Miten Salon talous oikaistaan? SSS kysyi kaupunginjohtajaehdokkailta

12

Salon uusi kaupunginjohtaja on joko Kemin nykyinen kaupunginjohtaja Tero Nissinen tai Salon vt. kaupunginjohtaja Anna-Kristiina Korhonen.
Kaupunginvaltuusto valitsee uuden ykkösjohtajan 24. elokuuta. Loppusuoralle päässeet hakijat käyvät valtuuston haastalteltavana 10. elokuuta.
Haastattelutilaisuutta voi seurata suorana kaupungin Youtube-kanavalla, mutta koronatilanteen takia yleisöä ei vielä päästetä valtuustosaliin.
Salon Seudun Sanomat kysyi ehdokkailta viisi keskeistä kysymystä. Sähköpostitse saadut vastaukset julkaistaan sellaisenaan. Otsikointi on toimituksen.

 

Anna-Kristiina Korhonen: toimintatapoja voi muuttaa

1. Mitkä ovat mielestäsi Salon vahvuudet ja uhat?
– Salon vahvuus on, että kaupunki sijaitsee Suomen kasvukolmion alueella niin Turun kuin myös pääkaupunkiseudun vaikutuspiirissä. Alueella on historiallisesti paljon osaamista ja menestymisen potentiaalia. Salosta löytyy tiivistä kaupunkirakennetta, mutta myös maaseutua sekä monipuolinen elinkeinorakenne ja hyvät peruspalvelut.
– Uhkana on talouden kehitys, huoltosuhteen heikkeneminen ja asukasluvun lasku.

2. Salon talous on vahvasti alijäämäinen. Miten korjaisit tilannetta?
– Kaupungin tulee edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueen elinvoimaa. Asukasluvun kääntäminen kasvuun, edellytysten luonti työpaikkojen syntymiseksi, yrityshoukuttelevuuden lisääminen ja peruspalveluiden saatavuuden turvaaminen ovat tärkeimmät tavoitteet.
– Poikkeustilanne on muuttanut talouden tilannetta olennaisesti. On selvää, että Salo tarvitsee tasapainottamisohjelman. En usko pikavoittoihin, vaan tasapainotuksen on ulotuttava useammalle vuodelle. Kaupungin täytyy myös uskaltaa kasvaa, vaikka taloudellista tehokkuutta haetaankin.
– Poikkeustilanne on osoittanut, että toimintatapoja voidaan muuttaa nopeastikin. Erityisesti säästöjen hakeminen tilatehokkuutta parantamalla sekä digitalisaation hyödyntäminen toiminnan tehostamiseksi ovat keinoja, jotka tuovat pidemmällä aikavälillä tarpeellisia säästöjä. Tiloista ja kiinteistöistä, jotka eivät tue kaupungin perustoimintaa, tulisi pyrkiä luopumaan. Isossa kuvassa joudutaan myös tarkastelemaan palveluita vastaamaan nykyistä väestörakennetta. Sote-uudistus tuo toteutuessaan joka tapauksessa muutoksia, joihin on varauduttava.

3. Salossa virkamiehiin kohdistuu kovaa painetta. Miten pystyt tekemään esityksiä säästöistä ja leikkauksista, joita kuntalaiset vastustavat vahvasti?
– Jonkun on esitettävä vaihtoehdot, ja se velvollisuus kuuluu kaupunginjohtajalle. Talous on saatava joka tapauksessa tasapainoon. Mitä pidemmälle vaikeat ratkaisut siirtyvät, sitä haasteellisemmaksi korjaavat liikkeet tulevat. Siksi pitää pystyä toimimaan oikea-aikaisesti. Tavoitteena on saavuttaa kuntalaisten luottamus sen sijaan, että syntyy vastakkainasettelua.

4. Onko kuntien rahoitus oikeassa suhteessa kuntien tehtäviin?
– Jos viime vuosikymmentä tarkastelee, niin ei ole. Valtionosuuksien indeksijäädytykset eivät kompensoidu nyt jälkikäteen. Poikkeustilanne tuo oman lisänsä muutoinkin vaikeaan kuntien taloustilanteeseen. Eniten olisin kuitenkin huolissani koko maan eriytymisestä, moni iso kaupunki on jo tehnyt voimakkaasti alijäämäisiä tuloksia, pääkaupunkiseutu on tässä suhteessa eri asemassa muuhun maahan nähden.

5. Mitkä ovat palveluita, jotka pitää mielestäsi ehdottomasti pitää kunnan omissa käsissä? Mitä voidaan ulkoistaa?
– En suhtaudu asiaan niin, että jokin osa tuotantoa voidaan kokonaan ulkoistaa tai että päinvastoin päätettäisiin, ettei palvelutuotannossa hyödynnetä ollenkaan ulkoista tuotantoa.
– Ulkoinen palveluntuottaja täydentää omaa tuotantoa. Kilpailutukset tulee tehdä silloin, kun markkinoilla on tarjolla toimivia ratkaisuja ja se katsotaan palvelutuotannon kannalta tarkoituksenmukaiseksi.

 

Anna-Kristiina Korhonen on toiminut Salon talousjohtajana puolitoista vuotta,

Anna-Kristiina Korhonen

Kotipaikka: Raisio

Syntymäaika: 10.1.1981

Koulutus: kauppatieteiden maisteri

Työura: Salon vt. kaupunginjohtaja, Salon talousjohtaja 1,5 vuotta, Raision konsernihallinto- ja talousjohtaja 4,5 vuotta, Turun yliopiston talouspäällikkö 5,5 vuotta

Perhe: avioliitossa, 2 lasta

Harrastukset: juokseminen, kuntosali

Puolue: poliittisesti sitoutumaton

 

 

Tero Nissinen: yhdistykset apuun ennaltaehkäisevissä palveluissa

1. Mitkä ovat mielestäsi Salon vahvuudet ja uhat?
– Erinomainen logistinen sijainti, vahva yrittäjyys, monipuoliset asumis- ja harrastusmahdollisuudet maaseutu- ja kaupunkiympäristössä. Pääuhka on kriisiytyvä kuntatalous.

2. Salon talous on vahvasti alijäämäinen. Miten korjaisit tilannetta?
– Salon käyttötalouden kestävyysvaje näyttää olevan vuosittain +/- 15 miljoonaa euroa eli jo merkittävä epätasapaino. En toki tunne Salon tilannetta vielä tarkasti, mutta tilanne vaatisi päättäväisiä toimia, jotta siitä ei muodostuisi paljon energiaa syövää ikuisuusasiaa. Kehitys- ja elinvoimatyötäkin on paljon tehtävänä, jotta lisätulojakin kertyisi.
– Tarkasteluun tulisi ottaa niin toimialojen palveluverkot kuin tuotantoprosessit, hankintojen ja tilojen käytön tehostaminen, hyödynnettävä henkilöstön luontaista poistumaa sekä priorisoitava investointeja. Toisaalta ottaisin ennaltaehkäisevän työn vahvasti agendalle panostaen aidosti muun muassa kolmannen sektorin (urheiluseurat, järjestöt) kumppanuuksiin.

3. Salossa virkamiehiin kohdistuu kovaa painetta. Miten pystyt tekemään esityksiä säästöistä ja leikkauksista, joita kuntalaiset vastustavat vahvasti?
– Kyvykäs organisaatio kykenee päättämään vaikeistakin asioista ajallaan, eikä siirrä ongelmia eteenpäin, jolloin ne yleensä pikemminkin kasvavat kuin katoavat.
– Painetta on aina haasteellisissa asioissa, sitä tulee niin kuntalaisilta kuin päättäjiltäkin. Olen tehnyt 18-vuotisella kaupunginjohtajan urallani tuhansia esityksiä, lukuisia vaikeitakin. Kaupunginjohtajan vastuulla on tehdä tarvittavat esitykset. Hankalia ja isoja asioita on tosin tärkeää prosessoida perusteellisesti niin päättäjiä kuin kuntalaisia jo alkuvaiheessa osallistaen. Haastehan on yhteinen, ja se vaatii yhteistä ymmärrystä ja jakamista. Yhteinen tavoite luonnollisesti saattaa välillä unohtua, kun sopeutettaessa on valittavana lähinnä vain epämieluisia vaihtoehtoja.

4. Onko kuntien rahoitus oikeassa suhteessa kuntien tehtäviin?
– Ei ole. Kuntien tehtäviä olisi vihdoinkin alettava tosissaan vähentää myös lainsäädäntöteitse. Väestön ikärakennekehityksen tuoma paine ja aleneva veronmaksukyky tulevaisuudessa eivät enää mahdollista tätä kaikkea nykyistä kuntien vastuulla.
– Tästäkin on puhuttu toistakymmentä vuotta, mutta vielä eivät eri hallitukset/eduskunnat ole päässeet tähän vaikeaan asiaan kunnolla kiinni. Uudet vaalit tulevat ilmeisesti aina vähän liian nopeasti vastaan, ja tehtävien priorisoiminen on vaikeaa myös valtiolla kuten kunnissakin. Lisäksi valtio velkaantuu nyt rajusti koronan hoito- ja elvytystoimien vuoksi, ja sitäkin piikkiä julkisen talouden on alettava maksaa lähivuosina.

5. Mitkä ovat palveluita, jotka pitää mielestäsi ehdottomasti pitää kunnan omissa käsissä? Mitä voidaan ulkoistaa?
– Kunnilla on syytä olla omaa laadukasta perustuotantoa luonnollisesti kaikilla toimialoilla ydinpalveluissa. Yksityinen kumppanuus on kuitenkin hyvä tuki ja kirittäjäkin palvelujen järjestämisessä, kunhan tilaajaosaaminen kunnassa ja yksityisen laatu ovat kunnossa. Helpompaa ulkoistaminen on perinteisesti ollut teknisellä toimialalla, haastavinta sivistys- ja hyvinvointipalveluissa. Tosin vanhustenhuollossa ja päivähoidossa yksityisiä toimijoita on kunnissa ollut laajemmassa mitassa jo pitkään.
– Ulkoistamisen ohella nostaisin esiin vielä uudelleen myös aidot mahdollisuudet kolmannen sektorin vahvempiin kumppanuuksiin ennaltaehkäisevissä palveluissa (mm. terveysliikunta, kerhotyö ja monet kulttuuripalvelut). Palvelujen järjestämisen kokonaisuus ja tuotantotavat tulisi linjata kunnan palvelustrategiassa. Tässä on varmaan Salossakin ensi vuonna aloittavalla uudella valtuustolla tehtävää, jotta syntyy taloudellisesti kestävä ja riittävän laadukas palvelujen järjestämisen kokonaisuus. Monituottajamalli on jo nykyaikaa, joten asioita ei mielestäni kannattaisi asetella vastakkain pelkästään julkinen–yksityinen-akselilla.

 

Tero Nissinen on johtanut Kemin kaupunkia kahdeksan vuotta.

Tero Nissinen

Kotipaikka Kemi

Syntymäaika 17.7.1970

Koulutus hallintotieteiden maisteri, pääaine kunnallistalous

Työura: Kemin kaupunginjohtaja 8 vuotta, Ikaalisten kaupunginjohtajana 5,5 vuotta, Pyhäjärven kaupunginjohtajana 4 vuotta, EVTEK-kuntayhtymän talousjohtajana vuoden ja Euran kunnan talousjohtajana 2 vuotta.

Perhe: vaimo ja kolme alaikäistä lasta

Harrastukset: tärkein tennis

Puolue: poliittisesti sitoutumaton

 

 

12
Jätä kommentti

5 Comment threads
7 Thread replies
0 Followers
 
Most reacted comment
Hottest comment thread
9 Comment authors
Raha seisoo kaupungin rajalla

Jos minulta kysytään, Salon talous oikaistaan avaamalla pääkaupunkiseudulta tuleville rakentajille helppo rakennuslupien saanti avarille maaseututonteille. Tämä päätös säilyttää Salon jäljellä olevat maanrakennusyritykset, puutavara- ja rautakaupat, huonekaluliikkeet sekä työllistää paikallisia salolaisia alan ammattilaisia siihen saakka kunnes kaupungin kassaan alkaa virrata uusiin luonnonläheisiin taloihin muuttavien asukkaiden verotuloja. Korona kiskaisi liikkeelle maaseutuasumisen buumin. Salo on kuin tarjottimella Helsingistä liikkeelle lähteville lapsiperheille, kunhan rakennuspaikan saisi valita ilman byrokraattista sanelua.

amaryllis

Salon itäosista ajaa autolla kevyesti kolmessa vartissa pk-seudulle. Ei tarvitse odottaa tunnin junaa, vaan kaavoittaa tontteja Suomusjärvelle ja markkinoida ne koronakammoisille, varakkaille it-nörteille.

Salon Matti ja Talouskukkaro

Voi kun se olisikin noin helppoa… Ei oo, ei tuu. Vaikka korona nyt etätyötä lisäisikin hetkiseksi, niin Nurmijärvi ilmiö ei palaa takaisin. Ja lähempää pääkaupunkiseutuakin löytyy okt-tontteja maaseudulta pilvin pimein. Lisäksi Salossa saa rakennuslupia saa ihan normaalisti, määräykset ovat samanlaisia kuin muissakin kunnissa ja byrokratia joustavampi kuin yhdessäkään pääkaupunkiseudun kunnassa.

Okt-talojen rakentaminen on Suomessa hiljentynyt ihan kokonaisuudessaan, ja siihen on monta syytä.

Rita

Täällä saa tosiaan luvat ihan helposti läpi, jos kunnon suunnittelija ja lupapaperit ja -piirustukset määräysten mukaiset. Ei koskaan ollut ongelmaa lupien saannissa. Kuullut olen kyllä, miten toiset yrittävät saada rakentaa fiulinkia ja eivät korjaile lupa-asioitaan rakennusvalvonnan pyynnöistä huolimatta. Koskee etenkin eräitä rakentajia. Täällä ihan samat määräykset tosiaan kuin muualla. Ennen luvat saikin tupakka-askien kanteen piirettyinä tai ruutupaperille luonnosteltuna, etenkin näissä ympäristökunnissa. Vanhassa Salossa sekään ei onnistunut ja hyvä niin. Ammatti-ihmiset osaavat nekin hommat kunnolla. Jos jollakin vaikeuksia lupien suhteen, niin vaihtakaa suunnittelijaa ja noudattakaa kaavamääräyksiä ja rakennustapaohjeita. Hyvin simppeliä se.

Ei niin helppoa

Luvansaannin isoin ongelma ei olekaan piirustukset ja rakentamisen laatu, vaan se että maaseudulle on oikeasti vaikea saada rakennusoikeutta Salossa. Kaupunki haluaa että uudet talot nousee kaava-alueille eli sinne missä niitä on vieri vieressä. Jos kysyt saako taajaman ulkopuolelle väljään paikkaan rakentaa, vastataan melko varmasti ettei saa, koska siellä ei ole kaavaa. Juuri tämä käytäntö ei ole muissa maaseutukaupungeissa näin tiukkaa kuin meillä Salossa. Vaikka tilaa rakentamiselle olisi moninkertaisesti muihin kaupunkeihin nähden.

Okt-talot nousee Paimioon

Oletko varma? Moni rakentaja sanoo ettei normaalien valmistalojen piirustukset kelpaa Saloon, vaan niitä pitää muutella. Paikallisten talotehtaidenkin on helpompi valmistaa liike- ja maatalousrakennuksia, koska niillä on väljemmät rakennusmääräykset.

Rita

No eihän ne valmistalojen tulostepiirustukset ole todellakaan lupapiirustuksia. Itse joutunut korjailemaan niitä usein, vaikka tiedotettu talotehdasta, mitä Salo vaatii ja muutkin kunnat. Kyllä oikea rakentaja tietää senkin, mitä lupapiirustukset pitäisi sisältää. Ne tulostekopiothan ovat ihan luonnoskuvia, mitä paketin mukana saat. Ja asemapiirros tehtävä aina erikseen, sillä sitä ei edes talofirmat tee vaan teetätät sen toisella suunnittelijalla, joka yleensä paikallinen. Eräässä kohteessa, jonne tein asemapiirroksen hallirakennuksesta ja talotehtaan kuvat oli kaupassa, niin pyysin talotehdasta muuttamaan piirustuksia, niin että menevät heti läpi täällä. Tuo tehdas ei suostunut niitä muuttamaan, vaikka lupasivat, että lupakuvat kuuluu toimitukseen ja vissiin nolla eurolla sai ne. Nehän… Lue lisää »

Lasse Reunanen / Salo

Kaupunginjohtajaksi ehdokkaiden talousratkaisuja ei kannata vielä tarkoin puntaroida kun budjettiraamit tehdään vasta syksymmällä valinnan jälkeen ja varsinaiset ratkaisut tekee kaupunginhallitus esityksellään kaupunginvaltuustolle. Lehden henkilötiedoista näkyi, että tänään 17.7.2020 Tero Nissinen täyttää 50 vuotta – onnittelut siitä. Molemmat ehdokkaat ovat aloittaneet peruskoululaisina, joka käytäntö Suomessa alkoi 1970-luvulla.

Urpo

Otetaan Tero, niin ei mene seuraava vuosi uuden talousjohtajan etsimiseen ja toinen vuosi sen sisäänajooon. Anna-Kristiina hoitaa oman tonttinsa kunnialla, antaa jatkaa siinä tehtävässä.

Nurinkurista kyllä

Salo on ensimmäinen kunta jossa rantasaunaa ei saanut rakentaa ikkunat rantaan päin. Katsoo nyt kaupungin omaakin rantasaunaa Kuusjoen Nummijärvellä. Ikkunat on metsään päin ja pääty rantaan, vaikka mökki on tarkoitettu toisin päin. Vanha sauna oli vielä oikein päin, mutta se olikin rakennettu Kuusjoen kunnan aikana.

Ennen oli paremmin

Totta. Siksi vanhat mökit on arvossaan. Esim. 60-luvulla aivan rantaan rakennetut. Niitä Salossa vielä jonkin verran on, vaikka harvemmin myytävänä. Nykyään rantarakentajat joutuvat tyytymään laituriin ja terassiin, rannan virkistyskäyttöön hyödyntämistä ajatellen.

Veronmaksaja

Miksei johtajaehdokkaat puhuneet mitään siitä, että parin vuoden päästä sote-Suomessa kuntien organisaatiot ovat ihan eri kokoiset, kuin nyt? Nyt on jo kiire suunnitella se ja hahmotella siihen liittyvä budjetti. Nyt puhutut ja aiemmin yritetyt säästöt on näpertelyä vain!