Muuttovoitosta huolimatta väki vähenee Salossa

6
Salon Turuntiellä riittää tyhjiä liikehuoneistoja.

Väkiluku laski Salossa vuoden 2020 ensimmäisen kuuden kuukauden aikana, kertoo Tilastokeskuksen eilen julkaistu ennakkotieto väestönmuutoksesta. Salossa nettomuutto jäi jopa 98 henkilöä plussan puolelle. Muuttovoitto selittyy Salossa lähes kokonaan maahanmuuttaneiden osuudella. Maahanmuuttaneita oli Salossa ensimmäisella vuosipuolikkaalla 92 henkilöä. Noin 30 prosenttia maahanmuuttaneista muuttavat Saloon muista Pohjoismaista tai toisesta EU-maasta. Valtakunnallisesti muista Pohjoismaista ja EU-maista muuttaneiden osuus on yli puolet.

Maahanmuutosta huolimatta väki vähenee Salossa. Trendi on valtakunnallinen. Tämä selittyy ikääntyvällä väestöllä. Vuoden 2020 tammi–kesäkuun aikana kuolleita oli 296 – lähes kaksi kertaa enemmän kuin syntyneitä. Salon väkiluku laski vuoden 2020 ensimmäisellä puolikkaalla linja-autollisen verran, 55 henkilöllä.

Samankaltaiselta näyttää tilanne seudun muissa kunnissa. Niin Kemiönsaari (+46), Koski Tl (+6), Marttila (+13), Paimio (+52), Salo (+98), Sauvo (+2) ja Somero (+23) – jäävät kokonaisnettomuutosssa plussan puolelle, mutta muuttovoitosta huolimatta kuolleiden lukumäärä painaa väkiluvun miinukselle. Marttilaa (+3) lukuun ottamatta kuolleiden määrä ylittikin syntyneiden määrän kaikissa seudun kunnissa. Marttila kuuluu Paimion kanssa seudun kasvaviin kuntiin.

Kehitys jatkunee tulevaisuudessa samankaltaisena. Salon seudun kunnissa yli 70 vuotta täyttäneiden osuus vaihtelee Paimion vajaasta 16 prosentistä lähes Koski Tl:n lähes 26 prosenttiin.

Suurin kasvu väkiluvussa on ollut Paimiossa, jonka väestö kasvoi vuoden 2020 ensimmäisellä puolikkaalla. Vaikka myös Paimiossa kuolleiden määrä ylitti syntyneiden määrän noin kymmenellä, kuntaan muutti vuoden 2020 aikana 64 ihmistä enemmän kuin mitä sieltä lähti. Paimiossa väestön määrä on kasvanut hitaasti mutta tasaisesti jo viimeiset viisi vuotta. Marttilassa väkiluku lisääntyi 14 henkilöllä.

Vuoden 2020 maalis-kesäkuun aikan on nähtävissä muuttopiikki kahden mökkikunnan kohdalla. Kemiönsaaren väestöluku on ollut vuosien varella laskusuuntainen, mutta vuoden 2020 ensimmäisen kuuden kuukauden aikana Kemiönsaaren väkiluku on kasvanut 18 henkilöllä. Muuttovoitto oli vuoden toisella neljänneksellä jopa 36 henkilöä. Kuntaan muutti maalis–kesäkuun aikana 90 uutta asukasta.

Samankaltaista kehitystä on nähtävissä Somerolla, jossa kuntaan muutti maalis-kesäkuun aikana kaksi kertaa enemmän enemmän ihmisiä (115) kuin tammi-maaliskuussa (51).

Salon seudun väestöluku kunnittain kesäkuussa 2020 (suluissa 31.12.2019)

Kemiönsaari 6 658 (6 640)
Koski Tl 2 301 (2 308)
Marttila 2 027 (2 013)
Paimio 10 902 (10 850)
Salo 51 778 (51 833)
Sauvo 2 935 (2 945)
Somero 8 688 (8 711)

Lähde: Tilastokeskus

6
Jätä kommentti

4 Comment threads
2 Thread replies
0 Followers
 
Most reacted comment
Hottest comment thread
6 Comment authors
Päättäjät hereille!

Salon unelias katukuva kertoo että nuoria aikuisia ja lapsiperheitä on entistä vähemmän. Onko kaupungin virkakoneistossa nimetty vastuuhenkilöä tai toimielintä, joka ottaa asiakseen näiden asukasryhmien lukumäärän kasvattamisen?

Muuten asukasluvun laskua ei pysäytä mikään, sillä Salossa syntyy nykyään lapsia minimaalisen vähän suhteessa iän myötä poistuvaan väestöön.

Lastenvaunuja ei näy enää edes joka viikko. Kun taas esimerkiksi Vantaalla ne runsain määrin kuvastavat eteenpäin menevää kaupunkikehitystä.

Työtä

Palvelut pitäisi toimia kaikenikäisille ei pelkästään lapsiperheille.Salossa ei Nokian lähdettyä ole mitään kuin tyypilliset kuihtuvan kaupungin oluen juottolat.
Katukuva on tänä päivänä täynnä päihdeongelmaisia joita on kaiken ikäisiä.Kaupat elävät alkoholin myynnillä ja alkoa ei horjuta mikään.
Pelkällä kaupunkikuvan siistimisellä ei ongelmia poisteta ne vain lakaistaan pois silmistä maton alle.

Salo tarvitsee duunaritason työpaikkoja ja paljon tehdastyön kaltaisia kuten oli Nokia aikanaan.

Saloa voisi mainostaa myös kaupunkina josta löytyy paljon osaamista Nokian,Aspocompin,Printeksin ynnä muiden jäljiltä sekä osaavaa työvoimaa joilla on jo asunnot ynnä muut Salossa tarvitaan vain töitä.

Tosin suurin osa tuostakin työvoimasta on tällä hetkellä päihdeongelmaisia tai muualle muuttaneita.

Kerrostaloasukas

Kaikenlainen viherpiiperöinti ja omien kasvisten kasvattaminen on nyt muotia.
En tiedä että Salossa olisi havahduttu edes lisäämään puutarha palstoja.
Joko paikallisilta viljelijöitä liikenisi joku nurkka vuokralle?

marco

Salosta on kuvaa vauhtia tulossa Helsingin slummialue.

Mölö

Salo ei ole Helsingin slummialue, kun heillä itellään on jo omiakin.

Aktiivista elämää (työssäkäynti, harrastukset, kulttuuri) viettävä helsinkiläinen ei muuta Saloon, kun työmatka vie liikaa aikaa ja kulttuuripuolen tarjonta on vaatimatonta. Urheiluihmisille tarjontaa kyllä on.

Keskusta uusiksi

Keskusta ei houkuttele, ja ruoka haetaan marketeista. Salon keskustaan pitää saada uutta rakentamista.

Ehdotuksia: Linjuri puretaan ja tilalle asuntoja. Viereinen kortteli Turuntiehen asti puretaan ja tilalle kokonaan uusi kaupunkimainen kortteli, vähintään kuusi kerrosta.

Tukholmaan tehtiin 4-kerroksista jo 1600-luvulla, Salossa on edelleen kaksi kerrosta jotenkin normi.

Keskusta pitää suunnitella siis kokonaan uusiksi, ja rakentamista lisää uudella viihtyisällä tavalla. Autot piiloon kannen alle jne.