Pystyhirren keksijä Lasse Ojanen avaa talotehtaan – ja esittelee uusimman patentoidun keksintönsä

6
Tästä se lähti. Perniöläinen Lasse Ojanen esittelee ensimmäistä versiota keksimästään piikkilevystä, jolla voi kiinnittää hirsiä toisiinsa. Joulukuusen koristetta muistuttava tähti jalostui lopulta nauhaksi, jolle Ojanen sai patentin.

Perniöläinen talotehtailija Lasse Ojanen saa kehittämänsä pystyhirsitalot vihdoin teolliseen valmistukseen kolmen vuoden odottelun jälkeen. Kumppanit ja tilat ovat löytyneet Kemiönsaarelta.

– Ei ole uskaltanut myydä, kun ei ole ollut tekijöitä. Nyt alkaa tapahtua, kun on porukkaa tekemässä. Voimme alkaa tehdä kauppaa tosissamme, Ojanen iloitsee.

TeijoLog Oy:n on määrä aloittaa tuotanto lokakuussa. Yhtiö vuokraa Ab Dalsbruk Fabrik Oy:ltä noin tuhannen neliön tilat Taalintehtaan teollisuusalueen entisestä korjaamosta.

Samaan aikaan Ojanen vie jo eteenpäin seuraavaa patentoitua keksintöään. Hän puhuu kerroshirsistä, joissa metallipiikit korvaavat lamellihirsissä käytettävän liiman.

Ojasen mielestä rakentaminen ei kehity ellei sitä kehitetä.

– Tuotekehitys on todella hauskaa!

Lasse Ojanen myi Teijo-Talot Oy:n kolme vuotta sitten. Kaupanteon jälkeen hän intoutui keksimään hirsitalon uudelleen. Se sai nimen TeijoTube.

Idea sinänsä on yksinkertainen. Pontatut hirret ladotaan päällekkäin ja kiinnitetään toisiinsa tapeilla. Nurkat lujitetaan esimerkiksi lohenpyrstöliitoksella. Kun kehikko nostetaan pystyyn, siitä syntyy moduuli. Sellaisia voi kuljettaa tontille yhtenä kappaleena ja liittää toisiinsa kuin legopalikoita.

”Tästä tulee hyvä juttu”, Ojanen myhäili Salon Seudun Sanomissa marraskuussa 2018.

Vehasen Talot Oy:n hirsitalotehdas Salossa valmisti esittelykappaleet. TeijoTuben kaupallistaminen ja teollinen valmistus ei kuitenkaan päässyt vauhtiin.

Keksijä jatkoi tuotekehittelyä 500 neliön kylmässä konehallissaan, kunnes puhelin tänä keväänä soi. Soittaja oli taalintehtaalaisen Ab Dalsbruk Fabrik Oy:n toimitusjohtaja Göran Eriksson, jolla oli mielenkiintoinen tarjous.

Ojanen innostui oitis.

Taalintehtaan tyhjiä teollisuustiloja markkinoiva Eriksson avitti löytämään kumppanit. Ojasen lisäksi TeijoLogin takana ovat Tom Ek, Mikael Eggert ja Victor Eriksson. Ek rakentaa, Eggert suunnittelee ja tekee sähkötöitä ja Eriksson hoitaa hallinnon.

– Ensimmäiset kaksi moduulia ovat näillä näkymin valmiina lokakuun loppupuolella. Tämä on todella mielenkiintoista. Moduulirakentamisella on tulevaisuus, Ek uskoo.

Saaristossa rakentavan Ekin mukaan asiakkaat eivät halua tontilleen rakennusmiehiä lomansa aikana. TeijoLog-moduulin voi asentaa valmiiksi jo keväällä. Ojanenkin näkee, että saaristo Ahvenanmaalle saakka on pystyhirsitalojen ensimmäinen markkina-alue.

– En ole suuruudenhullu, Ojanen muistuttaa.

Kyselyitä pystyhirsimoduuleista on toki tullut Irlannista saakka. TeijoLog aloittaa kuitenkin varovaisesti niin, että Ekin ja Eggertin rakennusmiehet ja sähköasentajat tekevät pystyhirsitaloja muiden töidensä ohessa.

Taalintehtaalla aiotaan valmistaa pystyhirsitaloja ensin perinteisesti höylähirrestä. Tulevaisuus voi kuitenkin olla toisenlainen. Ojanen on innoissaan esitellessään uutta patentoitua keksintöään, jolla ei ole vielä virallista nimeä.

– Katso, tätä on helppo muotoilla! Sen voi taitella vaikka L:n tai U:n tai Z:n malliseksi.

Muotoiltava piikkinauha, jolla pystyy tekemään lankuista hirsiä ilman liimaa.

Ojanen puhuu vuoroin piikeistä ja vuoroin kannattomista naulalevyistä. Äkkiseltään piikkinauha näyttää vähän kuin venytettyjen salmiakkien riviltä. Tai kuin kaksi harvakseltaan ja syvään hammastettua sahanterää olisi liitetty selkäpuolelta yhteen.

Tarkemmin katsoessa huomaa, että jokainen piikki on kuin pieni nuolenkärki.

– Sitä voidaan käyttää vaikka terasseissa tai kuormalavoissa. Kiinnitys jää piiloon, eikä ole ruuvin tai naulan kantoja.

Kun piikkinauhan pätkiä asetellaan pystyyn kolmen 100 x 150 -lankun väliin, saadaan tehtyä hirsiä. Ojanen kutsuu niitä kerroshirsiksi. Pontti syntyy itsestään, kun lankut kiinnitetään toisiinsa limittäin. Naaras- ja koiraspontteja ei tarvitse jyrsiä, eikä puuta mene haaskuun.

– Ulkopinnalla ja sisäpinnalla voi olla eri puuta ja väliin voi laittaa vähän oksaisempaa, tummempaa ja huokoisempaakin puuta.

Pontti syntyy itsestään, kun lankut liitetään toisiinsa limittäin. Naaras- ja koiraspontteja ei tarvitse enää jyrsiä, eikä puuta mene haaskuun. Lasse Ojasen mallikappale on haapaa.

Ojasen mallikappaleet TeijoConin toimistossa Perniön keskustassa on sahattu haavasta. Se on Ojasen mukaan eristävyydeltään ja akustiikaltaan erinomaista. Kerroshirren uloimmaksi lankuksi voi piikeillä kiinnittää vaikka lehtikuusta, joka kestää säätä.

– Nyt alkaa kehitystyö.

Siihen tarvitaan Ojasen mukaan yliopistoja ja VTT:tä. Kilpailijoita keksinnöllä ei vielä ole.

Lasse Ojanen ei mielellään juttele enää vanhoista Teijo-Talojen ajoista. Sen hän kuitenkin myöntää, että on nyt enemmän innoissaan kuin silloin, kun tuli kehittäneeksi rakennuspaikalle valmiina siirrettävät talot.

Jättisiivous tehty

Dalsbruk Fabrik Oy:n omistamat raskaan metalliteollisuuden hallit Taalintehtaalla on saatu siivottua siihen kuntoon, että niitä voidaan markkinoida yritysten tuotanto- ja toimitiloiksi.

– Käyttöön on vaiheittain otettavissa yli 20 000 neliömetriä teollisuushalleja, Dalsbruk Fabrikin toimitusjohtaja Göran Eriksson kertoo.

Purkutyöt konkurssiin menneen FNSteelin jäljiltä kestivät puolitoista vuotta. Brittiläinen O’Brien Demolition purki teollisuusalueelta 6 000 tonnia teräs- ja rautaromua. Metallijäte lähti Taalintehtaalta laivoilla.

Dalsbruk Fabrik on yksityisten sijoittajien omistama kiinteistöyhtiö. Ihan kuin Salo IoT Park, joka vuokraa Nokian ja Microsoftin entisiä tehdas- ja tuotekehitystiloja Meriniityssä. Puisto-sana on käytössä myös Taalintehtaan Valsverksholmenilla – sitä kutsutaan Dalsbruk Industrial & Logistics Parkiksi.

Dalsbruk Fabrikilla on tällä hetkellä kaksitoista vuokralaista, jotka ovat vuokranneet tiloja 6 000 neliötä. TeijoLogin lisäksi alueelle on Erikssonin mukaan tulossa loppukesästä ainakin kaksi muuta uutta vuokralaista.

Hallien lisäksi tarjolla on järeitä nostureita, kaupallinen satama ja kahdeksan metriä syvä, ympärivuotinen laivaväylä. Varmennettu 110 kilovoltin tukkusähkö tulee suoraan valtakunnanverkosta.

6
Jätä kommentti

5 Comment threads
1 Thread replies
0 Followers
 
Most reacted comment
Hottest comment thread
6 Comment authors
Perinteet kunniaan

1700- luvulla tehtyjä pystyhirsirakennuksia voi mennä ihailemaan vaikka Hämeenlinnaan. Ei niin kovin tuore keksintö siis. Ei sillä, etteikö tämä uusi tuleminen olisi hieno juttu.

Kuntalainen K.

Hyvä jos idea piikkilevystä lähtee lentoon. Idea on aika lähellä omaa ”keskikantanaula”-ideaani, jonka esitin yhdelle naulatehtaalle yli 10 vuotta sitten, mutta he eivät nähneet siinä massamarkkinoita.

Ideassa oli kanta keskellä ja naula molempiin suuntiin. Se olisi toiminut monissa tapauksissa esimerkiksi puutapin korvaajana, mutta ei olisi tarvinnut niin tarkkaa kohdennusta.

Z.Z.Zalolainen

Pystyhirsi, no joo, ei painu kasaan kuten vaakahirsi, mutta se kutistuu sivusuunnassa. Eli kyllä rakoja syntyy. Kuulemma.

Wille

Ota ensin selvää

Olli P

Pystyhirsitaloja on tehty iät ajat, eli keksintönä ei uusi mutta kukaan ei ole aiemmin vain hoksannut patentoida.

Vaakahirren keksijä

Vähän hämäävä tuo jutun otsikko ”Pystyhirren keksijä…”. Ei patenttia ole saatu sille, että seinä rakennetaan laittamalla hirret pystyyn.

Patentti -ja rekisterihallituksen tutkijainsinöörit selvittävät patentoitavan keksinnön uutuuden, eli että mitään vastaavaa ei ole aiemmin keksitty. Pystyhirsirakennus ei ole uusi, joten sille ei siinä laajuudessa saa patenttia.

Patentti lienee saatu menetelmälle, jossa hirsistä rakennetaan tietynlaisia moduuleja vaakatasossa, jotka sitten käännetään psytyasentoon ja moduuleista kootaan pystyhirsirakennus.