Pieni keto on säilynyt Salon sydämessä

1
Eija Hagelberg (vas.) ja Jaana Röytiö ihastelevat kuivan kedon kasveja Kylälapsenpuistoon kuuluvalla kalliomäellä, joka sijaitsee vanhan ykköstien vieressä lähellä Salon ydinkeskustaa. Kuva: SSS/Jan Sundman

On elossa! Kangasajuruoho kukkii violetin sävyisenä kasvistollisesti arvokkaalla kedolla käytännössä Salon keskustassa.

Perinnebiotooppisarjan oppaaksi lupautunut Eija Hagelberg ilahtuu nähdessään kasvin säilyneen Kylälapsenpuiston korkeimmalla mäellä. Sen alapuolella kulkee vanha ykköstie eli tie 110. Lähellä näkyy Astrum-keskus.

– Opin tuntemaan lapsena tämän paikan nimellä Myllymäki.

– Äitini kertoi laskeneensa täältä mäkeä omassa lapsuudessaan, Hagelberg kertoo.

Kylälapsenpuistossa kukkiva timjamin sukuinen kangasajuruoho viihtyy kuivalla kedolla. Hagelberg ilahtuu löytäessään korkeimmalta kohdalta muitakin kuivan kedon kasveja.

– Täällähän on paljon keltamataraa, hän iloitsee.

Hän selittää, että keltamatara risteytyy herkästi paimenmataran kanssa, mutta näin kuivassa paikassa paimenmatara ei viihdy.

Risteymien vuoksi keltamatara on kuitenkin harvinaistunut ja se luokitellaan jo vaarantuneeksi lajiksi. Kuivalla kedolla keltamatara kukkii keltaisenaan ja levittää mietoa tuoksuaan ympäristöön.

Muitakin kuivan kedon kasveja löytyy kuten muun muassa mäkitervakko, ketoneilikka, kissankello, ahomatara, ahopukinjuuri ja särmäkuisma.

– Nämä kuivat kedot ovat säilyneet perinnebiotoopeista parhaiten, Hagelberg sanoo.

Siitä huolimatta kauniisti kukkiva keto ei ole täysin turvassa. Se kuuluu vajaan kahden hehtaarin puistoalueeseen, jossa on kalliomäen lisäksi saarnilehtonotkelma sekä rehevä niitty.

Hagelberg sanoo, että ympäröivä rehevä kasvillisuus leviää yhä ylemmäksi, joskin hitaasti.

– Tätä voisi niittää tai laiduntaa, hän toivoo.

Lisäksi hän poistaisi muun muassa alueelle levinneet männyt, sillä ne happamoittavat maaperää.

Todennäköisesti lintujen mukana levinneen tuomipihlajankin hän poistaisi.

Mukana Kylälapsenpuistossa on myös Salon kaupungin ympäristönsuojelutarkastaja Jaana Röytiö . Hän tuli tutustumaan alueeseen, jota mahdollisesti voitaisiin esittää Salon kaupungilta yhdeksi hoitokohteeksi Helmi-ohjelmaan.

Helmi-elinympäristöohjelma on valtion ympäristöhallinnon ohjelma Suomen luonnon hoitamiseksi. Mukana eri kohteista ovat myös perinnebiotoopit.

– Uskoisin, että tämä voisi olla yksi, mitä voitaisiin ottaa mukaan hakemukseen, hän arvioi.

Vuoden 2023 loppuun mennessä tavoitteena on hoitaa koko maassa yhteensä 15 000 hehtaaria perinnebiotooppeja.

Koko Helmi-ohjelmaan on osoitettu kuluvana vuonna 42 miljoonaa euroa, joka on osa eduskunnan luonnonsuojeluun myöntämästä 100 miljoonan euron lisämäärärahasta.

Elinympäristöohjelman tavoite on pysäyttää luonnon köyhtyminen.

Kylälapsenpuiston kedolla köyhtymistä uhkaa lähinnä ympärillä rehottava kasvillisuus.

Puistossa kävijöitä Hagelberg ei näe uhkana, kunhan arvokkaaseen kasvilajistoon ei puututa.

Arvokkaita ketolajeja mäeltä löytyy lisää.

– Täällä on pölkkyruohoakin, hän huomaa.

Pölkkyruoho kertoo rautakautisesta asutuksesta.

Kaikkien ketokasvien ei tarvitse olla harvinaisia, mutta niillä voi olla sijansa luonnossa, jopa nokkosella perhosen toukkien ravintokasvina.

Perinnebiotoopeista kertovassa juttusarjassa tutustutaan erilaisiin kohteisiin Salossa. Oppaana toimii Perinnemaisemayhdistyksen aktiivi sekä pitkään perinnemaisematyötä tehnyt salolainen Eija Hagelberg, joka on valinnut kohteet erilaisten luontoarvojensa, mutta osittain myös niiden saavutettavuuden perusteella.

1 Comment
Inline Feedbacks
View all comments
Koska?
6 kuukautta sitten

Nyt tarttis Salossa alkaa systemaattinen vieraslajien poisto, lupiinit ja jättipalsamit hävitykseen. Saisimme nauttia sitten suomalaisesta luonnosta, eikä vieraslajien valtaamasta. Ja Salossa tätä hävitysurakkaa riittää aikalailla.