkaa poimitaan enää tämän viikon ajan, sanoo Koski.
Kosken mukaan marjanpoimijoista on ollut työvoimapulaa. Kesäkuun helle ja heinäkuun sateet eivät myöskään ole liioin houkutelleet itsepoimijoita. Uusien poimijoiden perehdyttäminen on vienyt aikaa ja tehokkuutta.
– Marjanpoiminnassakin kokemus tuo tehokkuutta ja osaamista. Kaikki on mennyt, mitä ollaan saatu poimittua, toteaa Koski.
Kurjen tilalla on myös kasvutunneleissa olevia mansikoita, joista voi saada satoa vielä parin viikon ajan.
– Kasvutunneleissa olevat mansikat ovat yleensä marketteihin meneviä ja sen näkee myös osittain hinnassa. Ne eivät välttämättä ole pakastukseen parhaita, tietää Koski.

Kurjen tilalla viljellään mansikoita myös kasvutunnelissa. Tunneliin ei sada, joten kasvustoa on kasteltava. Marjat eivät kuitenkaan pääse homehtumaan. Kuvassa viljelijä Antti Koski.

Mikäli talvet muuttuvat leudoiksi ja sateisiksi, sillä tulee vääjämättä olemaan vaikutus avomaan mansikan viljelyyn. Ratkaisuna tälle voidaan pitää kasvutunneleita, mutta alkuinvestoinnit hehtaaria kohden pyörivät Pohjolan mukaan jopa 150 000–200 000 euron paikkeilla.
Mansikan lajikkeissa on myös isoja eroja.
– Esimerkiksi Allegro, Sonata ja Polka kestävät paremmin talvenaikaisia säävaihteluita. Vahva juuristo ja sitä kautta kasvuvoima on tässä yksi iso tekijä.

Osa mansikoista alkaa tuottaa satoa vasta myöhemmin kesällä. Varmaa kuitenkin on, että mansikan pääsatokausi alkaa olemaan ohitettu. Pitkä sadejakso on vaikuttanut myös mansikoiden makuun.
– Sade laimentaa ja vie väkisinkin makua marjoilta. Onneksi maku voi myös auringon paistaessa taas palautua, kertoo itsekin mansikoita pienimuotoisesti viljelevä Minna Pohjola.

Parhaat mansikka-ajat ovat tältä kesältä jo ohi.

Tilan kasvustosta pitäisi Pohjolan mukaan uusia joka vuosi noin 30 prosenttia. Työvoimapulan takia uusia taimia ei kuitenkaan ole välttämättä ehditty istuttamaan. Myöskään homeisia mansikoita ei ehditä keräämään pois, mikä taas vaikuttaa uusien mansikoiden kasvuun.
– Valitettavaa on, että tämä vuosi näkyy väkisinkin myös ensi vuoden sadossa, jatkaa Pohjola.
Viiden kilon laatikon hinta pyörii tällä hetkellä 38–40 eurossa.
– Kustannusrakenne pitää saada katetuksi. Laadukkaasta, hyvästä marjasta pitääkin maksaa, sanoo Pohjola.

Jätä kommentti