Saksan vuoro yhdentää Eurooppaa

0

VESA JAAKOLA.Kun Euroopan unionin puheenjohtajaksi tulee iso jäsenmaa, siltä voidaan odottaa merkittäviä tuloksia maanosamme yhdentämisessä. Heinäkuun alusta vuoden loppuun EU-puheenjohtajana toimii Saksa. Se on unionin suurin valtio taloudeltaan ja väestöltään, siksi myös painoarvoltaan.

Saksa johtaa unionia nyt poikkeusoloissa. Helmikuusta lähtien koronapandemia on runnellut unionialueen kansoja ja talouksia. Kulkutaudin hillitseminen ja sen tuhojen korjaaminen leimaa Saksan puheenjohdon ohjelmaa.

Alun perin sen puheenjohdolla oli tarkoitus edistää unionialueen yhdentämistä monissa asioissa: sisämarkkinain digitalisoinnissa, työmarkkinain kehittämisessä, oikeusvaltion vaalimisessa, siirtolais- ja turvapaikka-asiain harmonisoimisessa ja ilmaston suojelemisessa. Näiltä koronatuhot valtaavat nyt alaa ja aikaa EU-toiminnassa.

Yleistavoitteena Saksa haluaa voimistaa unionimaiden yhteenkuuluvuutta, yhteisöllisyyttä, jopa yhteisvastuuta. Unionin tulisi näyttäytyä entistä parempana talousyhteisönä, arvoyhteisönä ja turvallisuusyhteisönä.

Suurimpana haasteena on yhteisvastuun lisääminen talousalan asioissa. Jo ennen koronaa toiset jäsenmaat olivat hoitaneet talouttaan huonommin kuin toiset, seurauksena eritahtinen talouskehitys. Erot ovat kasvaneet entisestään pandemian aikana.

Lamautuneiden talouksien elvyttämiseksi Saksan ja Ranskan johtajat ehdottivat keväällä 500 miljardin euron EU-rahoitusta. EU-komissiossa ehdotusta kasvatettiin 750 miljardiin euroon, josta jäsenmaille suurin osa vastikkeetonta tukea, loput lainoiksi. Nyt kiistellään siitäkin, onko tällainen talousapu jäsenmaille jopa vastoin unionin perussopimuksia.

Ehdottaessaan tällaista massiivista rahoitusapua ennen muita huonon talouskehityksen jäsenmaille Ranska ja Saksa haluavat näyttäytyä yhteisen hyvän edistäjinä. Kummallakin on kuitenkin omat syynsä tällaiseen hankkeeseen.

Ilman unionin tukitoimia ainakin Italian ylivelkaisen talouden pelätään romahtavan. Ranskan presidentti haluaa pelastaa tappioilta niitä ranskalaispankkeja, jotka ovat Italiaa luotottaneet. Saksan liittokansleri haluaa suojella euroa ja sisämarkkinoita Italian uhkaavalta taloustilanteelta. Saksa isona vientimaana hyötyy eniten unionin sisämarkkinoista.

EU-puheenjohtajana Saksan vaikeimpana tehtävänä on nyt saada koko jäsenkunta hyväksymään komission ehdotus. Tehtävää ei helpota se, että avustusjärjestely on kytketty unionin monivuotiseen budjettirahoitukseen niin, että jäsenmaista tulisi lainana otettavan 750 miljardin euron – yli kymmenen kertaa Suomen valtionbudjettia suuremman jättivelan takaajia.

EU-arvoyhteisön vaalijaksi Saksa on sopiva kumppani. Ankarien historiakokemusten opettamina siellä sodanjälkeiset sukupolvet vaalivat aitoa kansanvaltaa ja oikeusvaltiota paremmin kuin monet muut jäsenkansat. Saksan oikeusviranomaiset toimivat kotimaassa pontevasti kansanvallan vartijoina ja jopa EU-talouselinten vahtikoirina.

Kansanvallan ja oikeusvaltion puolustamisessa Saksa joutuu vartioimaan joitakin jäsenmaita, ainakin Puolaa ja Unkaria, ehkä niitä näissä asioissa opastamaankin.

Turvallisuusyhteisöksi EU on monilta osin keskeneräinen. Siviiliturvallisuuden asioissa koronapandemia paljasti useitakin heikkouksia. EU-tason huoltovarmuutta ei ole edes elintärkeiden sairaalatarvikkeiden osalta. Saksan johdolla unionin huoltovarmuutta ryhdytään nyt vahvistamaan.

Kirjoittaja on emeritusdiplomaatti

Jätä kommentti