Suomusjärven kotiseutumuseossa harvinaisen vilkas kesä – näyttelyssä kurkistetaan suutarin verstaaseen

0
Nanna, Petteri ja Hannes (sylissä) Murtomäki vierailivat Suomusjärven kotiseutumuseossa ensimmäistä kertaa. kuva: SSS/Jukka Vaso

Vielä sata vuotta sitten suutarit kiersivät maaseudulla talosta toiseen. Heidän työtehtäviinsä ei kuulunut vain kenkien korjaaminen, vaan myös niiden sekä muiden nahka-asusteiden, kuten rukkasten, tekeminen.

Tänä kesänä Suomusjärven kotiseutumuseossa on esillä sekä suutarin työvälineitä että jalkineita menneiltä vuosikymmeniltä.

– Ennen vanhaan suutareita oli lähes joka kylässä. Suomusjärvelläkin on työskennellyt useampia kengäntekijöitä, kertoo Suomusjärvi-Seuran puheenjohtaja Juha Mielikäinen.

Historian saatossa suutarit ovat joutuneet hyödyntämään hoksottimiaan jalkineita tehdessään. Pula-ajalla nahkaa ei riittänyt kenkien raaka-aineeksi, joten ne tehtiin puusta ja paperista.

Museona toimivan vanhan viljamakasiinin alakerrasta löytyy vanha suutarin tuoli, joka on hoitanut myös työpöydän virkaa. Tuolin istuimen alta nimittäin paljastuu säilytystila, jossa suutarin työvälineet ovat kulkeneet kätevästi paikasta toiseen.

Aikoinaan kenkiä pidettiin suuressa arvossa ja suutarit olivat maataloissa odotettuja vieraita. Heidät saatettiin hakea hevosella töihin matkojenkin päästä, ja usein työnsä lomassa he kertoivat naapuritalojen kuulumiset eteenpäin.

– Suutarin tuoli ja kaikki muut museon esineet on saatu lahjoituksina eri puolilta Suomusjärveä, Mielikäinen tietää.

Kotiseutumuseon alakerrassa on esillä suutarin tuoli, joka toimii myös työpöytänä. kuva: SSS/Jukka Vaso

Suutarin välineiden lisäksi Suomusjärven kotiseutumuseosta löytyy satoja vanhoja kotitalous-, käsityö- ja maatalousesineitä.

Kolmikerroksisen museon ylimpään kerrokseen on koottu kattava katsaus Suomusjärven kivikautisesta kulttuurista.

– Nämä Suomusjärveltä löytyneet kivikautiset työkalut olemme saaneet tänne palautuksena Kansallismuseosta, Juha Mielikäinen paljastaa.

Viime viikkojen aikana kotiseutumuseossa on käynyt tavallista enemmän ihmisiä.

Suomusjärvi-Seuran kesätyöntekijä Maisa Mielikäisen mukaan museossa on vieraillut turisteja Saksasta saakka.

– Heille esittelin museota englanniksi, Maisa kertoo.

Juha Mielikäinen arvelee, että kävijämäärän kasvu johtuu koronaviruspandemiasta ja sitä seuranneista matkustusrajoituksista.

– Kun ihmiset eivät pääse lomailemaan ulkomaille, he saattavat lähteä kotiseutukierrokselle.

Suomusjärvi-Seuran kesätyöntekijä Maisa Mielikäinen esittelee museota vierailijoille. kuva: SSS/Jukka Vaso

Varkautelaiset Nanna ja Petteri Murtomäki vierailivat Suomusjärven kotiseutumuseossa puolitoistavuotiaan poikansa Hanneksen kanssa.

Työkoneista pitävä Hannes tykästyi erityisesti museon yläkerrasta löytyneeseen vanhaan moottorisahaan.

– Meillä on kesämökki Suomusjärvellä. Olemme pitkään suunnitelleet museossa vierailemista, ja nyt päätimme ryhtyä tuumasta toimeen, Petteri Murtomäki naurahtaa.

Nanna Murtomäki kehui museon monipuolisuutta ja yllättyi vanhan viljamakasiinin tavaramäärästä.

– Täällä riittää katsottavaa. Poikamme on niin vauhdikas, ettemme ehtineet nähdä kaikkea. Täytyy tulla tänä kesänä vielä toiselle reissulle, Nanna Murtomäki suunnittelee.

Suomusjärven kirkon vieressä sijaitseva kotiseutumuseo on avoinna kesälauantaisin ja -sunnuntaisin klo 11–14. Sinne on vapaa pääsy.

Perttelin talonpoikaismuseossa esillä kansallispukuja

Pellonpään talonpoikaismuseossa voi tänä kesänä ihailla suomalaisia kansallispukuja.

Perttelin maa- ja kotitalousseuran kokoamassa näyttelyssä on esillä kymmenkunta kansallispukua eri puolilta Suomea. Pellonpään salista löytyvät muun muassa Kymenlaakson ja Tuuterin puvut.

Suomalaiset kansallispuvut pohjautuvat perinteisiin pukumalleihin ja asuihin, joihin kansa on 1700- ja 1800-luvuilla pukeutunut. Kansallispuvut valmistetaan käsin ompelemalla, ja niitä käytetään lähinnä juhla-asuina.

Perttelin kotiseutuyhdistyksen Harri Seppälän mukaan parikymmentä vuotta sitten kansallispuvut olivat suosittuja juhlapukuja.

– En usko, että kansallispuvut ovat katoamassa mihinkään. Ihmiset ovat yhä kiinnostuneita niistä, Seppälä pohtii.

Pellonpään talonpoikaismuseo sekä Perttelin kotiseutumuseo ovat avoinna kesäsunnuntaisin klo 11–14, ja niihin on vapaa pääsy.

Pellonpään talonpoikaismuseossa on esillä suomalaisia kansallispukuja. Kuvassa Kuortaneen puku. kuva: SSS/Jukka Vaso