Salossa voidaan kaataa tulevana syksynä enemmän peuroja kuin aiemmin. Perniössä peurankaatolupia myönnettiin jopa 17 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Somerolla peurankaatolupien määrä kasvoi viidellä ja Salossa neljällä prosentilla. Kiskossa tilanne pysyi samana.
Yhteensä Salon, Perniön, Kiskon ja Someron riistanhoitoyhdistyksille annettiin 3 743 peurankaatolupaa, mikä on viime vuoteen verrattuna 190 lupaa enemmän. Salon, Kiskon ja Someron riistanhoitoyhdistyksille peurankaatolupia myönnettiin yhdistystä kohden noin 1 000 ja Perniöön vajaa 700.
Hirvenkaatolupia myönnettiin yhteensä 388, mikä on kahdeksan prosenttia vähemmän kuin viime vuonna. Eniten hirvenkaatoluvat vähenivät Kiskon alueella, jossa luvat laskivat 15 prosenttia 136 hirvestä 116 hirveen.
Koko Varsinais-Suomeen on myönnetty tulevalle metsästyskaudelle 1 552 hirven ja 18 513 valkohäntäpeuran pyyntilupaa. Valkohäntäpeurojen pyyntilupamäärä lisääntyi viime metsästyskaudesta kahdeksan prosenttia, kun taas hirvilupiin tuli vain pieni vähennys viime vuodesta, selviää Suomen riistakeskuksen tiedotteesta.
Yhteensä hirvieläimille myönnettyjen pyyntilupien määrä ylitti ensimmäistä kertaa 20 000 yksilön rajan.
– Luku kertoo yksinkertaisesti siitä, että riistaa on runsaasti. Metsästys harrastuksena on myös kasvattanut suosiotaan etenkin Varsinais-Suomen alueella, missä peurakanta on runsasta, toteaa Suomen riistakeskuksen Varsinais-Suomen riistapäällikkö Mikko Toivola.
Toivolan mukaan myönnetyillä pyyntiluvilla pyritään pitämään riistakannat hallinnassa ja saamaan niihin jopa pientä laskua. Valkohäntäpeura aiheuttaa lounaisen Suomen riistaeläinonnettomuuksista ja maatalousvahingoista suurimman osan. Koko maan valkohäntäpeurakannasta jopa neljäsosa viihtyy Varsinais-Suomen alueella.
– Vahinkoa sattuu eniten vilkasliikenteisten teiden ja erikoisviljelmien läheisyydessä. Varsinais-Suomessa liikennevahinkoja sattuu hirvieläinten vuoksi joka puolella, mutta pahin tilanne tällä hetkellä on Pöytyä–Alastaro–Yläne-akselilla, tietää Toivola.
Kohdennetulla metsästyksellä voidaan vaikuttaa vahinkojen määrään. Liki kaikkiin valkohäntäpeurojen pyyntiä koskeviin hakemuksiin saatiin luvat.
Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan hirvikanta oli Varsinais-Suomen alueella tämän vuoden keväällä reilut 3 500 yksilöä. Viime vuoteen verrattuna hirviä on peräti kymmenen prosenttia vähemmän. Metsästäjät hakivat ja saivat tulevalle metsästyskaudelle yhteensä
1 552 hirvilupaa, mikä on 170 pyyntilupaa vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Riistakeskuksen tiedotteen mukaan tilanne antaa hyvät edellytykset säilyttää tasainen hirvikannan kehitys jatkossakin.
Yhdellä pyyntiluvalla voi kaataa yhden aikuisen eläimen tai kaksi vasaa.
On se valkohäntäpeura erikoinen eläin, mitä enemmän niitä ammutaan, sitä enemmän ne lisääntyvät.
Katsoin SSS:n arkistosta vanhoja uutisia aiheesta. Viisi vuotta sitten 3.7.2015 oli uutinen ”Valkohäntäpeuroja pyritään kaatamaan ennätysmäärä”. Kaatolupia myönnettiin 8316.
Joka vuosi on uutisten mukaan lupia myönnetty enemmän ja kaadettu enemmän. Nyt viisi vuotta myöhemmin lupia on jo 18 513.
Viidessä vuodessa kaatolupia on lisättyy yli 120% ja peurat vaan lisääntyvät. Peuramäärän arvioinissa on tapahtunut paha virhe, kun vuodesta toiseen lisätyt kaatomäärät eivät ole pysäyttäneet kannan kasvua. Edellä olevien lukujen perusteella, nyt Salon seudulle myönnettyjen lupien 5% lisäys tullee johtamaan edelleen peurakannan kasvuun.
Herää kysymys onko riistanhoito retuperällä? Ainakaan niitä ei kannattaisi enää ruokkia talvisin. Ja metsästäjät yhdessä riistakeskuksen kanssa näitä laskevat, eikolla menestyksellä. Olisi sekin mukavaa kun hirvieläimiä olisi sitten myytävänä vaikka kaupoissa, vaan ne on korvamerkitty tälle yhdelle porukalle. Susia lisää niin alkaa valkohäntäiset katoamaan, nykymetsästäjät kun ei pääse metsään ilman maastoautoa.
Peurojen talvikanta eli metsästyksen jälkeinen kanta on n. 100 000 yksilöä. Todellisuudessa vähän enemmän, mutta puhutaan nyt helposti käsiteltävistä suuruusluokista. Määrä tarkoittaa sitä, että keväällä vasojen syntymisen jälkeen peuroja on n. 150 000 yksilöä ja nämä vieraslajin yksilöt siis laiduntavat siis metsissä, pelloilla, puutarhoissa ja hautausmailla. Aika usein ylittävät myös ajoradan, josta aiheutuu liikenneturvallisuuden heikentymistä ja vuosittain useiden miljoonien eurojen edestä omaisuusvahinkoja. Lisäksi kaikki muut ongelmat luonnon monimuotoisuudelle ja metsien virkistysarvolle, jotka suurin osa suomalaisista jo lienee tiedostanut. Tämä kaikki velkaantuvassa maassamme. Riistakantojen hoito kuuluu maa- ja metsätalousministeriön alaisuuteen, jota vetää keskustalainen ministeri. Valitettavasti en päässyt Katrilta kysymään, miten asiaa… Lue lisää »