Pääministeri Marin puolusti pontevasti sovittua EU-rahoitusta – ”Suomi on tulevalla budjettikaudella kolmanneksi pienin nettomaksaja”

8

Pääministeri Sanna Marin (sd.) puolusti voimakkaasti EU-johtajien saavuttamaa rahoitusratkaisua astuttuaan kotimaisen median eteen EU-huippukokouksen jälkeen keskiviikkona.
Tiedotustilaisuudessa Marin perusteli Suomen tukeneen sovun syntyä, koska Suomen talous on vientivetoisena maana vahvasti kytköksissä Euroopan talouteen.
– Jos Eurooppa ei selviä tästä kriisistä, se tulee näkymään Suomen taloudessa katastrofaalisella tavalla, Marin sanoi.
Tiistaina saavutettu sopu sisältää sekä 750 miljardin elpymistukipaketin että yli 1 070 miljardin euron budjetin unionille vuosiksi 2021-2027. Varsinkin koronapandemiaan liittyvää elpymistukea on arvosteltu unionin luonteen muuttamisesta ja integraation syventämisestä.
Marinin mukaan elpymisväline ei lisää integraatiota, sillä väline ei sisällä lainojen yleistä yhteisvastuuta. Suomen neuvottelutavoitteisiin kuului kirjaus kunkin jäsenmaan enimmäisvastuista.
– Tätä ei voida alleviivata liiaksi, sillä tämä tarkoittaa, ettemme ole tosiasiassa yhteisvastuullisesti vastuussa näistä lainoista, vaan kullakin maalla on enimmäisvastuu.
Sen sijaan pääministeri kiinnitti huomiota unionin budjetin omiin varoihin.
– Näiden työstäminen kyllä tarkoittaa tietyllä tavalla unionin muuttumista niin, että omia varoja on käytössä. Sitä voidaan katsoa myös integraation näkökulmasta, mutta on tärkeää alleviivata, että Suomessa eduskunta käsittelee kaikkiin omiin varoihin liittyvät kysymykset.

Pääministeri puolusti maksukuoria ja vastusti palautusmallia

Itse neuvottelutulosta Marin piti Suomen kannalta onnistuneena. Pääministeri vertasi Suomen onnistumista muihin unionin nettomaksajamaihin.
– Suomi on tulevalla (monivuotisella budjetti)kaudella kolmanneksi pienin nettomaksaja, kun se on tällä kaudella neljänneksi pienin nettomaksaja.
Neuvottelutuloksessa huomiota on kiinnitetty siihen, että Ruotsin, Tanskan, Hollannin ja Itävallan muodostama niin sanottu nuuka nelikko sai miljardien eurojen maksupalautukset. Suomi sai 500 miljoonan euron kokoisen kansallisen kirjekuoren, joka peruu suunnitellut leikkaukset maataloustukiin sekä myöntää erillisen tuen Pohjois- ja Itä-Suomelle.
Marinin mukaan tulos on Suomen neuvottelutaktiikan mukainen. Hän korosti, että Suomi on pitkään hakenut tukea kohdistetusti kansallisella kuorella ja vastustanut maksupalautuksia niiden läpinäkymättömyyden vuoksi. Palautuksia saavat maat voivat kohdentaa ne haluamallaan tavalla.
– Suomi on vastustanut jäsenmaksupalautuksia. Se on sellainen epäterve elementti, joka maksatetaan muilla. Kun budjetti muodostetaan, siitä näemme läpinäkyvästi mitä maksetaan ja mihin varat kohdistetaan, Marin sanoi.
Marin myös kiisti, että hallituksessa olisi ollut ristivetoa Suomen neuvottelujen tuloksesta.
– Olen matkan varrella keskustellut niin valtiovarainministeri Matti Vanhasen (kesk.) kuin suuren valiokunnan puheenjohtajan Satu Hassin (vihr.) kanssa, Marin sanoi.

A-studiossa opposition edustajat kritisoivat yhteistä velanottoa

Perussuomalaisten Riikka Purra ja kokoomuksen Kai Mykkänen yrittivät illan A-studiossa haastaa Marinia Suomen linjasta, mutta tyytyivät lähinnä toistamaan viime päivinä kuultua kritiikkiä.
Mykkänen oli eniten huolissaan EU:n liikkumisesta valtioiden välisten tulonsiirtojen suuntaan, ja hän valitteli tukipaketista ja budjetista puuttuneita asioita. Purra katsoi ratkaisun johtavan liittovaltion suuntaan ja kritisoi sitä, että Suomi hänen mukaansa rahoittaa holtittomasti raha-asiansa hoitaneiden maiden elvyttämistä.
– Kun me haluamme pakettia merkittävästi alaspäin, ei ole realistista odottaa, että samalla saamme kaiken sen, mitä komissio on esittänyt, Marin vastasi Mykkäselle.
Yhteinen velanotto oli molemmille opposition edustajille punainen vaate, mutta tähän pääministeri vastasi korostamalla moneen kertaan, että Suomi sai sopimukseen haluamansa tarkkarajaisuuden, jossa maille on määritelty velasta enimmäisvastuu.
Enimmäisvastuu tarkoittaa, että vaikka osa maista jättäisi velvoitteensa hoitamatta, muiden maksettavaksi lankeava summa ei kasva.

STT

Kuvat:

8 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Keijo K.
4 kuukautta sitten

Onko nyt käsitettävä niin, että Suomi on kytköksissä saksalaisiin pankkeihin ja Etelä-Euroopan maiden holtittomaan velkaantumiseen?

Tuntuu omituiselta, ettei liittovaltiokehityksestä puhuta mitään ja lakeja EU:ssa ei pidetä minään. Sanotaanko hetken kuluttua jälleen ”me tienaamme tällä” kuten Kreikan tukemisellakin? Mitä vielä tullaan tekemään koronan varjolla, pelottaa ajatella.

Pertti
4 kuukautta sitten
Reply to  Keijo K.

Saksa ja Ranska eivät piittaa vähääkään EU:n hyvinvoinnista, jos se aiheuttaa heille ongelmia.

Tämän rahoituspaketin takana täytyy olla nippu sellaisia yrityksiä konkurssin partaalla, joita Saksan ja Ranskan pankit ovat lainoittaneet.

Marko
4 kuukautta sitten
Reply to  Pertti

Täytyy olla! Tuollainen mutu-tietohan on sellaista viisautta, että oksat pois.

Saksa maksaa neljänneksen koko EU:n budjetista, niin kai se silloin on ansainnut vähän enemmän sanavaltaa kuin Suomi sillä puolentoista prosentin maksuosuudella.

Pitäisi pystyä kertomaan rakentavia vaihtoehtoja eikä vain vastustaa vastustamisen vuoksi. Mistä muuten tiedätte tukipaketin yksityiskohdat, kun niitä eivät tiedä edes politikot. Oletteko selvännäkijöitä?

Pertti
3 kuukautta sitten

Suomessa on pääministerinä henkilö, jolla ei ole pitkää kokemusta EU-politiikasta.

Helsingin yliopiston taloustieteen dosentin mielestä elvytyspaketista olisi järjestettävä kansanäänestys, koska se johtaa tulonsiirtounioniin ja siitä edelleen liittovaltioon. EU:n luonne on dosentin mukaan muuttumassa sellaiseksi, mihin emme aikanaan liittyneet.

Esson baarissa kuultua
3 kuukautta sitten
Reply to  Pertti

Mikä tekee dosentin mielipiteestä oikeamman? Vaikka on hieno titteli, kyseessä on kuitenkin vain ”opettaja” yliopistossa. Jolla ei välttämättä ole minkäänlaista käytännön tietotaitoa.

Urpo
3 kuukautta sitten

Eiköhän pääministerilläkin ole esikunnassaan osaamista käytössään. Ei Marin yksin asioita hoida, vaikka niille kasvot antaakin.

Pertti
3 kuukautta sitten

Mielipiteitä on monta. Dosenttihan on henkilö, joka on kirjoittanut vähintäin yhden tieteellisen teoksen asiasta. Tämä edellyttää Yliopistossa opettamiseen. Ehkä tietää enemmän kuitenkin kuin nämä täällä asioista viisauksia latelevat.

Marko
3 kuukautta sitten
Reply to  Pertti

Seuraavissa vaaleissa äänestät sitten Pertti dosenttia, niin tulee Euroopan ja Suomen asiat kuntoon. Ja jokaisella on oikeus mielipiteeseen, vaikka se ei näytä kaikkia miellyttävän.